fbpx

Vauvoilla ja taaperoilla on meille paljon sanottavaa. He opettavat meille läsnäolon, leikin, tunteiden ilmaisun ja kohtaamisen tärkeyttä. Ammattilaisten tehtävä on vahvistaa myös kaikkein pienimpien lasten kuulluksi tulemista lastensuojelutyössä, sillä osallisuudelle ei ole ikärajaa.

Sijaishuollon pienimpien ääni esiin

Pikku-Tiikerit on kolmivuotinen (2023-2025) hanke, jonka tavoitteena on sijaishuollossa asuvien vauvojen ja taaperoiden oikeuksien ja osallisuuden vahvistaminen. Sijaishuollon pienimpien oma ääni jää helposti vaativissa prosesseissa aikuisten kanssa työskentelyn varjoon. Meidän tavoitteenamme on vauvojen ja taaperoiden oman äänen esiin tuominen sijaishuollon kaikissa vaiheissa. Kehitämme hankkeen aikana menetelmiä, malleja ja välineitä vauva- ja taaperolähtöiseen työskentelyyn ja sijaishuollon pienimpien kohtaamiseen.

Vauva- ja taaperoikäinen lapsi elää erityisen herkkiä ja merkityksellisiä elinvuosiaan. Ensimmäisinä elinvuosina koetut ja eletyt tapahtumat ja ihmissuhteet rakentavat pohjan lapsen käsitykselle itsestään, elämästä ja muista ihmisistä. Hän kaipaa elämäänsä turvallisuutta, ennakoitavuutta ja hoivaavia aikuisia vastaamaan tarpeisiinsa ja olemaan hellässä vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Sijaishuollossa asuvan lapsen turvallisuuden tunteen tarve voi olla vertaisiaan suurempi. Keskeiseksi elementeiksi kaikissa teemoissa onkin noussut vauva- ja taaperoikäisen lapsen yksilöllisten sekä ikään ja kehitystasoon liittyvien tarpeiden tunnistaminen ja esiin tuominen. Sijaishuollon pienimpien osallisuus ja oikeuksien toteutuminen on aikuisien käsissä. Miten käytännöt tällä hetkellä huomioivat pienimpien lasten tarpeet? Miten voimme turvata hyvän vauva-ajan myös sijaishuollon pienimmille?

Oikeus osallisuuteen koskee kaiken ikäisiä, myös aivan pieniä. Vastasyntynytkin on jo omien oikeuksiensa haltija. Vauvojen ja taaperoiden osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa edellyttää aikuiskeskeisten työkäytäntöjen uudelleen tarkastelua. Vauvat ja taaperot omine tarpeineen ja toiveineen jäävät ulkopuolisiksi, mikäli tiedon tuottaminen perustuu pelkästään puheeseen ja kirjoitettuihin sanoihin. On aika kriittisesti tarkastella sijaishuollon käytäntöjä vauvan ja taaperon kokemuksena, ja miettiä uudenlaisia tapoja työskennellä yhdessä pienten lasten kanssa.

Asiantuntevina yhteistyökumppaneinamme ovat: Etelä-Savon hyvinvointialueHelsingin vastaanottoperhetoiminta, Helsingin vauvana sijaishuollon asiakkaaksi -tiimi, Kanta-Hämeen hyvinvointialueVantaan ja Keravan hyvinvointialuePerhehoitoliittoEnsi- ja turvakotienliitto sekä Tampereen yliopisto.

Pikku-Tiikerit-toimintaa rahoittaa STEA.

Ajankohtaista juuri nyt:

Kartoitamme, millaisia työmenetelmiä ja käytäntöjä on käytössä sijaishuollossa asuvien 0-2-vuotiaiden lasten kanssa toimiessa, ja heitä kohdatessa. Kartoitus valmistuu vuonna 2024.

Kehittämistyö yhteistyökumppanien kanssa on hyvässä vauhdissa. Tarkastelemme tämän ja ensi vuoden aikana erityisesti mm. sijaishuollon pienimpien siirtymiä, aikatauluja, kiintymyksen ja vuorovaikutuksen kysymyksiä heidän hyvinvointinsa havainnointia sekä elämäntarinan teemoja.

