Vertaisuus ilman väkivaltaa -hanke
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön
Lastensuojelun sijaishuollossa asuvilla lapsilla on muihin ikätovereihinsa verrattuna monikertainen riski joutua väkivallan uhriksi, tekijäksi tai näkijäksi. Sijoitetut lapset voivat kokea väkivaltaa monissa eri ympäristöissä, useiden henkilöiden taholta. Väkivaltakokemukset voivat alkaa syntymäperheessä ja jatkua edelleen sijaishuollossa. Turvattomista olosuhteista sijaishuoltoon sijoitettu lapsi voi joutua kokemaan väkivaltaa paitsi sijaishuoltopaikan aikuisten myös sijaishuoltopaikassa asuvien toisten lasten taholta. Tätä kutsutaan vertaissuhdeväkivallaksi.
“On hakattu, potkittu seinään, potkaistu mahaan, kosketeltu sopimattomasti, läpsitty naamaan, jätetty ulkopuolelle, yritetty heittää esineillä päähän tai selkään. Uhkailtu, että tullaan yöllä lyömään.”
Vertaisuus ilman väkivaltaa -hanke 2023–2025
Pesäpuun eri toiminnoissa kokemusasiantuntijoiden puheissa vertaissuhdeväkivalta nousee yhdeksi merkittäväksi väkivallan muodoksi kaikissa sijaishuollon muodoissa. Myös sijaishuoltoa koskevat tutkimukset osoittavat, että vertaissuhdeväkivalta on hälyttävän yleistä, vaikka sijaishuollon ydintehtävänä on nimenomaan turvata vakaa ja turvallinen kasvuympäristö lapselle.
Vertaissuhdeväkivalta voi olla pitkäkestoista ja se ilmenee henkisenä, fyysisenä ja seksuaalisena väkivaltana sekä erimuotoisena hyväksikäyttönä. Vertaissuhdeväkivallan osapuolina voivat perhehoidossa olla sijoitettujen lasten lisäksi myös sijaisperheiden biologiset ja adoptoidut lapset. Vertaissuhdeväkivallan uhrina tai tekijänä oleminen, sen näkeminen ja jatkuvan uhan kanssa eläminen voivat vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä. Kaikki vuodet, jotka lapsi joutuu elämään väkivaltaisessa ympäristössä, ovat suuri riski hänen terveydelleen ja hyvinvoinnilleen.
Saatavilla ei ole riittävän kattavaa ja eri näkökulmat huomioivaa kokemuksellista, ammatillista ja tutkimuksellista tietoa sijaishuollossa ilmenevästä vertaissuhdeväkivallasta, sen muodoista, laajuudesta ja vaikutuksista. Tietoa ei ole esimerkiksi väkivaltaisen lapsen huolellisesta sijoittamisesta ja valvonnasta eikä lasten sijaistraumatisoitumisesta. Myös sijaisperheiden biologisten ja adoptoitujen lasten osallisuus vertaissuhdeväkivallan kokemiseen, tekemiseen ja todistamiseen on tuntematonta.
Vertaisuus ilman väkivaltaa (ViV) -hankkeen (2023–2025) visiona on, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Tavoitteena on luoda keinoja traumatietoiseen konfliktin käsittelyyn lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuvaan vertaissuhdeväkivaltaan. Hankkeessa tuotetaan tilannekuva sijaishuollossa ilmenevästä vertaissuhdeväkivallasta sekä luodaan yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja yhteistyökumppanien kanssa keinoja siihen puuttumiseksi ja sen ennaltaehkäisemiseksi.
Sijaishuollon aikaista lapsuutta ja nuoruutta tarkastellaan sijaishuollossa tällä hetkellä asuvien sekä aiemmin sijoitettuna olleiden 15–29-vuotiaiden nuorten kanssa. Tarkoituksena on, että hankkeen tulokset ja materiaalit ovat hyödynnettävissä kaikenikäisten sijoitettujen lasten ja nuorten sekä sijaissisarusten kanssa tehtävässä työssä. Pyrimme hanketyössä reagoimaan ja vastaamaan tarpeisiin, joita vertaissuhdeväkivallan teeman tiimoilta nousee.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Valtion koulukodit, Jyväskylän vankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto, Sijaissisarusten vertais- ja vaikuttamisyhdistys Näkyvät ry, Perhehoitoliitto sekä KUULLUKSI-hanke. Teemme mielellämme yhteistyötä myös muiden lastensuojelun sijaishuollon perhe- ja laitoshoidon eri toimijoiden kanssa. Jos haluat olla hankkeessa mukana, ota rohkeasti yhteyttä hankkeen työntekijöihin.
Hankkeessa työskentelevät Johanna Barkman, Eeva Mononen, Anu Flinck ja Johanna Liukkonen. Mononen on tutkinut ainoana Suomessa aikaisemmin sijaishuollossa tapahtuvaa lasten vertaissuhdeväkivaltaa. Voit tutustua tutkimukseen täällä.
Hanketta rahoittaa STEA.
Vastaa kyselyyn ja vaikuta
Hankkeessa tuotetaan digitaalisten kyselyiden ja yhteiskehittämistilaisuuksien avulla tilannekuvaa lastensuojelun sijaishuollossa ilmenevästä vertaissuhdeväkivallasta Suomessa.
Vertaissuhdeväkivalta sijaishuollossa -kyselyt ovat auki vuoden 2023 loppuun asti. Kyselyihin toivotaan vastauksia seuraavilta kohderyhmiltä (kysely avautuu klikkaamalla linkkiä):
-
- Sijaishuollossa asuvat/asuneet nuoret (15–29 v.)
