fbpx

Hanke on päättynyt. Tätä hankesivua ei enää päivitetä. Lisätietoja Pesäpuun päättyneistä hankkeista antaa toimistomme: toimisto(at)pesapuu.fi, p. 014 332 2500.

 

”He kertovat tarvitsevansa jatkuvan tuen ketjun, apua käytösmallien muuttamiseen, keinoja ajatusten ja tunteiden ymmärtämiseen ja säätelemiseen sekä muutoksen sijaishuollon ongelmakohtiin. Ensisijaista on avun jatkuvuus ja ennustettavuus, jota kuvattiin ketjuna, joka veisi askel askeleelta avun portaalta toiselle ja kohti hyvinvointia sekä parempaa toimintakykyä.”

X-ketju-hankkeessa työskennellään lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden tueksi. Hankkeen toimintaan ovat tervetulleita sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneet täysi-ikäiset ja heidän läheisensä. X-ketjun kohderyhmään kuuluvat myös sijaishuollon toimijat ja muut yhdyspintojen ammattilaiset sekä nykyhetken käytäntöihin vaikuttavat päättäjät ja poliitikot. X-ketju-hanke on STEAn rahoittama kolmivuotinen hanke (2019 – 2021).

Lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden tueksi

X-ketju-hankkeen päävisiona on väkivallattoman sijaishuollon turvaaminen, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi turvallinen ja hyvä olla sijaishuoltopaikassaan. X-ketjun tavoitteena on kehittää ja tarjota tukimuotoja lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneille henkilöille. Tukimuotoina ovat erilaiset vertaistuen, ammatillisen avun ja itseavun muodot. X-ketju järjestää sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleille Kohtaamisen foorumeja ympäri Suomen, joissa on mahdollisuus kehittää lastensuojelua ja tavata vertaisia. Yhdessä kokemusasiantuntijoiden sekä ammattilaisten kanssa kehitetään elämäntarinakirjaa ja vertaisryhmätoimintaa kaltoinkohtelua kokeneiden tueksi.

Tavoitteena on myös ehkäistä sijaishuollossa tapahtuvaa kaltoinkohtelua tunnistamisen ja käytäntöjen muuttamisen avulla. Tavatessa kaltoinkohtelua kokeneita ja kuullessa heidän tarinoitaan, pystytään tunnistamaan ja tuottamaan tietoa sijaishuollossa tapahtuneesta kaltoinkohtelusta. Kokemustieto otetaan osaksi X-ketjun kehittämistyötä. Kaltoinkohtelua ennaltaehkäistään kouluttamalla ammattilaisia tunnistamaan väkivaltaisia käytäntöjä ja tehdään yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, jolla pyritään uudistamaan lastensuojelua, jottei kaltoinkohtelua enää tapahtuisi sijaishuollossa. Lisäksi X-ketju kokoaa kokemusasiantuntijaverkoston vahvistamaan kehittämis- ja vaikuttamistyötä.

Hankkeen toimintaan ovat tervetulleita sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleet aikuiset ja heidän läheiset. X-ketjun kohderyhmään kuuluvat myös sijaishuollon toimijat ja muut yhdyspintojen ammattilaiset sekä nykyhetken käytäntöihin vaikuttavat päättäjät ja poliitikot.

Hankkeessa kehitettävät toiminnat

  • Kohtaamisen foorumit
  • Yksittäisten henkilöiden tapaamiset
  • Elämäntarinakirja
  • Koulukotien kehittämisprojektit
  • Vertaistukiryhmät
  • Kokemusasiantuntijaverkosto
  • Itseapuvälineitä
  • Kokemustiedon jakaminen
  • Koulutukset
  • Vaikuttaminen

X-ketjua tehdään yhteistyössä Nuorten Ystävien, Traumaterapiakeskus ry:n, Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön (Tampereen yliopisto) ja Valtion koulukotien (THL) kanssa.

