Tänä keväänä tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun aloitin työt Pesäpuussa, joten tuntui sopivalta kirjoittaa joitakin asioita matkasta tähän saakka, ja mitä seuraavaksi on vuorossa. Palataan kuitenkin hetkeksi vuoteen 2013 eli aikaan neljä vuotta ennen kuin aloitin työt Pesäpuussa.
Päädyin vuoden 2013 alkupuolella hieman sattumalta mukaan Tampereella saman vuoden syksyllä järjestettävän Nuorten päivän suunnittelutiimiä. Päivä järjestettiin saman vuoden syksyllä osana Valtakunnallisia sijaishuollonpäiviä. Nuorten Päivä oli kokemuksena yksi merkittävimmistä koko elämäni ja sen tulevaisuuden suunnan kannalta. Päivässä koettu vertaisuuden kokemus muiden sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten ja nuorten aikuisten kanssa oli sanoin kuvaamattoman hienoa. Päivän suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tutustuin myös ensimmäistä kertaa Pesäpuuhun ja sen työntekijöihin. Lisäksi Nuorten Päivä toimi kipinänä hakeutua opiskelemaan sosiaalialalle.
Pikakelaus vuoteen 2017 ja sosionomiopintojen loppupuolelle. Olin vuosien varrella osallistunut jonkin verran erilaiseen lastensuojelun kehittämistoimintaan kokemusasiantuntijana, joten keinoja ja näkemyksiä sen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi osana suomalaista lastensuojelua oli kertynyt jo jonkin verran. Lisäksi Pesäpuu ja Pesäpuun työntekijät olivat tulleet tutuiksi vuosien varrella. Päätinkin koostaa näkemyksiäni kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseksi ja lähettää ne Pesäpuun Johanna Barkmanille. Johanna vastasi kysymällä, että kiinnostaisiko minua tulla Pesäpuuhun toteuttamaan ideoitani?
Sosionomiopintojen aikana minulle oli syntynyt ajatus siitä, että haluaisin tutustua eri sosiaalihuollon toimintakenttiin tekemällä määräaikaisuuksia ja sijaisuuksia. Lastensuojeluun ajattelin päätyväni, mutta vasta myöhemmin. Johannan tarjous oli kuitenkin yhtäältä kiinnostava ja toisaalta opintolaina oli mennyt höpsöttelyyn ja pelkällä tuella eläminen oli mahdotonta. Tarkoituksena oli tehdä Pesäpuussa töitä osa-aikaisesti toukokuusta joulukuuhun ja sen jälkeen jatkaa matkaa muihin hommiin. Toisin kuitenkin kävi, osa-aikainen työ vaihtui kokoaikaiseksi reilun vuoden jälkeen.
Viimeisen viiden vuoden aikana Pesäpuussa olen löytänyt suurimman kiinnostuksen kohteeni ja palavan intohimon: haluan auttaa lapsia ja nuoria, jotka elävät tai ovat eläneet haastavissa elämäntilanteissa.
Olen päässyt työskentelemään yhdessä nuorten kanssa heidän arjen ympäristöissään ja pohtimaan esimerkiksi arjen toimivuuteen ja päihteisiin liittyviä kysymyksiä [1,2]. Olen saanut luotsata aivan mahtavista nuorista koostuvaa, Tampereella kokoontuvaa, lastensuojelun kehittäjäryhmää, joiden kanssa on pidetty yhdessä lukuisia puheenvuoroja ja tuotettu tietoa lastensuojelun kehittämisen tueksi muillakin tavoin [esim. 3,4]. On ollut opettavaista ja upeaa saada tavata viimeisten vuosien aikana noin tuhat lastensuojelun asiakkaana olevaa ja ollutta nuorta. Nuorten viestejä on ollut kunnia välittää reilusti yli sadassa erilaisessa julkisessa tilaisuudessa.
