Vauvat ja taaperot (0–2-vuotiaat) sijaishuollossa
Vauvoilla ja taaperoilla on meille paljon sanottavaa. Ammattilaisten tehtävä on vahvistaa myös kaikkein pienimpien lasten kuulluksi tulemista lastensuojelutyössä, sillä osallisuudelle ei ole ikärajaa. Ota vauva- ja taaperolähtöisen työskentelyn työvälineet käyttöösi Pesäpuun verkkokaupasta.
VAUVA- JA TAAPEROLÄHTÖISEN TYÖSKENTELYN TYÖVÄLINEET PESÄPUUN VERKKOKAUPASSA
Sijaishuollon pienimmät
Vauvalähtöinen työskentely sijaishuollossa
Vauva osallistuu jatkuvasti ympärillään olevaan vuorovaikutukseen. Hän viestii tarpeistaan, kokemuksistaan ja hyvinvoinnistaan ilmeillä, eleillä, kehollisilla reaktioilla, vireystilan vaihteluilla, rytmillään ja käyttäytymisellään. Vaikka vauva ei vielä pysty kertomaan kokemuksistaan sanoin, hän ilmaisee itseään koko ajan.
Vauva- ja taaperolähtöisessä työskentelyssä lapsi nähdään aktiivisena toimijana, jonka viestit, ihmissuhteet ja kehitykselliset tarpeet tulee tunnistaa ja ottaa huomioon niin arjen työskentelyssä kuin vauvaa koskevassa arvioinnissa, päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Työn avuksi kehitetyistä sekä maksuttomista että maksullisista työvälineistä voit lukea lisää sivun lopun valikosta tai suoraan Pesäpuun verkkokaupasta.
Vauvan osallisuus toteutuu aikuisten kautta
Osallisuus kuuluu myös kaikkein pienimmille lapsille. Vauvan osallisuus ei perustu puheeseen vaan siihen, että hänen viestinsä tunnistetaan merkitykselliseksi tiedoksi.
Vauvan ilmeet, eleet, keholliset reaktiot, vireystila, unirytmi, tunteiden ilmaiseminen ja tapa hakeutua toisten ihmisten läheisyyteen kertovat siitä, miten hän kokee ympäristönsä. Olennaista ei ole vain vauvan viestien havaitseminen, vaan myös se, että niitä hyödynnetään vauvaa koskevassa työskentelyssä ja päätöksenteossa.
Vauvan äänen kuuleminen edellyttää aikuisilta herkkyyttä, tietoista läsnäoloa ja kykyä tarkastella tilanteita vauvan näkökulmasta ja virittäytymistä vauvan viestien taajuudelle.
Sijoitettu vauva tarvitsee samoja asioita kuin muutkin vauvat
Sijaishuollossa olevien vauvojen kohdalla on tunnistettu riski kohdella heitä ensisijaisesti sijoitettuina lapsina eikä vauvoina. Sijoitus ei muuta vauvan kehityksellisiä tarpeita. Myös sijoitettu vauva tarvitsee pysyvyyttä, ennakoitavaa arkea, turvallisia ihmissuhteita, rauhaa, läheisyyttä ja mahdollisuuden muodostaa kiintymyssuhteita häntä hoivaaviin aikuisiin. Ensimmäiset elinvuodet kehityksellisesti kriittistä aikaa, ja niinä vuosina syntyneet jäljet vaikuttavat pitkälle lapsen aikuisuuteen.
Vauvalla on biologinen tarve kiintyä häntä arjessa hoivaavaan aikuiseen. Tuttu ja turvallinen aikuinen kannattelee vauvan turvallisuuden tunnetta, auttaa säätelemään kuormitusta ja luo perustaa lapsen myöhemmälle kehitykselle.
Miltä sijaishuolto näyttää vauvan näkökulmasta?
Vauvaa koskevissa ratkaisuissa on tärkeää arvioida yksilöllisesti, miten erilaiset käytännöt vaikuttavat hänen arkeensa, turvallisuuteensa ja kehitykseensä.