Hankkeen valokuvat: Niina Vehmaa

Taustaa

Lastensuojelun sijaishuollon tehtävänä on luoda lapsille ja nuorille turvalliset olosuhteet. Valitettavasti tässä ei ole aina onnistuttu, ja esille on tullut suuria epäkohtia ja sijaishuollossa tapahtunutta kaltoinkohtelua.

X-ketju – Lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden tueksi -hanke on jatkumoa STM:n menneisyysselvityksestä (Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983) ja siitä seuranneesta Valtiollisesta anteeksipyyntötilaisuudesta (Finlandia-talo 20.11.2016) sekä Yhdessä Koettua – 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmin -tapahtumakokonaisuudesta.

Menneisyysselvityksessä nousseet kokemukset ovat erityisen traagisia, sillä juuri ne aikuiset, joiden piti tarjota tukea, pahoinpitelivät, käyttivät hyväksi sekä kohtelivat mielivaltaisesti. Kaltoinkohtelu jäi usein tunnistamatta ja moni koki, etteivät viranomaiset ole kuunnelleet heitä. Pelko ja häpeä ovat estäneet toisia puhumasta, moni kertoi kokemastaan ensimmäistä kertaa.

Suomi tunnusti sijaishuollossa tapahtuneen kaltoinkohtelun valtiollisessa anteeksipyyntötilaisuudessa 20.11.2016. Anteeksipyyntö on menneisyydessä tapahtuneen kaltoinkohtelun tunnustamista, mutta myös osoitusta nykyhetkeen, että sijaishuollon tulee olla turvallinen paikka lapsille ja nuorille.

Entisiä ja nykyisiä sijaishuollon asiakkaiden kokemuksia kuultiin Yhdessä Koettua -kiertueella, joka oli STM:n ja STEA:n rahoittama ja Pesäpuun ry:n koordinoima. Heidän mukaansa tuen muotojen tulee olla moninaiset, esim. mahdollisuus jakaa kokemuksia vertaisten kanssa ammatillisesti ohjattuna ja ryhmämuotoinen vertaistuki.

X-ketju-hanke lähti vastaamaan tuen ja ennaltaehkäisyn tarpeisiin. Sitä on ollut Pesäpuu ry:n ja Nuorten Ystävien lisäksi ideoimassa myös kolme kohderyhmään kuuluvaa seniorikokemusasiantuntijaa. Hankekirjoituksen aikana yhteistyökumppaneiksi valikoituivat Traumaterapiakeskus ry, Tampereen yliopisto ja Valtion koulukodit. Hankkeen edetessä myös yhteistyökumppanit lisääntyvät.

Hankkeessa sijaishuollossa kaltoinkohdeltujen kokemuksia hyödynnetään kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Osa hanketta on tutkia sijaishuollon tämänhetkisiä riski- ja ongelmakohtia, jotta niitä voidaan tunnistaa. Seuraava askel hankkeessa on vaikuttamistyöllä pyrkiä muuttamaan löydettyjä ongelmakohtia, jotta tulevaisuudessa sijaishuolto olisi jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen kasvupaikka.

Kaltoinkohtelu sijaishuollossa

Valtion menneisyysselvityksen mukaan kaltoinkohtelu on monimuotoinen ilmiö, joka pitää sisällään fyysisen, psyykkisen ja seksuaalisen väkivallan kokemukset sekä rakenteellisen väkivallan. Kaltoinkohteluksi ymmärretään myös lapsen perustarpeiden laiminlyönti tilanteissa, joissa aikuisilla olisi mahdollisuus huolehtia niistä, mutta he jättävät tämän tekemättä. Laiminlyöntiä on lapsen sosiaalisten suhteiden rajoittaminen, kuten perheestä ja sisaruksista erottaminen ja lapsen kulttuuritaustan huomiotta jättäminen, jos nämä suhteet ovat lapselle eduksi. Fyysinen väkivalta pitää sisällään kaikki fyysistä koskemattomuutta loukkaavat teot, joista aiheutuu tai voi aiheutua lapselle vammoja, kipuja tai muuta ruumiillista vahinkoa. Fyysinen väkivalta sisältää myös ruumiillisen kurittamisen muodot, kuten tukistamisen, luunapit ja selkäsaunan.

