Kun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden tuen väylä osoitettiin järjestölähtöisen työn kautta rahoitettuna Veikkauksen voittovaroilla, oli Pesäpuun X-ketju-hanke (2019 – 2021) ainoa hanke, joka vastasi tunnistettuun tarpeeseen kehittää auttamiskäytäntöjä sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleille henkilöille ja ennaltaehkäistä sijaishuollossa tapahtuvaa kaltoinkohtelua tunnistamisen ja käytäntöjen muuttamisen avulla. Hanke on nyt valitettavasti tullut päätökseensä rahoituksen katkettua.
X-ketjussa olemme nähneet ja kokeneet sen kärsimyksen, joka sijaishuollossa tapahtunut kaltoinkohtelu ja väkivalta voi henkilöille aiheuttaa. Olemme tavanneet viisaita, vaatimattomia ja sydämellisiä 18-80 –vuotiaita ihmisiä, jotka kantavat mukanaan ajatuksissaan, tunteissaan ja kehoissaan muistutuksia väkivallasta. Heitä on vaikea kuvata ”uhreina”, sillä pidemminkin he ovat selviytyjiä, sotureita tai oman tien kulkijoita. Valtiollista anteeksipyyntöä vuonna 2016 edelsi sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama selvityshanke. ”Tätä selvitystä ei saa unohtaa,” vedottiin silloin. Emme myöskään saa unohtaa näitä ihmisiä.
Blogissamme avaamme sitä, millaista hyvitysjärjestelmää olisimme lähteneet yhteistoiminnallisesti kehittämään.
”Valtiollinen anteeksipyyntötilaisuus oli vaikuttava. Sitten yhteydenpito katkesi. Hanat aukaistiin, sitten ne laitettiin kiinni. Anteeksipyyntötilaisuudessa oli hienoja sanoja, mutta me jäätiin yksin. Tilaisuuden jälkeen seisoin Finlandia-talon ulko-oven edessä ja kysyin vanhalta rouvalta: ”Selvitäänkö me?” Hän vastasi: ”En usko”. Tilaisuus kuitenkin auttoi siinä hetkessä. Sitten halusin sysätä koko asian maton alle. Maton alle olen lakaissut paljon. Kuitenkin olen huomannut, että niitä asioita pitää käsitellä elämässä. Ettei alkaisi heti itkeä, kun puhuu asiasta.”
X-ketjulainen, Kohtaamisen foorumi 2021
Hyvitysjärjestelmä
Hyvityksellä tarkoitetaan korjaamista ja korvaamista, ja sitä voidaan pitää oikeudellisena keinona. Se sisältää kaikki teot, prosessit ja tulokset, joissa on kompensoiva mekanismi henkilöille ja ryhmille, joita kohdeltiin väärin ja joille aiheutettiin haittaa (Daly, 2017).
Hyvitysjärjestelmä on usein ainut mahdollinen tapa tuoda oikeutta tilanteissa, joissa todisteita ei välttämättä enää ole, rikoksesta on kulunut liian kauan aikaa, ja/tai syytetyt ovat menehtyneet eikä heitä voida haastaa oikeuteen. Usein ajatellaan, että hyvitysjärjestelmä sisältää vain taloudellista korvausta. Tosiasiassa järjestelmän voi nähdä laajempana systeeminä, joka käsittää yksilön lisäksi myös yhteisön ja yhteiskunnan ja sillä on sekä ennaltaehkäisevä että korjaava tai eheyttävä rooli.
Olemme löytäneet yhdeksän toisiaan täydentävää hyvityksen ulottuvuutta, jotka nousevat x-ketjulaisten tarinoista, pohdinnoista ja asiantuntijamme Saga Luoman laatimasta kansainvälisestä selvityksestä.
1. Vääryyksien myöntäminen, vastuunotto ja anteeksipyyntö.
Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2016 Suomi sitoutui valtiollisen anteeksipyynnön muodossa huolehtimaan erityisesti lastensuojelun sijaishuollon kehittämisestä ja tukemaan kaltoinkohtelua kokeneita henkilöitä. Anteeksipyyntötilaisuudessa ministeri Rehula totesi yhteiskunnan epäonnistuneen monen lapsen kohdalla: ”Yhteiskuntana me kannamme vastuun siitä, mitä teille on tapahtunut.”