Vauvan yksilöllinen etu ja kehitykselliset tarpeet voivat jäädä vakiintuneiden käytäntöjen ja aikuisten näkökulmien varjoon. Siksi on tärkeää pysähtyä pohtimaan, miten esimerkiksi yhteydenpito, matkustaminen, sijoituspaikan vaihtuminen tai muutokset hoivasuhteissa näyttäytyvät juuri vauvan kokemuksena. Millaisen jäljen sijaishuolto lapseen jättää?
Pysähdy vauvan näkökulmaan
Kun vauvaa koskevia ratkaisuja tehdään, kannattaa hetkeksi pysähtyä tarkastelemaan tilannetta hänen näkökulmastaan. Vauvan hyvinvointi rakentuu monesti juuri niistä asioista, jotka aikuisen silmissä voivat näyttää pieniltä.
Miltä tuntuvat pitkät siirtymät, vaihtuvat aikuiset, uudet ympäristöt tai tiheät tapaamiset vauvalle, joka hahmottaa maailmaa kehonsa, aistiensa ja ihmissuhteidensa kautta? Entä jos vauva joutuu kohtaamaan nämä tilanteet ilman arjessa tutuksi tullutta hoivaajaa, jonka läsnäolo toimii hänen turvallisuutensa ja tunnesäätelynsä tärkeänä tukena?
Mikä auttaa vauvaa säilyttämään turvallisuuden tunteen muutosten keskellä? Entä miten voidaan turvata tutut toimintamallit, tutut tuoksut, äänet, rytmit ja arjen rutiinit silloin, kun elämässä tapahtuu muutoksia?
Vauva-aika kestää lopulta vain pienen hetken. On viisautta turvata ja tukea vauvan perustavanlaatuisia tarpeita niinä vuosina myös sijaishuollossa. Turvallisesti hoivaaviin aikuisiin kiintynyt lapsi onnistuu ajan kanssa luomaan merkityksellisiä suhteita useisiin tärkeisiin ihmisiin, kun taas turvattomuus tulee usein kiintymyksen esteeksi.
Vauvan oikeudet rakentuvat kaikilla tasoilla
Vauvan oikeuksien toteutuminen ei ole vain yksittäisten työntekijöiden tai hoivaavien aikuisten vastuulla. Oikeudet konkretisoituvat arjen hoivassa ja vuorovaikutuksessa, mutta niiden toteutumiseen vaikuttavat myös organisaatioiden toimintatavat, palvelujärjestelmän rakenteet sekä lainsäädäntö.
Vauvan etu voi jäädä aikuisten näkökulmien, vakiintuneiden käytäntöjen tai kiireisen palvelujärjestelmän varjoon, ellei sitä tietoisesti tarkastella. Siksi vauvaa koskevissa ratkaisuissa on tärkeää pysähtyä kysymään: Miltä tämä näyttää vauvan näkökulmasta? Mitä tämä tarkoittaa juuri tämän vauvan turvallisuuden, kehityksen, ihmissuhteiden ja arjen kannalta? Millaista elämänpolkua päätökset lapselle rakentavat?
Pesäpuun vauvalähtöisen työskentelyn periaatteeet ovat syntyneet Pikku-Tiikerit -hankkeessa (2023-2025 / STEA), jossa lukuisten yhteistyökumppanien kanssa muotoiltiin vauvasosiaalityön perusteita ja tuotettiin käytännönläheisiä menetelmiä ja työvälineitä sijaishuollon arkeen. Kaikki työvälineet löytyvät Pesäpuun verkkokaupasta osiosta ”vauvat ja taaperot”.