Henkinen väkivalta rikkoo ja hajottaa lapsen emotionaalisen kehityksen ja jättää syvät henkiset jäljet. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen haukkuminen, nöyryyttäminen, uhkailu ja pelottelu. Henkistä väkivaltaa on myös lapsen jättäminen yksin vaille lohdutusta tilanteissa, joissa hän tarvitsisi aikuisen apua vaikeasta tilanteesta selviämisessä. Seksuaalinen väkivalta loukkaa lapsen seksuaalista koskemattomuutta sekä alistaa ja häpäisee uhrin. Raiskaus, yhdyntä, sukupuolielinten koskettelu, lapsen pakottaminen toisen henkilön seksuaaliseen hyväilyyn tai lapselle pornolehtien tai -elokuvien näyttäminen luetellaan seksuaaliseksi väkivallaksi. Lapseen kohdistunut seksuaalinen väkivalta on erittäin traumatisoivaa, koska usein tekijä on lapselle läheinen henkilö, jonka vastuulle on annettu lapsen huolenpito, suojelu ja turvallisuus.

Rakenteellinen väkivalta näkyy lastensuojelussa ja sen sijaishuollossa järjestelmän käytäntöinä, jotka ovat väkivaltaisia. Tällaisia voivat olla lapsen useat sijoitukset, jolloin lapsen on vaikea muodostaa pysyviä ihmissuhteita sijoitusaikana. Vaihtuvat työntekijät, resurssipula ja valvonnan puute luo rakenteellista väkivaltaa, kun lapsen asioista ei olla tarpeeksi perillä, lasta ei kuulla tai lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ei huolehdita. Rakenteellista väkivaltaa kuvaa myös se, ettei lapselle kerrota ja selitetä sijoitukseen liittyviä asioita eikä lapsen mielipidettä oteta huomioon. Vastuu väkivallasta on aina tekijällä, koska pieni lapsi on riippuvainen hänestä huolehtivista aikuisista eikä lapsi voi ymmärtää tai osaa puuttua siihen, miten häntä kohdellaan.

X-ketju-hankkeen edellä kuvattu määritelmä kaltoinkohtelusta noudattaa valtion menneisyysselvityksen käsitystä kaltoinkohtelusta. X-ketju-hankkeen kohderyhmään kuulumisen ratkaisee henkilön oma kokemus kaltoinkohtelusta, jolloin todisteita ei edellytetä. Ehdotonta rajausta ei tehdä siinä, ovatko kaltoinkohtelun kokemukset liittyneet sijaishuoltoon suoraan vai välillisesti. Sijoitettuna ollut lapsi ja nuori on voinut kokea kaltoinkohtelua ja väkivaltaa suoraan, jolloin kaltoinkohtelu on kohdistunut suoranaisesti häneen. Väkivallan näkeminen ja kuuleminen on yhtä lailla traumatisoivaa kuin väkivallan kokeminen. Siitä syystä kaltoinkohtelun kokemukset ovat voineet kohdistua välillisesti toiseen sijoitettuna olleeseen lapseen tai nuoreen taikka läheiseen ihmiseen, joka on joutunut vierestä seurata kaltoinkohtelua.

X-ketju haluaa tavata kohderyhmään kuuluvia henkilöitä ja kuulla heidän arvokkaita näkemyksiään, jotta voidaan ymmärtää paremmin sijaishuollossa tapahtunutta kaltoinkohtelua. Sitä kautta kehitetään oikeanlaisia tukimuotoja kaltoinkohtelua kokeneille, mutta myös ehkäistään sijaishuollossa tapahtuvaa väkivaltaa ja laiminlyöntiä kouluttamalla ammattilaisia sekä vaikuttamalla päättäjiin tunnistamaan kaltoinkohtelua ja luomaan uudenlaisia väkivallattomia käytäntöjä lastensuojelun sijaishuoltoon.

