”Lapsen etu ei ole koskaan vain yksi monista huomioon otettavista seikoista, vaan lasta parhaiten palvelevalle näkökulmalle annetaan aina suurin painoarvo.”
Systeemisen lastensuojelun juuret ovat Itä-Lontoossa kokeillussa ns. Hackney-mallissa (’Reclaiming Social Work’, RSW). Pesäpuu on ollut aktiivisesti tuomassa mallia Suomeen ja kehittämässä suomalaista mallia.
Hackney’n kokeilu käynnistettiin vuonna 2006 ja vuonna 2011 se sai palkinnon maan parhaasta lastensuojelukäytännöstä. Asiakkaiden näkökulmasta suunnitellusti päättyneet asiakassuhteet kaksinkertaistuivat ja huostaanotettujen lasten määrä ja kodin ulkopuoliset sijoitukset vähenivät 40 %. Työntekijöiden näkökulmasta muutos kolminkertaisti työntekijöiden asiakkaiden kohtaamiseen käytettävän ajan. Ennen muutosta 80 % työntekijöiden työajasta kului paperitöihin. Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät 55 % ja mallin käyttöönotto paransi työntekijöiden työssä viihtymistä ja pysyvyyttä. (Forrester ym. 2013).
Suomessa systeemisen lastensuojelu kokeilussa pisimmällä on Mäntsälä (Mustijoen perusturva), joka aloitti oman kehittämistyönsä vuonna 2009. Peruspalvelut rakennettiin hyvinvointineuvolatyyppiseksi perhekeskukseksi ja lastensuojelun asiakkuudet kohdistettiin ’oikeaan osoitteeseen’. Nykyisin sosiaalityöntekijät pystyvät tapaamaan asiakkaitaan 2-3 kertaa viikossa. Työskentely on aktiivista ja kohtaavaa ja tapahtuu paljolti asiakkaiden kotona. Erittäin tärkeää muutoksen onnistumisessa on ollut johtamisen organisointi; kaikilla perhe- ja sosiaalipalveluilla on yhteinen päällikkö. Lue lisää Mäntsälän lastensuojelusta.
Suomessa osana hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE) kehitetään myös lastensuojelun sosiaalityötä. Pesäpuu on ollut mukana suunnittelemassa systeemisen lastensuojelun implementointia Suomessa. Vuosina 2017-2018 systeemistä lastensuojelun mallia pilotoidaan 40-50 tiimissä noin 200 ammattilaisen voimin. Malli tarjoaa vaihtoehdon lastensuojelun sosiaalityön kokonaisvaltaiseen kulttuurin muutokseen ja ihmissuhdetyön palauttamiseen lastensuojelun sosiaalityön ytimeen.
Systeeminen lastensuojelu -koulutus on prosessi, joka sisältää kuusi koulutuspäivää ja kolme koulutuksellista konsultaatiota. Koulutus on suunnattu lastensuojelutiimeille ja esimiehille, jotka suunnittelevat siirtymistä systeemiseen ja suhdeperusteiseen lastensuojeluun. Kouluttajina toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluttajakoulutuksen käynyt pari, joista toinen on sosiaalityöntekijä ja toinen perheterapeutti (1.5.2018 alkaen). Lue lisää kouluttajien kokemuksia systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotoinnista (Lahtinen 2019).
Prosessikoulutuksen lisäksi järjestämme tilauksesta laajemmalle joukolle suunnattuja ’Systeemisen lastensuojelun lähtökohtia’-orientaatiopäiviä ja -iltapäiviä.