Vauvan näkökulmasta:
Minua voi kuormittaa, jos…
- minua hoitavat jatkuvasti vaihtuvat aikuiset
- joudun matkustamaan paljon tai muuttamaan usein paikasta toiseen
- arkeni rytmi muuttuu toistuvasti
- ympärilläni tapahtuu paljon, mutta tuttu arjen hoivaava aikuinen ei ole vierelläni
- minulla ei ole riittävästi aikaa levätä, rauhoittua ja olla turvallisissa ihmissuhteissa
- minua koskevia ratkaisuja tehdään ilman, että niiden vaikutuksia arvioidaan minun näkökulmastani
Minua auttaa, kun…
- saan kiintyä minua hoivaaviin aikuisiin
- arkeni on ennakoitavaa ja turvallista
- minulle tärkeät ihmiset pysyvät elämässäni
- tuttu hoivaaja tukee minua muutoksissa, siirtymissä ja uusissa tilanteissa
- tutut tuoksut, äänet, esineet ja rutiinit kulkevat mukana muutoksissa
- aikuiset pysähtyvät kuuntelemaan viestejäni, vaikka en osaa vielä puhua
- yksilölliset tarpeeni huomioidaan minua koskevissa ratkaisuissa
Vauva- ja taaperolähtöinen työskentely on vaikuttava ja merkittävä yhteiskunnallinen teko. Kiitos, että olet edistämässä sijaishuollon pienimpien hyvinvointia!
TILAA PESÄPUUN LASTEN OSALLISUUDEN UUTISKIRJE
Podcast-sarja sijaishuollon pienimpien kanssa työskentelystä
Pienet suuret tarinat -podcast Spotifyssä
Pienet suuret tarinat -podcastissa keskustellaan vauvojen ja taaperoiden oikeuksista ja osallisuudesta lastensuojelussa ja erityisesti sijaishuollossa. Podcast sisältää seitsemän jaksoa, ja niissä ääneen pääsevät alan asiantuntijat sekä ammattilaiset, perhehoitajat ja kokemusasiantuntijat. Podcastin tavoitteena on lisätä tietoa, jakaa hyviä käytäntöjä ja käynnistää moniäänistä keskustelua. Ääneen pääsevät alan asiantuntijat, tutkijat sekä ammattilaiset, perhehoitajat ja kokemusasiantuntijat.
ILMAISET työvälineet vauva- ja taaperolähtöiseen sijaishuoltoon
Lataa alta ilmaista materiaalia.
Miten vauva voi? Vauvaerityinen sosiaalityö (pdf)
Miten vauva voi-monisteeseen on koottu asioita, joita erityisesti sosiaalityössä on tarpeen selvittää vauvan näkökulmasta vauvan tuen tarpeen arvioimiseksi. Listaus on tehty sosiaalityöntekijän työn tueksi. Monisteen voi antaa myös vanhemmille, kun työskentely perheen kanssa aloitetaan. Näin työskentely on läpinäkyvää ja kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, mitä asioita kartoitetaan. Vanhemmille kannattaa antaa moniste omaksi, jolloin he voivat pohtia kysymyksiä jo etukäteen ja valmistautua tapaamisiin. Moniste toimiin vauvalähtöisen työskentelyn tukena ja auttaa keskittymään vauvan asioihin hänen hyvinvointinsa arvioimiseksi. Monisteeseen on koottu paljon erityistä tietoa mihin juuri vauvojen kanssa tulee kiinnittää huomiota vauvaperheiden kanssa työskennellessä.
Tutustu minuun – vauvat (pdf)
Tutustu minuun – taaperot (pdf)
Tutustu minuun-lomakkeen avulla lapsen vanhemmat tai lasta hoitavat aikuiset saavat mahdollisuuden kertoa omasta lapsestaan. Lomake sopii tilanteisiin, jossa halutaan keskittyä vauvaan tutustumiseen ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Lomake haastaa pohtimaan millainen vauva on ja auttaa fokusoimaan keskustelua vauvalähtöiseksi. Lomakkeen avulla vanhempien on voinut olla vapaamuotoista keskustelua helpompi kertoa ja kirjoittaa lapsestaan.
Lomake on helppo ottaa käyttöön ja se sopii monenlaisiin eri tilanteisiin, myös muualla kuin lastensuojelussa. Se on monikäyttöinen ja lomaketta voidaan tehdä uudestaan vauvan kasvaessa. Lomake kannattaa liittää lapsen asiakirjoihin, jotta se jää osaksi lapsen elämäntarinaa. Jotkut vanhemmista ovat halunneet lomakkeen osaksi lapsen vauvakirjaa.
