Sijoitettujen lasten ja nuorten elämään liittyy monia muutoksia, menetyksiä ja haitallisia, traumatisoivia kokemuksia. Monella on haasteita oppimisessa ja koulunkäynnissään. Moni kokee myös, ettei saa riittävästi tukea koulunkäyntiinsä. Kouluakäymättömyys ja heikot arvosanat aiheuttavat haasteita hyvinvoinnille sekä vaikeuttavat myöhempää työelämään kiinnittymistä. Oikea-aikaisella tuella lapset pystyvät saamaan potentiaalinsa käyttöön ja lisäksi heidän oppimistuloksensa paranevat.
Pohjoismainen, tutkitusti vaikuttava Sisukas-toiminta luo askelmerkit sijoitettujen lasten ja nuorten perusopetuksen järjestämiseen. Systeeminen malli tarjoaa rakenteen onnistuneeseen monitoimijaiseen verkostoyhteistyöhön ja tiedonkulkuun lastensuojelun, koulun, sijaishuoltopaikkojen ja huoltajien välillä. Lapsen ja nuoren osallisuus on keskeisessä roolissa, jotta koulunkäynnin tuki vastaisi oppilaan tarpeisiin.
Sijoitettujen lasten varhaiskasvatuksen tueksi on kehitetty Pikku Sisukas -malli, johon voit tutustua täältä.
Sisukas-toiminta on tutkitusti vaikuttavaa. Malli on mukana ITLA:n Kasvun tuki -portaalissa ja sille on myönnetty vuonna 2016 Hyvä käytäntö -palkinto sekä TerveSos-palkinnon 2. sija. Löydät meidät myös Innokylästä.
Sisukas-toiminnan tavoitteena on:
Sisukas auttaa sijoitettua lasta onnistumaan koulunkäynnissä.
Toimintamalli on kuvattu pähkinänkuoressa animaatiossa (klikkaa kuvaa):
Sisukas-mallin avulla sijoitettujen lasten koulunaloitus ja vaihdokset tapahtuvat koordinoidusti.
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on yhteydessä kunnan sivistystoimeen lapsen sijoitusta/huostaanottoa suunniteltaessa ja sijaishuoltopaikkaa valittaessa.
Kun lapsen sijoitus alkaa tai kun sijoitettu lapsi aloittaa koulunkäynnin, sijaishuoltopaikka on yhteydessä Sisukas-tiimiin (erityisopettaja ja psykologi; kokoonpano voi vaihdella). Tiimi kokoaa tarvittavat tiedot perusopetuksen järjestämiseksi. Se tutustuu lapseen sijaishuoltopaikassa ja kuulee hänen ajatuksiaan koulunkäynnistä. Koulunkäynti alkaa tuetusti.
Seuraavaksi tiimi kutsuu koolle lapsen lähiverkoston. Verkostossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista. Jokaisen rooli ja vastuu kirkastuu. Verkostopalaverissa sovitaan tavoitteista ja toimenpiteistä, kuten tarvittavista oppimis- ja koulunkäyntikyvyn sekä terveydentilan kartoituksista. Oppilaalle tarjottavan tuen suunnittelussa huomioidaan hänen yksilölliset vahvuutensa ja tarpeensa, ja tukitoimet käynnistyvät.
Verkosto kokoontuu säännöllisesti seurantapalavereihin kahden vuoden ajan. Sisukas-tiimi konsultoi lähikoulua. Toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Tiimi seuraa oppilaan tilannetta peruskoulun loppuun saakka.
Pesäpuu ry tukee kuntia ja hyvinvointialueita toiminnan käynnistämisessä. Yhteiskehittämällä sovitamme toiminnan kunnan tai hyvinvointialueen tarpeita vastaavaksi. Järjestämme verkossa infotilaisuuksia avainhenkilöille sekä autamme pääsemään alkuun.
Pesäpuu ry:n tehtävänä on:
Tarjoamme mahdollisuutta osallistua maksuttomaan Sisukas-verkkokoulutusprosessiin, jossa perehdytämme osallistujat toimintamalliin vaihe vaiheelta. Koulutuksessa työskennellään sähköisellä oppimisalustalla hyödyntäen luentojen ohella kokemuksellisuutta, monipuolisia materiaaleja, videoita, vuorovaikutteisia verkkoaktiviteettejä, pienryhmäkeskusteluja sekä välitehtäviä. Kohderyhmänä on lastensuojelun ja koulun monialaiset ammattilaiset.
Sisukas-toiminnassa mukana olevat tiimit liitetään mukaan kansalliseen Sisukas-verkostoon, jonka kokoontumiset mahdollistavat kokemusten vaihdon, vertaistuen, ajankohtaisen tiedon saannin, juurruttamisen tuen ja toiminnan jatkokehittämisen.
Sisukas-toiminnassa mukana olevat tiimit pääsevät mukaan kansalliseen Sisukas-verkostoon, jonka kokoontumiset mahdollistavat kokemusten vaihdon, vertaistuen, ajankohtaisen tiedon saannin, juurruttamisen tuen ja toiminnan jatkokehittämisen.