Kohtaamisen foorumit ja koulutukset

X-ketju-hankkeen alussa Kohtaamisen foorumeita järjestettiin ympäri Suomen. Koronapandemian ja rajoitusten takia foorumit jouduttiin muuttamaan virtuaalisiksi, etäyhteyksin järjestettäviksi Kohtaamisen foorumeiksi.

Pandemian helpottaessa pääsemme vähitellen järjestämään foorumeita taas kasvokkain.

 

Kohtaamisen foorumeissa on mahdollisuus päästä kehittämään lastensuojelua. Foorumit järjestetään lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleille henkilöille, jolloin foorumi tarjoaa mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa vertaisten kanssa.

 

Kohtaamisen foorumissa puhutaan sijaishuollon kokemuksista yleisellä tasolla. Pääpaino on siinä, mitkä asiat ovat vieneet elämää eteenpäin ja auttaneet jaksamaan elämässä. Ryhmissä ei tarvitse puhua yksittäisistä kokemuksista vaan niistä pyritään puhumaan tasolla, joka ei herätä toisissa traumamuistoja. Näin jokainen voi olla turvassa ja työskentely voi antaa vapauden päästää irti kannetusta taakasta. Ajatuksena on keskustella selviytymisestä, jolloin on mahdollista pohtia omia voimavaroja, joiden avulla on pärjännyt elämässä.

 

Kohtaamisen foorumi perustuu siihen, että jokaisen näkemykset ansaitsevat tulla kuulluksi. X-ketju haluaa kohdata kaltoinkohtelua kokeneita henkilöitä, jotta voidaan ymmärtää, mistä on kysymys, kun puhutaan sijaishuollossa tapahtuneesta kaltoinkohtelusta. Kokemustiedon avulla kehitetään turvallisuutta, osallisuutta ja avoimuutta vaalivaa lastensuojelutyötä.

 

Kohtaamisen foorumit ovat aina ammatillisesti ohjattuja.

 

Seuraava Kohtaamisen foorumi järjestetään:

27.11. Helsingissä klo 10-16

Tutustu vuoden 2021 Kohtaamisen foorumin esitteeseen.

Kohtaamisen foorumeita järjestetään myös sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneiden läheisille, koska väkivalta vaikuttaa myös väkivaltaa kokeneiden läheisiin ihmisiin. Läheisiä voi mietityttää väkivaltaa kohdanneen henkilön käyttäytyminen ja hänen jaksamisensa. Läheisille suunnatussa Kohtaamisen foorumissa läheiset pääsevät keskustelemaan asioista vertaisten kanssa ja saavat lisätietoa sijaishuollossa tapahtuneesta kaltoinkohtelusta, väkivallan vaikutuksista ja siitä selviytymisestä.

Yksittäisten henkilöiden tapaamiset

X-ketju haluaa tavata sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneita henkilöitä ja heidän läheisiään myös henkilökohtaisesti. Näin yksittäiset henkilöt pääsevät jakamaan ajatuksiaan ja samalla osallistumaan lastensuojelun kehittämistyöhön.

Tapaamisissa keskustelut painottuvat sijaishuollon aikaisen kokemusmaailman ymmärtämiseen. Kuitenkaan tarkoituksena ei ole puhua pelkästään sijaishuollossa tapahtuneista asioista, vaan pohtia tämän hetkistä elämää ja tulevaisuutta sekä niitä asioista, joiden avulla jaksaa ja pärjää arjessa eteenpäin. X-ketjulle on tärkeä kuulla myös asioita, jotka ovat auttaneet henkilöitä selviytymään ja luoneet toivoa vaikeista asioista huolimatta. Myös läheisten näkökulman esille tuominen on oleellista, jotta ymmärretään laajemmin kaltoinkohtelun vaikutuksia ja seurauksia.

Ota X-ketjun Johannaan ja Tiiaan rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen. X-ketju tulee sinne, missä on hyvä tavata.

