Lapset 6–10-vuotiaat
SALAPOLIISITOIMINTA
Me tutkimme. Me kehitämme. Me vaikutamme. Lapset ja aikuiset YHDESSÄ.
Mitä Salapoliisitoiminta on?
Salapoliisit ovat 6–10-vuotiaita lapsia, jotka kehittävät kanssamme lapsiystävällisempää lastensuojelua. Kehitettäessä laadukasta lastensuojelua lapsillakin on paljon sanottavaa. Myös lapset itse hyötyvät toiminnasta ja kokevat sen mielekkäänä ja voimaannuttavana.
Lasten osallisuutta on kehitetty Pesäpuussa vuodesta 2012 alkaen. Salapoliisitoiminnassa on ollut mukana satoja lapsia, ja se on levinnyt eri puolille Suomea. Salapoliisit saivat Lapsuudentutkimuksen seuran vuoden 2018 Lapsuusteko-palkinnon.
Salapoliisitoiminta voi olla ryhmämuotoista tai menetelmää voi hyödyntää myös yksilötyössä. Menetelmä on kehitetty alun perin sijaishuoltoon, mutta nykyisin se toimii myös avohuollon puolella.
Toiminnan kautta lapset pääsevät myös mukaan konkreettiseen lastensuojelun kehittämistyöhön, sillä heidän näkemyksiään kokemusasiantuntijoina hyödynnetään palvelujen kehittämisessä sekä tuotettaessa materiaaleja lastensuojelutyön tueksi. Salapoliisien tuottaman tiedon pohjalta on toimitettu lasten oma käsikirja lastensuojelusta ja Salapoliisitoiminnan opas aikuisille. Lasten tuottaman tiedon pohjalta tehdään myös vaikuttamistyötä lasten osallisuuden lisäämiseksi.
Salapoliisitoiminta käytännössä
Johtavana salapoliisina tutkimuksissa on käsinukke Mäyrä, joka ei voi asua omien vanhempiensa luona. Mäyrällä on monia lastensuojeluun ja turvalliseen elämään liittyviä kysymyksiä, joihin hän kaipaa apua lapsilta. Lapset eivät tarkastele toiminnassa suoraan omia elämänkokemuksiaan, vaan hyödyntävät niitä auttaessaan Mäyrää hänen kysymyksissään.
Tapaamiskerroilla lastensuojeluun ja turvalliseen elämään liittyviä teemoja käsitellään lapsille ominaisin menetelmin, kuten leikin, taiteen ja toiminnallisten tehtävien avulla.
Salapoliisitapaamisissa on tutkittu mm. seuraavia teemoja:
- Mitä tarkoittaa lastensuojelu?
- Millainen on hyvä sosiaalityöntekijä?
- Millaista on hyvä auttaminen?
- Mitä tarkoittaa koti?
- Miten voi helpottaa ikävää?
- Ketkä ovat läheisiä ja miksi he ovat tärkeitä?
- Mitä on rakkaus?
- Kiva kotikäynti?
Toiminnan tavoitteet:
- Vahvistaa lasten osallisuutta lastensuojelussa ja antaa osallisuudesta kokemuksia.
- Toiminnassa tärkeintä on, että lapsi saa siitä ilon ja onnistumisen kokemuksia ja että se on lapselle turvallista ja voimaannuttavaa.
- Hyödyntää lasten kokemustietoa työkäytäntöjen ja palveluiden kehittämisessä.
- Mallintaa työskentelyä ja tuottaa materiaalia lasten kanssa työskentelyyn.