Suomi myönsi sijaishuollossa olleiden lasten kokemista epäkohdista, kaltoinkohtelusta ja väkivallasta ensimmäisen lastensuojelulain aikaan 1937–1983. Kaltoinkohtelu tunnustettiin, otettiin siitä vastuuta pyytämällä anteeksi. Mutta miten kaltoinkohtelu nykyhetkessä tunnustetaan ja tunnistetaan? On huomattava, että puolet hankkeemme osallistujista on alle 30-vuotiaita sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneita henkilöitä. Sijaishuollossa kaltoinkohtelu ja väkivalta on siirtynyt ja jatkunut tähän päivään asti – tästä mm. X-ketjun havainnot ja eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastukset ja ratkaisut kertovat.
2. Tutkimus
Valtiollista anteeksipyyntöä edelsi vuonna 2016 laaja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama selvityshanke. Jyväskylän yliopiston tekemän selvityksen mukaan kaikissa lastensuojelun sijaishuollon eri muodoissa tapahtui kaltoinkohtelua ja väkivaltaa. Selvitystä varten haastateltiin noin 300 siihen omasta aloitteestaan ilmoittautunutta henkilöä. Moni heistä ilmoitti pääasialliseksi syyksi osallistumiselleen sen, ettei muille sijoitetuille lapsille kävisi samoin.
Tutkimus on tärkeä hyvityksen ulottuvuus. Hoivasuhteessa tapahtuva kaltoinkohtelu on usein hyvin monimutkainen ja kompleksinen tapahtumaketju, jonka jälkeen lapsen, nuoren sekä aikuisen voimavarat voivat mennä olosuhteissa selviämiseen terveen kasvun ja kehityksen kustannuksella (Isosävi & Korhonen). Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, millaisiin kaltoinkohtelu- ja väkivaltatilanteisiin lapset ja nuoret joutuvat sijaishuollossa, miten ja kenelle heidän on mahdollista siitä kertoa, miten toipua ja miten kaltoinkohtelua voidaan tulevaisuudessa estää tapahtuvan.
3. Koulutus
Koulutus ja sen tarjoama terapeuttinen tieto on mitä parhainta hyvityksen muotoa, sillä se hälventää myös syvää ihmisyyteen liittyvää häpeää, jonka myötä omaan itseen liittyvä mitätöinti vähenee, oma ainutlaatuisuus vahvistuu. Siksi on tärkeää, että jatkossakin kiinnitetään huomioita trauma- ja väkivaltatietoisen osaamisen vahvistamiseen. Tätä tietoa tarvitsee ammattilaisten lisäksi myös sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret sekä sijaishuollosta kasvaneet aikuiset.
Ensisijaisesti koulutuksemme ovat antaneet ammattilaisille tietoa, toiseksi ne ovat tarjonneet sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleille henkilöille psykoedukaatioita. X-ketjulaisten mukaan heidän selviytymistään tukee ymmärrys traumakokemuksista ja sen aiheuttamista oireista. Koulutuksissamme on kuulunut vahvasti kokemustiedon ja kokemusasiantuntijoiden ääni. Kiitosta ovat erityisesti saaneet viisaat kokemusasiantuntijamme, joiden puheenvuorot ovat luoneet vertaisuutta ja avanneet kaltoinkohteluun liittyvää tunnemaailmaa.
4. Tuki
X-ketjua oli suunnittelemassa joukko iäkkäitä kokemusasiantuntijoita, jotka kertovat tarvitsevansa jatkuvan tuen ketjun, apua käytösmallien muuttamiseen, keinoja ajatusten ja tunteiden ymmärtämiseen ja säätelemiseen sekä muutoksen sijaishuollon ongelmakohtiin. Tästä myös X-ketjun nimi syntyi.