Lomakkeesta on kaksi eri versiota, joista toinen sopii erityisesti vauvoille ja toinen taaperoille.
Vauvaystävällisen tapaamisen muistilista (pdf)
Vauvaystävällisen tapaamisen muistilistan tarkoituksena on muistuttaa konkreettisesti asioista, joita vauvan turvallinen asiakastapaaminen edellyttää. Vauvaystävällisen tapaamisen muistilista on tarkoitettu kaikille, jotka työskentelevät vauva-asiakkaiden kanssa. Muistilistaan on koottu konkreettisia asioita, joita tulisi huomioida, jotta vauvan tapaaminen olisi hänelle mahdollisimman turvallinen. Muistilistaa kannattaa käyttää tapaamisen suunnittelun apuvälineenä. Sitä voi hyödyntää myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä vauvalähtöiseen työskentelyyn sekä tapaamisten reflektoinnissa, kun pohditaan, miten vauvalähtöisuus toteutui, ja miten sitä voisi vielä kehittää.
Vauva- ja taaperoikäisen lapsen arjen tarpeet ja aikataulut sijaishuollossa -työväline (PDF)
Työväline on suunniteltu lastensuojelun sijaishuollon vauva- ja taaperoikäisten asiakkaiden arjen suunnitteluun sekä yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen. Se toimii työkaluna yhteisessä työskentelyssä lapsen arjen asioiden ja päätöksenteon tueksi. Lapsen tarpeet ovat arjen suunnittelun keskiössä ja sen lähtökohtana. Työvälineen tavoitteena on helpottaa lapsen arjen suunnittelua tunnistamalla hänen yksilölliset sekä ikävaiheeseen liittyvät kehitykselliset tarpeensa ja tuomalla ne osaksi käytännön ratkaisuja. Välinettä voivat käyttää lastensuojelun työntekijät työskennellessään vauva- ja taaperoikäisten lasten sekä heidän perheidensä kanssa.
Pikku-Tiikerin laulut sijaishuollon pienimmille (YOUTUBE)
Pikku-Tiikerin leikkilaulu on sijaishuollon pienimmille tehty oma leikkilaulu, jonka kuvituksessa näkyy yhteisvanhemmuuden teema, ja sanoissa paistaa rakkaus ja ilo. Laulu löytyy Pesäpuun YouTube-kanavalta: Pikku-Tiikerin leikkilaulu
Laulu: Sannis Sundström, Leena Untamala. Kuvitus: Anna Polkutie. Video: Aapo Niininen
Pikku-Tiikerin tuutulaulu on hempeä ja kaunis rauhoittumislaulu sijaishuollossa asuville vauvoille ja taaperoille. Tuutulaulu löytyy Pesäpuun YouTube-kanavalta: Pikku-Tiikerin tuutulaulu’.
Laulu: Sannis Sundström, Leena Untamala, Kimmo Numminen. Kuvitus: Anna Polkutie. Video: Aapo Niininen.
Ideoita ja hyviä käytäntöjä sijaishuollossa asuvan 0–2-vuotiaan lapsen kanssa työskentelyyn (PDF)
Käytännön ideapankki vaihtuviin tilanteisiin. Lataa maksutta Pesäpuun verkkokaupasta.
MAKSULLISET työvälineet vauva- ja taaperolähtöiseen sijaishuoltoon
Vauva- ja taaperolähtöinen työskentely sijaishuollossa -opas
Opas tarjoaa tietoa ja käytännön välineitä vauva- ja taaperoikäisten lasten kanssa työskentelyyn lastensuojelun sijaishuollossa. Se on suunnattu ensisijaisesti sijaishuollon ammattilaisille ja perhehoitajille, mutta soveltuu myös muuhun lastensuojelun työhön. Mukana on tutkijoiden, työntekijöiden, perhehoitajien ja kokemusasiantuntijoiden tekstejä.