Elämäntarinakirja

X-ketju kehittää yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa kirjaa, jonka avulla on mahdollisuus käsitellä omaa elämäntarinaa. Kirja on tarkoitettu kaikille sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneille henkilöille. Kirjassa käsitellään lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta, tämän hetken elämää sekä tulevaisuuden haaveita ja toiveita.

Elämäntarinakirjaa kehitetään, jotta sen avulla voisi itsekseen tai yhdessä läheisen ihmisen kanssa käsitellä omaan elämään liittyviä asioita. Kirja mahdollistaa myös elämäntarinan läpikäymiseen terapiassa. Lisäksi kehitämme kirjaa vertaisryhmätoimintaa varten, jolloin vertaisryhmissä edetään elämäntarinakirjan pohjalta.

Kirja lisää ymmärrystä trauman vaikutuksista omaan elämään ja auttaa vakauttamaan ja hallitsemaan mieleen nousevia ajatuksia, tunteita ja kehollisia tuntemuksia. Elämäntarinakirjan tehtävänä on auttaa kehon ja mielen tasapainottamisessa. Kirjassa tulee olemaan itsesäätelyyn, vireystilaan, minäkuvaan ja tunteiden käsittelyyn liittyviä tehtäviä ja harjoitteita.

Elämäntarinakirjaa kehitetään yhdessä sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeiden henkilöiden kanssa. Vaikka kyseessä on ensisijaisesti itseapukirja, tarjoaa se käyttäjälleen myös vertaistukea. Kirjan luomisprosessiin osallistuvat vertaiset ovat vaikuttamassa, ideoimassa ja suunnittelemassa kirjan sisältöä. Yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa pohditaan, millaisia asioita ja teemoja kirjassa tulisi vertaistarinoiden ja traumatietouden lisäksi olla. Kirjan tarjoama vertaistuki tulee niiltä ihmisiltä, jotka ovat kokeneet samoja asioita kuin kirjaa käyttävätkin henkilöt.

Haluatko tulla mukaan elämäntarinakirjatyöhön? X-ketjulla on kaksi rinnakkaista kirjatiimiä, jotka toimivat Helsingissä ja Jyväskylässä. Jos haluat päästä mukaan kehittämään elämäntarinakirjaa ja sen pohjalle muodostuvaa vertaisryhmätoimintaa, ota yhteyttä X-ketjun Tiiaan ja Anuun.

Koulukotien kehittämisprojektit

X-ketjulla on vuosina 2019–2022 kehittämisprojektit koulukoti Pohjolakodissa ja Valtion koulukodeissa. Prosessit toteutetaan yhteistyössä Pesäpuun UP2US ja nuorten toiminnan kanssa.

Molemmat prosessit on kehitetty palvelemaan sekä Valtion koulukotien että Pohjolakodin omaa sisäistä kehittämistyötä. Sen lisäksi koulukotien kehittämisprojektissa mukana olleiden työntekijöiden ja nuorten ajatukset liitetään osaksi X-ketjun toimintaa ja kansallista lastensuojelun sijaishuollon vaativan ja erityisen tuen kehittämistyötä


Eväitä omaohjaajalle – OmaPoko kehittämishanke 2019

Nuorten oikeus olla, onnistua ja oireilla Pohjolakodissa.

X-ketju koordinoi Pohjolakodissa omaohjaajatyön kehittämishanketta, jossa edistetään ja vahvistetaan nuoren ja omaohjaajan välistä vuorovaikutusta sekä kehitetään yhdessä työntekijöiden ja nuorten kanssa Pohjolakodin toimintakulttuuria. OmaPoko työskentely tähtää siihen, että hankkeen jälkeen omaohjaajilla on yhdessä luotuja menetelmiä nuoren kohtaamiseen ja suhteen rakentamiseen. Hankkeen tavoitteena on, että nuorten ja työntekijöiden osallisuus on vahvistunut laitoksen arjessa sekä työntekijöiden ammatillinen identiteetti lastensuojelutyössä on kirkastunut. Pohjolakodin koko henkilöstö on sitoutunut kehittämään ja vahvistamaan Pohjolakodin työkulttuuria turvallisuuden ja osallisuuden ja selviytymisen näkökulmasta.

