Sisukas-toiminta on tutkitusti vaikuttavaa. Malli on mukana ITLA:n Kasvun tuki -portaalissa ja sille on myönnetty vuonna 2016 Hyvä käytäntö -palkinto sekä SOSTE-palkinnon 2. sija. Löydät meidät myös Innokylästä.

Sisukas-toiminnan tavoitteena on:

• sijoituksen onnistumisen tukeminen
• lapsen osallisuuden vahvistaminen
• lapsen monialaisen verkoston kokoaminen ja konsultointi
• kouluun kiinnittyminen
• pedagoginen kuntoutus ja hoitava arki
• lastensuojelun ja perusopetuksen yhdyspintatyö

Sisukas auttaa sijoitettua lasta onnistumaan koulunkäynnissä.

Toimintamalli on kuvattu pähkinänkuoressa animaatiossa (klikkaa kuvaa):

Sisukas-mallin avulla sijoitettujen lasten koulunaloitus ja vaihdokset tapahtuvat koordinoidusti.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on yhteydessä kunnan sivistystoimeen lapsen sijoitusta/huostaanottoa suunniteltaessa ja sijaishuoltopaikkaa valittaessa.

Kun lapsen sijoitus alkaa tai kun sijoitettu lapsi aloittaa koulunkäynnin, sijaishuoltopaikka on yhteydessä Sisukas-tiimiin (erityisopettaja ja psykologi; kokoonpano voi vaihdella). Tiimi kokoaa tarvittavat tiedot perusopetuksen järjestämiseksi. Se tutustuu lapseen sijaishuoltopaikassa ja kuulee hänen ajatuksiaan koulunkäynnistä. Koulunkäynti alkaa tuetusti.

Seuraavaksi tiimi kutsuu koolle lapsen lähiverkoston. Verkostossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista. Jokaisen rooli ja vastuu kirkastuu. Verkostopalaverissa sovitaan tavoitteista ja toimenpiteistä, kuten tarvittavista oppimis- ja koulunkäyntikyvyn sekä terveydentilan kartoituksista. Oppilaalle tarjottavan tuen suunnittelussa huomioidaan hänen yksilölliset vahvuutensa ja tarpeensa, ja tukitoimet käynnistyvät.

Verkosto kokoontuu säännöllisesti seurantapalavereihin kahden vuoden ajan. Sisukas-tiimi konsultoi lähikoulua. Toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Tiimi seuraa oppilaan tilannetta peruskoulun loppuun saakka.

Pesäpuu ry tukee kuntia ja hyvinvointialueita toiminnan käynnistämisessä. Yhteiskehittämällä sovitamme toiminnan kunnan tai hyvinvointialueen tarpeita vastaavaksi. Järjestämme verkossa infotilaisuuksia avainhenkilöille sekä autamme pääsemään alkuun.

Pesäpuu ry:n tehtävänä on:

• Sisukas-toiminnan valtakunnallinen koordinointi
• Koulutus, tuki ja ohjaus Sisukas-toiminnan käynnistämiseen
• Materiaalien tuottaminen
• Kansallisen Sisukas-verkoston ylläpitäminen
• Toiminnan jatkokehittäminen yhteistyössä kumppanien kanssa
• Vaikuttavuuden seuranta ja tutkimuksen tuottaminen
• Viestintä ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
• Kansainvälinen yhteistyö

Tarjoamme mahdollisuutta osallistua maksuttomaan Sisukas-verkkokoulutusprosessiin, jossa perehdytämme osallistujat toimintamalliin vaihe vaiheelta. Koulutuksessa työskennellään sähköisellä oppimisalustalla hyödyntäen luentojen ohella kokemuksellisuutta, monipuolisia materiaaleja, videoita, vuorovaikutteisia verkkoaktiviteettejä, pienryhmäkeskusteluja sekä välitehtäviä. Kohderyhmänä on lastensuojelun ja koulun monialaiset ammattilaiset.

Sisukas-toiminnassa mukana olevat tiimit liitetään mukaan kansalliseen Sisukas-verkostoon, jonka kokoontumiset mahdollistavat kokemusten vaihdon, vertaistuen, ajankohtaisen tiedon saannin, juurruttamisen tuen ja toiminnan jatkokehittämisen.

Sisukas-koulutuksen esittelyvideo

Koulutusesite

Sisukas-toiminnassa mukana olevat tiimit pääsevät mukaan kansalliseen Sisukas-verkostoon, jonka kokoontumiset mahdollistavat kokemusten vaihdon, vertaistuen, ajankohtaisen tiedon saannin, juurruttamisen tuen ja toiminnan jatkokehittämisen.

Tutustu Sisukas-toimintaan eri kunnissa:

• Pori
• Jyväskylä
• Kaarina
• Paimio
• Lahti

Pesäpuu ry on tuottanut materiaalia Sisukas-toiminnan tueksi:

• Sisukas-käsikirja
• Pieni opas
• Sisukas-vaikuttavuustutkimus
• Tiedonsiirtolomake
• Muistilista verkostopalaverin järjestämiseen
• Sijoitettujen nuorten viestejä koulun aikuisille
• Älyä tunteet -menetelmä, lasten ja nuorten mielenhyvinvoinnin tukeminen

Verkkomateriaalit:

• Sisukas-videot ja animaatiot, YouTube
• Care Day -oppitunnit ja sijaishuollon juhlapäivä

Muuta tukimateriaalia:

• VIP, Sijoitetun lapsen perusopetuksen järjestäminen, sähköinen opas
• Kuntaliiton toimintaohjeet
• Lasun vuoksi sijoitetun oppilaan kotikunnan korvaus 2022
• Skolfam
• Lapsen alkuhaastattelu

Hyvönen, J. & Mustalahti, H. (2020): Sijoitettu lapsi varhaiskasvatuksessa. ”Sijoitettu lapsi on niin eri juttu, mutta kuitenkin ihan tavallinen lapsi”

Svahn, R. (2020): Monialainen yhteistyö psyykkisesti oireilevien lasten tukemisessa – ammattilaisten näkemyksiä.

Vaittinen, N. (2020): Nuorten silmin. Sijaishuollossa asuvan nuoren koulunkäyntiä haastavat ja tukevat tekijät.

Jääskeläinen, E. (2017): Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palkitsevat ja haastavat tilanteet koulussa

Kiiskinen, J. & Tahkola, E-L. (2016): Sijoitetun lapsen sosiaaliset suhteet koulussa

Liinamaa, E. (2015): Perhehoitoon sijoitettujen lasten kuvauksia omasta elämästä ja selviytymisen keinoista

Lista täydentyy.

Tekstiä päivitetään.