Oppaan teemoja: vauva- ja taaperoikäisen lapsen kehitykselliset tarpeet, pysyvyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, osallisuus ja oikeudet, lapsen edun arviointi, mielipiteen selvittämisen ja havainnoimisen kysymykset, arjen ja aikataulujen järjestelyt ja elämäntarinan tallentaminen.
Vauvalähtöinen tuettu tai valvottu tapaaminen – Prosessimalli vauvan tarpeista lähtevään läheistapaamisten suunnitteluun (pdf)
Tämä prosessimalli auttaa lastensuojelun ammattilaisia suunnittelemaan ja toteuttamaan vauvalähtöisiä tuettuja ja valvottuja tapaamisia. Malli tarjoaa konkreettisia ohjeita tapaamisten rakentamiseen vauvan tarpeiden pohjalta, tukien hänen turvallisuudentunnettaan ja hyvinvointiaan.
Materiaali sisältää selkeät etenemispisteet, joiden avulla voidaan varmistaa ennakoitava rakenne, tuttujen hoivaajien läsnäolo ja vauvan yksilöllisten tarpeiden huomiointi.
Pikku-Tiikerin vuorovaikutuskortit
Pikku-Tiikerin vuorovaikutuskortit on kauniisti kuvitettu 20 kortin pakka, joka on suunniteltu erityisesti sijaishuollossa asuvien vauvojen ja taaperoiden sekä heidän hoivaajiensa välisen vuorovaikutuksen tueksi. Korttien materiaali on paksua pahvia, ja kortit ovat CE-merkityt eli ne sopivat hyvin myös pienien lasten käsiin.
Kortit kutsuvat pysähtymään pienen lapsen äärelle, jakamaan iloa ja vahvistamaan yhteyttä. Kukin kortti sisältää pienen tehtävän, leikin, laulun tai lorun. Kortin kääntöpuolelta löytyy kuvittaja Anna Polkutien tekstiä mukaileva piirros. Korttien teksteihin ja kuviin on sisällytetty sijaishuollon erityisyyttä, iloa, rakkautta ja lämpöä.
Kaikki rakastavat Pikku-Tiikeriä – kuvakirja sijaishuollon pienimmille
Kaikki rakastavat Pikku-Tiikeriä -kirja kertoo Pikku-Tiikeristä, aivan pienestä ja suloisesta tiikerinpoikasesta. Hän asuu tällä hetkellä seepraperheen luona, jossa hänestä pidetään hyvää huolta.
Kaikki rakastavat Pikku-Tiikeriä on kuvakirja vauvoille ja taaperoille – sijaishuollon pienimmille – sekä heitä hoivaaville ja heidän kanssaan työskenteleville aikuisille. Kirjassa käsitellään sijaishuollon polulta tuttuja tilanteita, joita vauva- ja taaperoikäisen lapsen elämään voi kuulua. Kirjaa voi hyödyntää lapsen tarinan sanoittamiseen ja tilanteiden selittämiseen sadun ja tarinan kautta.
Blogitekstit
Pesäpuun verkkosivuilla julkaistut blogitekstit sijaishuollon pienimmistä:
Erityisasiantuntijat Sini Suoramaa ja Laura Holmi: Pienillä lapsilla on oikeus hoivaan ja pysyvyyteen – Miten varmistamme vauvojen ja taaperoiden hyvinvoinnin sijaishuollossa?
Erityisasiantuntija Sari Saaristo: Vauva- ja taaperolähtöinen työskentely sijaishuollossa vaatii osaamista, herkkyyttä ja uskallusta
Kehittämispäällikkö Pipsa Vario: Elämäntarinan palasia tallettamassa
Kehittäjä Laura Ortju: Sijaishuolto vauvan ja taaperon näkökulmasta – kuka kuulee lasta?
Erityisasiantuntija Sini Suoramaa: Sijaishuollon pienimmät
Tutustu myös näihin
Kysy lisää
Erityisasiantuntija
Sari
Saaristo
044 715 0211
etunimi.sukunimi@pesapuu.fi
Erityisasiantuntija
Sini
Suoramaa
044 712 2119
etunimi.sukunimi@pesapuu.fi