Omaohjaaja on nuoren avainhenkilö Pohjolakodilla ja tästä syystä omaohjaajatyön pohtimiseen ja kehittämiseen panostetaan johdon, työntekijöiden ja nuorten yhteisellä prosessilla. Omaohjaajatyön kehittäminen kestää syksyyn 2020 loppuun ja se sisältää yhteensä kahdeksan työpajaa. OmaPoko-kehittämishankkeeseen osallistuvat myös Pohjolakodissa sijoitettuina olevat nuoret. Mukana Pohjolakotien omaohjaajatyön kehittämishankkeessa on myös Pesäpuun UP2US-hanke.

 

Arjen osallisuuden työkalut – Valtion koulukotien yhteinen kehittämisprosessi 2019–2022

Jokainen nuori on OK ja arvokas. Jokainen nuori osaa kertoa ajatuksistaan ja tuntemuksistaan. Jokaisella nuorella on oikeus olla osallinen omassa elämässään. Jokaisen nuoren tulee olla turvassa.

Kehittämisprosessin tavoitteena oli kehittää nuorten osallisuutta vahvistavia omaohjaajatyövälineitä, luoda uusia nuorten vaikuttamisen tapoja arjen rakenteisiin ja vahvistaa työntekijöiden omaa ammatti-identiteettiä. Prosessin taustalla on kansallinen ohjaus, jonka keskeisenä tavoitteena on nuorten osallisuuden vahvistaminen sijaishuollossa. Arjen osallisuuden työkalut -kehittämishanke toteutettiin yhteiskehittämisen periaatteella, yhdessä uutta kehittäen.

Koulukodeissa olevat nuoret ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämisprosessissa esimerkiksi välitehtävien kautta, joita ohjaajat tekivät nuorten kanssa työpajapäivien välillä. Välitehtävinä koulukotiohjaajat keskustelivat nuorten kanssa monista eri teemoista joko nuorten kanssa henkilökohtaisesti tai pienryhmissä. Teemat nousivat työpajapäivillä ohjaajien kanssa tuotetusta sisällöstä. Nuoret kertoivat ajatuksiaan muun muassa omasta arjestaan, kasvatuskäytänteistä, osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemuksistaan sekä siitä, mitä he toivoisivat heistä huolehtivilta aikuisilta koulukodissa.

 

Oma Boxi – nuoren ja omaohjaajan väliseen työskentelyyn

Konkreettisena osana kehittämisprosessia tuotettiin yhdessä Arjen osallisuuden boksi (Oma Boxi) nuoren ja omaohjaajan väliseen työskentelyyn. Laatikko sisältää kortteja erilaisista teemoista, kuten omaohjaajatyöskentely, osallisuus, oikeudet ja velvollisuudet sekä päihteet. Korttien sisältöteemoissa nuorten ajatukset ja toiveet ovat vahvasti mukana, sillä kortit on kehitetty välitehtävinä toteutuneiden nuorten haastattelujen pohjalta. Korttien ammatillinen tietopohja nousee YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta, lastensuojelu- ja rikoslaista sekä väkivaltatietoisesta ja traumainformoidusta työotteesta.

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys on sisäänkirjoitettuna samoin kuin osallisuus ja toimijuus nuoren hyvinvoinnin vahvistajina.

Oma Boxi sisältää teemakortteja, jotka käydään läpi kaikkien nuorten kanssa. Lisäksi boksissa on tarjolla teemakortteja, jotka omaohjaaja ja nuori valitsevat yhdessä. Jokaisen nuoren oma boksi rakentuu yksilölliseen tahtiin, nuoren tarpeita ja toiveita kuunnellen. Oma Boxi on otettu käyttöön kaikissa valtion koulukodeissa ja se kuuluu pysyvänä osana omaohjaajatyöskentelyyn.