- Tehdä vaikuttamistyötä lasten äänen vahvistamiseksi lastensuojelussa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Salapoliisitoiminnan monet muodot
Kuluneiden vuosien aikana Salapoliisitoiminta on saanut uusia muotoja ympäri Suomen järjestettyjen tapahtumien ja ryhmien kautta. Pesäpuun antaman esimerkin ja koulutuksen innoittamana eri puolilla maatamme toimii nykyisin paikallisia ”salapoliisiryhmiä” niin lastensuojelun sijais- kuin avohuollossa. On myös työntekijöitä, jotka käyttävät käsinukke Mäyrää työparina tavatessaan lapsia. Salapoliisitoiminta ei ole sidottu tiukasti yhdenlaiseen toteutustapaan, vaan sitä voidaan soveltaa hyvin erilaisiin tilanteisiin ideologiasta ja arvoista tinkimättä.
Salapoliisityön vaikutuksia:
• Salapoliisi Mäyrä on mahdollistanut työntekijöille lapsilähtöisen lähestymistavan lapseen ja on tukenut turvallisen suhteen luomista lapseen.
• Salapoliisi Mäyrän avulla lapset ovat uskaltautuneet kertoa vaikeista tai tärkeistä ajatuksistaan ja tunteistaan rohkeammin. Parhaimmillaan Mäyrä on toiminut jopa tukihenkilönä lapselle.
• Salapoliisipäivissä lapset ovat saaneet paljon positiivisia kokemuksia vertaisuudesta.
• Salapoliisipäiviin osallistuneet aikuiset ovat myös saaneet vertaistukea toisistaan. Salapoliisipäivät ovat antaneet aikuisille myös lisäymmärrystä lasten ajatuksiin.
• Salapoliisityöstä saatuja tietoja esimerkiksi siitä, mikä lasten mielestä on tärkeää sijaishuollossa, on käytetty vaikuttamistyössä eri tavoin. Tietoja on esimerkiksi viestitty kunnan lastensuojelun johdolle tai kunnan sosiaali- ja terveyslautakuntaan.
• Lapsilta saadun palautteen mukaan he saavat päivistä iloa ja voimaannuttavia kokemuksia.
Lue lisää Salapoliisi Mäyrän taika -selvityksestä.
Ryhmämuotoinen Salapoliisitoiminta
Ryhmämuotoinen Salapoliisitoiminta on kehitetty alun perin vahvistamaan lasten osallisuutta lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Lapset tulevat auttamaan samassa elämäntilanteessa asuvaa Mäyrää tutkimaan teemaa, joka mietityttää Mäyrää. Lasten tuottamaa tietoa käytetään erilaisissa kehittämiskohteissa sekä laajemmin lastensuojelun vaikuttamistyössä. Lasten tuottaman tiedon pohjalta teetetään myös paljon materiaalia lasten kanssa työskentelyyn.
Salapoliisiryhmiä voi pitää yhden tai useamman päivän mittaisina. Salapoliisiryhmissä voi olla useampi lapsi auttamassa Mäyrää tutkimaan jotain yhdessä valittua teemaa. Sopiva ryhmäkoko on n. 6–8 lasta. Lapsi saa tuoda myös mukaan yhden läheisen aikuisen, kuten perhehoitajan tai biologisen vanhemman. Salapoliisipäivässä aikuiset tekevät osan aikaa tehtäviä yhdessä lasten kanssa, mutta aikuisille on myös omat ryhmät, jossa tutkitaan samaa teemaa kuin lapset.
Salapoliisiryhmissä korostuu vertaisuuden kokemukset niin lapsille kuin aikuisellekin. Lapselle on tärkeää huomata esimerkiksi, että on muitakin lapsia, jotka eivät voi asua omien vanhempiensa luona. Moni lapsi on myös saanut ryhmästä ystävän.
Lapset kiintyvät Mäyrään helposti ja auttavat häntä mielellään. Lapset usein toteavat, että haluaisivat tavata Mäyrän mahdollisimman pian uudestaan, ja toivovat Mäyrän tulevan heille kotiin käymään. Lasten toiveiden pohjalta kehitimme Mäyrän myös sopimaan yksilötyöhön käytettäväksi. Ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi Mäyrän voi siis ottaa mukaan kotikäynneille, niin lapsi saa jatkumoa Mäyrän tapaamiseen.