Nyt tämä auttamisen ketju on Suomessa valitettavasti katkeamassa. Monessa muussa maassa, kuten Skotlannissa, valtio korvaa kaltoinkohdeltujen terapeuttisen tuen. Saksassa uhreille korvataan parisuhdeterapia. Muita tärkeitä toimia (mm. Sveitsissä, Saksassa, Englannissa ja X-ketjussa) on vertaistuen järjestäminen – foorumit tai muut kaltoinkohtelua kokeneitten kohtaamiset. Skotlannissa In care Survivors Service tarjoaa laajasti tukea; terapiaa, tukea käytännönasioissa, ystävyystoimintaa, naisten tukiryhmiä, miesten tukiryhmiä, taideterapiaa ja kirjoitusryhmiä, sekä kirjasto josta löytyy aiheeseen liittyviä resursseja. X-ketjussa peräänkuulutamme, että kaltoinkohdeltuja henkilöitä tulisi auttaa psykoterapian tai muun terapeuttisen toiminnan pariin.
5. Itseapuprojektit
Itseapuprojektit tukevat kaltoinkohtelun kokeneita henkilöitä omille jaloille pääsyä. Itseapu auttaa ihmistä auttamaan itseään. Esimerkiksi Sveitsissä kaltoinkohtelun kokeneet henkilöt (ja heidän läheisensä) voivat yhdessä ammattilaisten kanssa suunnitella ja toteuttaa valtion tukemia itseapuprojekteja. Projektien muotoina on ollut näytelmä, taidenäyttelyn toteuttaminen ja projekti, jossa uhreista luotiin muotokuvia ja kertomuksia kirjattiin ylös, jotta heidän tarinansa ja viestinsä säilyvät seuraaville sukupolville.
X-ketjussa olemme kevään aikana saattamassa loppuun Elämänmittaisella matkalla –elämäntarinakirja sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneille. Kirja lisää tietoisuutta vaikeiden elämänkokemusten ja traumatisoitumisen vaikutuksista omaan elämään. Se auttaa ymmärtämään, kuka on ja mistä tulee, miten elää, ja on yksi esimerkki X-ketjun luomista itseapuvälineistä.
6. Rahallinen korvaus
Monessa maassa kaltoinkohtelun uhreille on maksettu rahallisia korvauksia, usein monia tuhansia euroja. Mikään summa ei voi korvata lapsuudessa koettuja vääryyksiä eikä sille voi laatia hintalappua, mutta rahallinen korvaus valtiolta voi auttaa esimerkiksi tilanteessa, jossa kaltoinkohtelu on jättänyt henkilön työkyvyttömäksi. Rahallinen korvaus ei kuitenkaan yksin riitä hyvitykseksi.
On hyvä tietää, että lähimenneisyydessä tapahtunut kaltoinkohtelu tai loukkaus voidaan hyvittää myös rahallisena korvauksena. Eduskunnan oikeusasiamies voi tehdä viranomaiselle esityksen tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi. On siis tärkeää, että viranomainen toimii välittömästi, jos lapsi tai nuori kertoo kokeneensa epäoikeudenmukaista, epäasiallista tai lainvastaista kohtelua sijaishuoltopaikassaan. (Kaleva 14.8.2019)
7. Osallisuus
Osallisuus hyvityksen muotona tarkoittaa sitä, että kaltoinkohtelua kokeneille henkilöille annetaan rooli vaikuttaa yhteiskuntaan kokemusasiantuntijoina. Osallisuus ja se, että kaltoinkohtelun kokemukset tulevat jaetuksi, ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Kun sijaishuollossa tapahtuva kaltoinkohtelu on ollut pitkään vaiettu aihe, niin X-ketjun kaltaisissa hankkeissa luottamuksellisten suhteiden rakentaminen väkivaltaa kokeneisiin henkilöihin kestää useita kuukausia, jopa vuosia.
Hyvitysjärjestelmä voi olla myös osallisuutta vahvistava henkilökohtainen suunnitelma. Osattomuuden tunne kasvattaa vihaa, kun ketään ei kiinnosta. Osallisuus vahvistaa taas turvallisuuden tunnetta.
8. Lakien ja käytäntöjen parantaminen
Hyviä asioita on tapahtunut. Suomi on sitoutunut edistämään hyvää, väkivallatonta ja turvallista lapsuutta. Uuden vuonna 2021 julistetun kansallisen lapsistrategian keskeisiä tavoitteita on suojella lapsia ”kaikilta väkivallan muodoilta” ja vakiinnuttaa työtapoja väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi Väkivallaton lapsuus –toimenpidesuunnitelman ja tulossa on vielä Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2020-2025, joka tähtää lasten suojelemiseksi seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Nämä on luotu, jotta asiat muuttuvat.