Koulukotien työntekijöiden palautetta:

  • Parhaat keskustelut ovat syntyneet siitä, kun aikuisen kanssa yhdessä mietiskellään korttien aiheita.
  • Hypisteltiin kortteja kaikki yhdessä, jokainen sai valita yhden kortin ja keskusteltiin siitä sitten yhdessä.
  • Yksi nuori innostui Minun käyttöohjeeni -kortista niin paljon, että teetimme siitä julisteen hänen huoneensa seinälle.
  • Kortit helpottavat jokaisen työntekijän arkea! Ei ollut vaikeaa ottaa käyttöön.

Kehittämisprosessi jatkuu asiakaspalautemallihankkeena vuosille 2021-22. Kehitetään uudenlainen asiakaspalautemalli, joka korostaa nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia nuoren omassa asuinympäristössä. Prosessissa varmistetaan tiedonkeruu siitä, mitä nuorille kuuluu ja miten he kokevat olemisensa koulukodissa. Nuorilta kerätään systemaattisesti palautetta osana omaohjaajatyötä muun muassa Oma Boxi -työvälineen avulla.

Tutustu Oma Boxiin.

Tutkimukset ja julkaisut

”En ole selviytyjä, enkä uhri. Olen soturi.” –Melissa 2018


Tutkimuksia

Ersta, M. 2020. Hylätystä supervahvaksi – lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden kuvauksia selviytymisestä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Hytönen, K., Malinen, A., Selenius, P., Haikari, J., Markkola, P., Kuronen, M. & Koivisto, J. 2016. Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937-1983. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Laitala, M. & Puuronen, V. 2016. Yhteiskunnan tahra?: Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset. Tampere: Vastapaino.

Vironen, K. 2020. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja työtaakka – sijaishuollossa asuneiden ja asuvien kokemuksia. Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, opiskelijan harjoitustutkimus.

Julkaisuja

Aro, U., Huovinen, A. & Marttala P. (toim.) Epäily lapsen kaltoinkohtelusta sijaisperheessä. Tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalli. Pelastakaa Lapset ry:n julkaisuja 24. Pelastakaa lapset ry.

Hoikkala, S. & Kuokkanen J. (toim.) 2017. Turvallisesti sijaishuollossa – Väkivaltatyön keinoja lastensuojelulaitoksessa. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 4/2017.

Hoikkala, S. & Pollari, P. 2019. Meidän oma valvontasuunnitelma. Opas nuorten osallisuutta tukevaan omavalvontatyöhön lastenkodeissa. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 4/2019.

Kaijanen, M, Koskenkorva, M. & Westlund, O. (toim.). 2020. 101 kirjettä. Jyväskylä: Pesäpuu ry

Malja, M., Puustinen-Korhonen, A., Petrelius, P. & Eriksson, P. 2019. Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019/8. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Artikkeleita

Ellonen, N. & Pösö, T. 2010. Lasten väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä. Yhteiskuntapolitiikka 75/1, 34-44.

Kirjoita X-ketjulle kirje

Tule mukaan X-ketjun kehittämistyöhön kirjoittamalla kirje ja kertomalla sijaishuollon kokemuksistasi ja siitä selviytymisestä. Elämäntarinat otetaan mukaan X-ketjun kehittämis- ja vaikuttamistyöhön. Sinulla on mahdollisuus päästä kehittämään turvallista lastensuojelua tuomalla esiin omia näkemyksiä ja ajatuksia sijaishuollon ajasta sekä nykyhetkestä. Luvallasi kirjeitä hyödynnetään X-ketjun kehittämistyössä, koulutuksissa, päättäjiin suuntautuvassa vaikuttamistyössä ja tutkimusmateriaalina. Halutessasi X-ketju voi julkaista tarinasi anonyyminä myös nettisivuilla ja somessa.

Taidelähtöiset menetelmät

Pelisilmää
Aaro Vuotila, näyttelijä, laulaja-lauluntekijä, Teatterikone

Turvassa ja hyväksytty
Aaro Vuotila, näyttelijä, laulaja-lauluntekijä, Teatterikone

Kysy lisää

Kehittämispäällikkö

Johanna
Barkman

040 514 4855