Seuraamalla Pesäpuun somekanavia ja uutiskirjettä pysyt kuulolla hankkeen ajankohtaisista asioista. Vauva- ja taaperolähtöinen työskentely on vaikuttava ja merkittävä yhteiskunnallinen teko. Kiitos, että olet edistämässä sijaishuollon pienimpien hyvinvointia!

Lue lisää:

Erityisasiantuntija Sini Suoramaan blogiteksti: Sijaishuollon pienimmät

Uutinen hankkeen käynnistymisestä: Miten vauvojen ja taaperoiden oikeudet ja osallisuus toteutuvat sijaishuollossa? – Pikku-Tiikerit-hanke käynnistyy!

Tilaa Lasten osallisuuden uutiskirje


Materiaaleja vauvojen ja taaperoiden kanssa työskentelyyn

Lataa alta ilmaista materiaalia.

Miten vauva voi? Vauvaerityinen sosiaalityö (pdf)

Miten vauva voi-monisteeseen on koottu asioita, joita erityisesti sosiaalityössä on tarpeen selvittää vauvan näkökulmasta vauvan tuen tarpeen arvioimiseksi. Listaus on tehty sosiaalityöntekijän työn tueksi. Monisteen voi antaa myös vanhemmille, kun työskentely perheen kanssa aloitetaan. Näin työskentely on läpinäkyvää ja kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, mitä asioita kartoitetaan. Vanhemmille kannattaa antaa moniste omaksi, jolloin he voivat pohtia kysymyksiä jo etukäteen ja valmistautua tapaamisiin. Moniste toimiin vauvalähtöisen työskentelyn tukena ja auttaa keskittymään vauvan asioihin hänen hyvinvointinsa arvioimiseksi. Monisteeseen on koottu paljon erityistä tietoa mihin juuri vauvojen kanssa tulee kiinnittää huomiota vauvaperheiden kanssa työskennellessä.

 

Tutustu minuun – vauvat (pdf)

Tutustu minuun – taaperot (pdf)

Tutustu minuun-lomakkeen avulla lapsen vanhemmat tai lasta hoitavat aikuiset saavat mahdollisuuden kertoa omasta lapsestaan. Lomake sopii tilanteisiin, jossa halutaan keskittyä vauvaan tutustumiseen ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Lomake haastaa pohtimaan millainen vauva on ja auttaa fokusoimaan keskustelua vauvalähtöiseksi. Lomakkeen avulla vanhempien on voinut olla vapaamuotoista keskustelua helpompi kertoa ja kirjoittaa lapsestaan.
Lomake on helppo ottaa käyttöön ja se sopii monenlaisiin eri tilanteisiin, myös muualla kuin lastensuojelussa. Se on monikäyttöinen ja lomaketta voidaan tehdä uudestaan vauvan kasvaessa. Lomake kannattaa liittää lapsen asiakirjoihin, jotta se jää osaksi lapsen elämäntarinaa. Jotkut vanhemmista ovat halunneet lomakkeen osaksi lapsen vauvakirjaa.
Lomakkeesta on kaksi eri versiota, joista toinen sopii erityisesti vauvoille ja toinen taaperoille.

 

Vauvaystävällisen tapaamisen muistilista (pdf)

Vauvaystävällisen tapaamisen muistilistan  tarkoituksena on muistuttaa konkreettisesti asioista, joita vauvan turvallinen asiakastapaaminen edellyttää. Vauvaystävällisen tapaamisen muistilista on tarkoitettu kaikille, jotka työskentelevät vauva-asiakkaiden kanssa. Muistilistaan on koottu konkreettisia asioita, joita tulisi huomioida, jotta vauvan tapaaminen olisi hänelle mahdollisimman turvallinen. Muistilistaa kannattaa käyttää tapaamisen suunnittelun apuvälineenä. Sitä voi hyödyntää myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä vauvalähtöiseen työskentelyyn sekä tapaamisten reflektoinnissa, kun pohditaan, miten vauvalähtöisuus toteutui, ja miten sitä voisi vielä kehittää.

 

 

Tutustu myös näihin

Kysy lisää

Erityisasiantuntija

Sari
Saaristo

041 7310 434

Erityisasiantuntija

Sini
Suoramaa

044 712 2119

Erityisasiantuntija

Katja
Vironen


Kehittämispäällikkö

Pipsa
Vario

044 760 6573