- Sijaissisarukset eli sijaisperheiden biologiset ja adoptoidut lapset (15–29 v.)
- Sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten läheiset
- Sijaishuollon ammattilaiset ja toimijat
- Muut ammattilaiset, jotka ovat työssään sijaishuollossa tapahtuvan vertaissuhdeväkivallan kanssa kosketuksissa
Kyselyistä saatua tietoa syvennetään ja jäsennetään myöhemmin käynnistyvissä yhteiskehittämistilaisuuksissa yhdessä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa.
Kehittämisympäristö, materiaalit ja koulutukset
Hankkeen aikana luodaan kehittämisympäristö verkkoon, laaditaan sijoitetuille lapsille ja nuorille, sijaissisaruksille sekä ammattilaisille suunnattuja materiaaleja sekä järjestetään koulutuksia, joiden avulla tarjotaan traumatietoisia keinoja ja välineitä vertaissuhdeväkivaltaan puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn, jälkipuintiin ja kriisiauttamiseen sijaishuollossa.
Vertais- ja kehittäjäryhmä Supertyypit
Hankkeessa on käynnistynyt Supertyypit-ryhmä, joka on täysi-ikäisten sijaishuollossa asuneiden nuorten vertais- ja kehittäjäryhmä. Ryhmässä nuoret pääsevät jakamaan sijaishuollon aikaisia kokemuksia vertaisten kanssa sekä kehittämään yhdessä lastensuojelua ja turvallista sijaishuoltoa.
Ryhmän toiminnassa keskeistä on trauma- ja väkivaltatietoisuus. Ryhmässä ei puhuta yksittäisistä rankoista kokemuksista, vaan keskustelua käydään yleisellä tasolla, jotta jokaisella on turvallista olla ryhmässä. Pääpaino keskusteluissa on siinä, mitkä asiat ovat auttaneet vaikeuksista selviytymisessä ja eteenpäin menemisessä. Sijaishuollon kehittämisen ohella ryhmän tarkoituksena on antaa toivoa, tukea vakautumista sekä luoda myötätuntoa itseä kohtaan. Jokaisella on ryhmässä mahdollisuus tulla kuulluksi, nähdyksi ja osalliseksi, olla arvokas ja hyväksytty – olla Supertyyppi.
Ryhmä kokoontuu 1–2 kertaa kuukaudessa Jyväskylässä Pesäpuun toimistolla. Ryhmäkerrat alkavat yhteisellä ruokailulla ja herkuttelulla. Sen jälkeen tutustutaan ja virittäydytään päivän teemaan. Työskentely ja yhteinen keskustelu teeman ympärillä tapahtuvat toiminnallisesti. Lopuksi rentoudutaan ja ankkuroidutaan nykyhetkeen.
Ryhmässä on vielä tilaa uusille Supertyypeille, joten jos tiedät jonkun 18–29-vuotiaan lastensuojelun kehittämisestä innostuneen nuoren tai olet itse sellainen, ole yhteydessä hankkeen työntekijöihin.
Foorumit
Teemallinen vertaistapaaminen sijaissisaruksille
Jokaisen näkemykset ansaitsevat tulla kuulluiksi. Kuulemalla ja kohtaamalla sijaissisaruksia saadaan ymmärrystä sijaisperheissä tapahtuvasta vertaissuhdeväkivallasta.
Tapaaminen on tarkoitettu kaikille täysi-ikäisille sijaissisaruksille eli sijaisperheiden ja ammatillisten perhekotien biologisille ja adoptoiduille lapsille.
Aika ja paikka
Lauantaina 18.11.2023 klo 12–15 etäyhteyksin (Teams).
Tapaamisen kulku
Sinun ei tarvitse valmistautua etukäteen millään tavalla. Keskustelussa voit olla mukana sillä tavalla kuin itse koet hyväksi ja turvalliseksi. Omista henkilökohtaisista kokemuksista ei tarvitse puhua, vaan aiheesta keskustellaan yleisellä tasolla.
Pohdimme yhdessä muun muassa seuraavia kysymyksiä:
- Mitä vertaissuhdeväkivallan ilmiöstä sijaisperheissä pitäisi tietää?
- Mitkä ovat riskit vertaissuhdeväkivallan puhkeamiselle?
- Millaisia tunteita ja ajatuksia vertaissuhdeväkivalta herättää?
- Millaisia vaikutuksia ja seurauksia vertaissuhdeväkivallalla on ollut?
- Mitä asialle voitaisiin tehdä?
Miten pääsee mukaan?
Ilmoittaudu 15.11.2023 mennessä osoitteessa
https://link.webropol.com/s/viv-vertaistapaaminen.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Lisätiedot ja kysymykset
Eeva Mononen
eeva.mononen@pesapuu.fi
Johanna Barkman
johanna.barkman@pesapuu.fi
Kysy lisää
Kehittämispäällikkö
Johanna
Barkman
040 514 4855
johanna.barkman@pesapuu.fi
Kehittäjäsosiaalityöntekijä
Johanna
Liukkonen
044 715 0216
johanna.liukkonen@pesapuu.fi
Kehittäjäsosiaalityöntekijä
Eeva
Mononen
044 715 0222
eeva.mononen@pesapuu.fi
Erityisasiantuntija
Anu
Flinck
044 538 7621
anu.flinck@pesapuu.fi