Paljon on vielä kuitenkin tekemättä. Kiintymys- tai hoivasuhteessa tapahtuva väkivaltaa on vaikea kuvata olemassa olevien väkivaltasanastojen avulla. Yksi tapa hahmottaa sijaishuollossa tapahtunutta kaltoinkohtelua on peilata kokemuksia YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka artiklat luovat raamit hyvään lapsuuteen.
9. Näkyväksi tekeminen, vaikuttamistyö
Väkivalta on edelleen tabu. Siitä puhuminen on vaikeaa, ja siksi kaltoinkohtelusta mieluummin vaietaan. Hoivasuhteessa tapahtuva kaltoinkohtelu altistaa vakavalle lapsen tai nuoren sietokyvyn ylittävälle kuormitukselle. Menneisyysselvitykset itsessään tekevät ilmiötä näkyväksi – ne kirjoittavat historiaa uusiksi, tuovat sorrettujen äänen esiin ja kuuluviin. Tanskassa menneisyysselvityksen jälkeen perustettiin museoon pysyvä näyttely lastensuojelun pimeästä historiasta. Eri keinot kannustavat sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleita henkilöitä vapautumaan häpeästä ja syyllisyydestä, jotta omien tarinoiden jakaminen ja yhteiskunnan muutos mahdollistuu.
𓇼
Maailmalla erityisen hienoa on ollut esimerkiksi Pohjois-Irlannin, Sveitsin ja Australian osallistavat tavat toimia menneisyysselvitysten jälkeen. He kokosivat kaltoinkohtelua kokeneista henkilöistä ryhmät, jotka saivat olla vaikuttamassa siihen, millainen hyvitysjärjestelmä toteutettiin ja millaisia käytännön muutoksia lastensuojeluun tulisi tehdä. Suomessa emme valitettavasti päässeet alkua pidemmälle. Hyvitysjärjestelmä voi parhaimmillaan auttaa löytämään omaa polkua, ymmärtämään kokemuksia, katkaista väkivallan ylisukupolvisen kierteen ja auttaa katsomaan toiveikkaammin tulevaan elämään.
Olemmeko yhteiskuntana ja kansana valmiita ottamaan vastaan sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneitten tarinat? Ja voimmeko tunnustaa, että menneisyyden hallinta on jatkuva prosessi? Se on tie, joka eheyttää meitä myös kansakuntana.
Kiitämme siitä, että olemme saaneet toteuttaa upean kolmivuotisen X-ketju-hankkeen, jonka saatamme nyt loppuun eettisesti kestävällä tavalla. Toivomme, että keskustelu jatkuu sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden auttamisen osalta ja ettei heidän auttamisen ketju katkeaisi vaan vahvistuisi entisestään.
Hyvitys on onnistunut vasta sitten kun kaltoinkohtelun kokeneet henkilöt kokevat niin. Tämän tapahtumiseksi, tarvitaan aitoa välittämistä ja sitoumusta korjata menneisyyden virheet.
X-ketjun työntekijät
Johanna Barkman, Tiia Hipp, Saga Luoma ja Anu Flinck
Lähteet:
Daly K. (2017) Redress for Historical Institutional Abuse of Children. In: Deckert A., Sarre R. (eds) The Palgrave Handbook of Australian and New Zealand Criminology, Crime and Justice. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi-org.libproxy.helsinki.fi/10.1007/978-3-319-55747-2_30
Ersta Marianne (2020): Hylätystä supervahvaksi – lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden kuvauksia selviytymisestä. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala Sosionomi (AMK) https://pesapuu.fi/materiaalit/marianne-ersta-2020/?_sft_material-tags=kaltoinkohtelu
Isosavi & Korhonen (2021): X-ketjun koulutus yhteistyössä Traumaterapiakeskuksen kanssa.
https://www.kaleva.fi/sisarukset-pitivat-sijoitusperheen-kohtelua-noyryy/1692732
Menneisyysselvitys: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74821
Pösö Tarja (2019): Väkivallaton lapsuus Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025. THL https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vakivallaton-lapsuus-toimenpidesuunnitelma