Tutustu Sisukas-toimintaan eri kunnissa:
1. Yhteydenotto
2. Tiedon kokoaminen
3. Tapaaminen sijaishuoltopaikassa
4. Koulunkäynnin aloitus
5. Oppimis- ja koulunkäyntikyvyn kartoitukset
6. Verkostopalaveri
7. Tuki ja seuranta
8. Seurantakartoitus
9. Tiedonsiirto perusopetuksen päättyessä tai opetuksen järjestäjän vaihtuessa
Sisukas nimenä viittaa siihen, että lapsi ei selviydy elämän haasteita pelkästään sisulla, vaan tarvitaan myös kasvuympäristön tukea. Sisukas-toiminnan lähtökohtana on ruotsalainen sijaishuollon systemaattinen toimintatapa, Skolfam, joka on ollut innoittajana myös muissa Pohjoismaissa. Skolfam perustuu vahvasti lapsen oikeuksien sopimukseen ja sijaishuollon systeemiseen toimintatapaan. Toimintaa koordinoi Ruotsissa Allmänna Barnhuset -järjestö. Tutkitusti vaikuttavaksi osoittautunut Skolfam-toiminta alkoi yliopistoyhteistyönä Helsingborgissa vuonna 2005 ja on sittemmin juurtunut Ruotsissa 21 kuntaan. Toimintaan on osallistunut 1675 sijaishuollossa asuvaa lasta ja nuorta.
Suomessa toimintaa alettiin kehittää pohjoismaisena yhteistyönä ja monialaisista asiantuntijoista koostuneen ohjausryhmän tuella Pesäpuu ry:n Sisukas-hankkeena (2012–2015). Hanke oli osa laajempaa Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma ja Elias -hanketta. Hankkeen aikana syntyi Sisukas-malli, jota kokeiltiin yhdeksässä kunnassa Keski-Suomen alueella. STEA:n hankerahoituksella perustettu Sisukas-tiimi (erityisopettaja, psykologi, sosiaalityöntekijä) konsultoi ja koordinoi perhehoitoon sijoitettujen lasten koulunkäynnin järjestämistä ja tukea. Tiimi toimi siltana perheiden, sijaishuollon ja koulun välillä.
Sisukas-käsikirja, Pieni opas sijoitetun lapsen koulunkäynnin tueksi, tukimateriaalia ja opinnäytteitä julkaistiin. Kokeiluun liittyi myös vaikuttavuustutkimus, joka valmistui vuonna 2016. Intervention tulokset olivat lupaavia, ja malli saikin samana vuonna Talentian myöntämän Hyvä käytäntö -palkinnon sekä TerveSos-palkinnon 2. sijan. Se hyväksyttiin myös ITLA:n Kasvun tuki -portaaliin menetelmänä, jolla on tutkimusnäyttöä.
Sisukas oli myös mukana kahdessa Nordens Välfärdcenterin pohjoismaisessa osallisuushankkeessa: Tidiga insatser för familjer 2011–2012 ja Nordens Barn – Fokus på barn i fosterhem 2014–2015. Hankkeisssa toteutettiin sijoitettujen nuorten osallisuustyöpajoja Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Toiminnallisen työskentelyn ja keskustelujen tuotokset koottiin raporteiksi ja elokuviksi. Tuotokset esiteltiin nuorten kanssa päättäjille ja ammattilaisille kaikissa Pohjoismaissa pidetyissä valtakunnallisissa seminaareissa.
Mallin juurruttaminen ja jatkokehittäminen mahdollistui STEA:n kohdennetun avustuksen turvin. Maaperää toiminnan juurtumiselle luotiin valtakunnallisilla seminaareilla sekä koulutus- ja kehittämisprosesseilla vuosina 2015–2022. Vaikuttamistyötä tehtiin kehitteillä olevilla hyvinvointialueilla lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa (muun muassa aluehallintovirasto, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeet, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, VIP-verkosto, Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti). Lisäksi tuotettiin lyhytelokuvia ja animaatio.
Vuonna 2019 Jyväskylän kaupunki vei ensimmäisenä Sisukas-toiminnan rakenteisiinsa, palkkasi Sisukas-tiimin ja jatkokehitti toimintaa perhehoidosta koskemaan myös laitoksiin sijoitettuja nuoria. Toiminnan koordinoinnille oli selkeä tarve lastensuojelulaitosten määrän lisäännyttyä kaupungissa. Sittemmin toimintaan on liittynyt uusia kaupunkeja: Pori, Kaarina, Paimio ja Lahti.
Vuonna 2023 perustettiin Sisukas-verkosto, johon liitettiin mukaan eri kuntien toimijat. Verkosto tarjoaa vertaistukea, mentorointia ja täydennyskoulutusta Sisukas-tiimeille. Sisukas-verkkokoulutusprosessi rakennettiin helpottamaan toiminnan käynnistämistä uusissa kunnissa. Toiminnan tuloksellisuuden seuranta ja kehittäminen jatkuvat edelleen.
”Sijoitettu lapsi ei tule kouluun yllättäen vaan suunnitellusti ja tuen tarpeet ennakoituna. Oppilaan ääni ja kuuleminen kouluasioissa toteutuu. Konsultaatioavun pyytäminen Sisukas-tiimiltä on helpottanut omaa työtä. Sijoitettujen lasten koulun aloitus sitoisi ilman Sisukasta valtavan määrän työpanosta. Myös sijaishuoltopaikat ovat sitoutuneet onnistuneeseen koulun aloitukseen.” (rehtori)
”Ymmärrys lasta kohtaan on lisääntynyt. Oikeanlaisen tuen löytäminen lapselle ja sijaisvanhemmille on helpottanut oman työn taakkaa.” (sosiaalityöntekijä)
”Opettajana olen saanut tukea, tutkimustietoa ja kanavan toimivaan yhteistyöhön sijaisperheen kanssa. Oppilas on kokenut itsensä arvokkaaksi.” (luokanopettaja)
”Sisukas on tuonut kaikkea, mitä lapsi tarvitsee, että koulussa menis eikun menee nyt paremmin.” (oppilas 11 v)
040 775 5700
christine.valivaara@pesapuu.fi
041 435 6345
hanna-leena.niemela@pesapuu.fi