Yksilötyö – Salapoliisi Mäyrä työparina lapsen tapaamisessa
Salapoliisi Mäyrä voi toimia myös työntekijän työparina lasten omissa tapaamissa. Yksilötyössä Salapoliisi Mäyrän rooli on olla vahvistamassa lapsen osallisuutta ja tuoda kohtaamisiin turvallisuutta. Lapset ovat usein uteliaita ja kiinnostuvat Mäyrästä. Mäyrä haluaakin tietää, mitä lapselle kuuluu ja mitä lapsi miettii ja kokee. Mäyrä on hyvä kuuntelija eikä koskaan ilmaise, ettei lapsen ajatukset olisi tärkeitä. Lapsikin saattaa haluta tietää, mitä Mäyrälle kuuluu.
Mäyrän käyttäminen yksilötyössä voi auttaa lasta sanoittamaan tunteitaan, toimia lasten ajatusten välittäjänä tai jopa tukihenkilönä neuvottelussa. Mäyrä tuo myös jatkuvuutta lasten tapaamisiin – parhaimmillaan lapsi saisi tavata Mäyrää, vaikka työntekijät vaihtuisivat.
Yksilötyössä työskentelyn fokus on kyseisen lapsen omissa asioissa, ja silloin on tärkeä kertoa, mitä tapaamisesta kirjataan lapsen asiakirjoihin.
Salapoliisien kanssa tuotettu materiaali
Pieni ääni, iso asia -verkosto
Pieni ääni, iso asia -verkosto kokoaa yhteen kaikkia alle 12-vuotiaiden sijaishuollossa asuvien lasten äänen ja osallisuuden vahvistamisesta kiinnostuneita. Verkosto on perustettu syksyllä 2018 alan asiantuntijoiden kanssa. Verkostoa koordinoi Pesäpuu ry. Tavoitteena on tehdä yhteistä vaikuttamistyötä pienten, sijoitettujen lasten äänen ja osallisuuden vahvistamiseksi.
Verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Verkostoa kuvastaa toimeliaisuus, ja tätä tavoitetta varten on hyvä yhdistää kaikkien osaaminen lasten osallisuuden vahvistumiseksi.
Lisätietoja täältä.
Lue myös
Kirjoita Mäyrälle
Haluatko lähettää terveisiä Salapoliisi Mäyrälle? Haluatko antaa kehittämisideoita Salapoliisitoimintaan tai kertoa omista kokemuksistasi Salapoliisi Mäyrän kanssa toimiessasi?
Kirjoita Mäyrälle kirje tai lähetä sähköpostia. Olet sitten aikuinen tai lapsi, Salapoliisi Mäyrästä olisi kiva kuulla, mitä olet hänen kanssaan tehnyt/minkälaisia tehtäviä ja tutkimuksia olette yhdessä tehneet ja miltä se on tuntunut/tai mitä apua siitä on ollut. Voit myös kertoa, jos sinulle on noussut kysymyksiä tai ideoita, joita haluaisit Mäyrälle esittää.
Mäyrälle voit laittaa sähköpostia osoitteeseen salapoliisimayra@gmail.com tai Salapoliisi Mäyrä, Pohjoinen Hesperiankatu 15 a 11, 00260, Helsinki.
Tutustu myös näihin
Kysy lisää
Kehittämispäällikkö
Sari-Anne
Paaso
0400 547 233
sari-anne.paaso@pesapuu.fi
Kehittämispäällikkö
Hanna
Särkiö
044 715 0223
hanna.sarkio@pesapuu.fi
Kehittämispäällikkö
Susanna
Kalliola
044 715 0215
susanna.kalliola@pesapuu.fi
Kehittämispäällikkö
Riikka
Huusko
045 266 0414
riikka.huusko@pesapuu.fi