UP2US-hankkeessa olemme julkaisseet Nuorten foorumien raportteja esimerkiksi koulunkäynnin, mielen hyvinvoinnin, sijaishuollon aikaisen yhteydenpidon ja väkivallan kohtaamisen teemoista [5, 6, 7, 8]. Laajemmat ja niin ikään mahtavan merkitykselliset julkaisut ovat olleet isätarinat-kirja, Lastensuojelun sijaishuollon haastekisan -raportti ja 101 kirjettä -julkaisu [9, 10, 11]. Upean Katriinan kanssa tehtiin myös videoita omista lastensuojeluun liittyvistä kokemuksistamme, ja niitä katsotaan edelleen yli 500 kertaa joka kuukausi [12].
Kaiken edellä mainitun lisäksi olen saanut olla mukana murtamassa lastensuojeluun liittyviä ennakkoluuloja ja myyttejä erilaisilla yhteiskunnallisen vaikuttamisen areenoilla, toimia erilaisissa verkostoissa, mahdollistaa lukuisten tutkimusten toteutumista ja vaikka mitä muuta!
Välillä lastensuojelun kehittämistyö on ollut vaikeaa. On ollut hetkiä, kun on tuntunut siltä, että asiat eivät etene tai muutu koskaan. Onneksi myös näistä vaikeista tunteista on ollut mahdollista puhua. Melkein viiden vuoden työkokemuksella, uskallan kuitenkin jo sanoa, että kyllä asioissa mennään eteenpäin. Ja varmasti omalla työlläkin on ollut vähintään jonkin verran merkitystä.
Monenlaista on siis ollut kunnia olla tekemässä, sen jälkeen, kun päädyin puolivahingossa mukaan kokemusasiantuntijatoimintaan ja muutama vuosi myöhemmin Pesäpuuhun. Nyt on kuitenkin sopiva aika tehdä tilaa jollekin hieman uudelle, mutta pysyä edellään turvallisesti Pesäpuun suojissa.
Helmikuun aikana julkaistaan vielä raportti nuorten kokemusasiantuntijatoiminnasta lastensuojelussa ennen, nyt ja tulevaisuudessa, toinen raportti sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten koulutus- ja työllisyyspoluista ja kolme Nuorten foorumien raporttia sekä 18.2.2022 juhlitaan Sijaishuollon juhlapäivää, kolmatta kertaa Suomessa [13].
Maaliskuun alusta alkaen aloitan työt kuitenkin Hatkassa – sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jättäminen -hankkeessa. Työt Pesäpuussa siis jatkuvat, mutta tulokulma lastensuojelun kehittämisessä siirtyy nuorten osallisuudesta ja kokemusasiantuntijuudesta hatkaamiseen liittyviin kysymyksiin. Hatkassa-hankkessa tavoitteena on mm. luoda ja laajentaa hatkaamiseen liittyvää tietopohjaa, tuottaa työkaluja ja tietoa nuorille hatkaamisen riskien ja vaikutusten tunnistamiseen sekä käytäntöjä ammattilaisten yhteistoimintaan ja läheisten tukemiseksi.
Yhteinen työ jatkuu ja edelleen saa olla yhteydessä asiassa kuin asiassa. Myös osallisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvä työ jatkuu Pesäpuussa, vaikka itse en olekaan enää siihen liittyvässä kehittämistyössä mukana.
Kiitos kaikille tähän mennessä yhdessä jaetusta matkasta entistä paremman lastensuojelun kehittämiseksi. Erityiskiitos kaikille mun omille entisille ja nykyisille nuorille, jotka ovat kaikki ihan parhaita.
Lähteet:
- Nuoret vertaisarvioitsijoina
- Nopeet, hitaat, dissot ja deelit – nuorten ajatuksia päihteistä
- Nuorten ajatuksia jälkihuollosta
- Kirjoitus YK:n lapsen oikeuksien komitealle
- MindMe – Koulu kuuluu kaikille -foorumiraportti
- Mielen hyvinvointi sijaishuollossa
- Yhteydenpito sijaishuollossa
- Nuorten väkivaltafoorumit
- Isätarinat-kirja
- Lastensuojelun haastekisan raportti
- 101 kirjettä -julkaisu
- Youtube-videoita
- Sijaishuollon juhlapäivä