Leikki-ikäiset 3–5-vuotiaat
KIRAHVIT – 3–5-vuotiaat lastensuojelua kehittämässä
Kirahvityö vahvistaa pienten lasten osallisuutta lastensuojelun työkäytännöissä ja perhehoidon arjessa. Kehittämistyö on aloitettu Pesäpuussa keväällä 2017. Kehitämme yhdessä lasten kanssa heille sopivia tapoja itseilmaisuun ja ammattilaisille välineitä työskennellä lasten kanssa.
Lapset ovat saaneet itse vaikuttaa kehittämistyön suunnitteluun ja he ovat nimenneet sen Kirahvityöksi. Teemme yhdessä lasten kanssa tarinaa Kirahvi Mainiosta, joka asuu sijaisperheessä.
Kirahvi Mainion maailman kautta pienten lasten kanssa voidaan käsitellä sijaisperheessä asumiseen liittyen turvallisuutta ja pelkoja, yhteydenpitoa, ikävää ja huolenpitoa.
Tulevien vuosien työnä on kehittää pienelle lapselle soveltuva mielipiteen selvittämisen malli sekä tuottaa uusia työvälineitä erityisesti lyhytaikaiseen perhehoitoon.
Kirahvityössä kehitettyjä työmenetelmiä
KIRAHVI MAINION TARINAT
Kirahvi Mainion tarinat on luotu yhdessä 3–5-vuotiaiden lasten kanssa, jotka ovat tuottaneet kirjoihin sisältöä omien kokemustensa pohjalta. Lapset ovat nimenneet hahmot ja koekäyttäneet kirjat ennen niiden julkaisemista. Sijaishuollossa asuville pienille lapsille suunnatut tarinat soveltuvat myös adoptioperheiden lapsille.
Mainion tarinat tarjoavat lapselle mahdollisuuden käsitellä omaa elämäänsä perhehoidossa ja auttavat sijaishuoltoon liittyvien asioiden puheeksi ottamisessa. Kirahvi Mainion hahmo mahdollistaa lempeän tavan käsitellä vaikeita asioita ja auttaa vahvistamaan lapsen ja hänelle tärkeiden ihmisten välisiä suhteita.
Kirjat ovat työväline perhehoitoon sijoitetun lapsen kanssa työskentelyyn. Jokaisen kirjan lopussa on tehtäviä, joiden avulla aikuinen voi jatkaa kirjan teeman käsittelyä yhdessä lapsen kanssa.
SARJASSA OVAT ILMESTYNEET:
Tärkeä koti teemoina ovat koti, sijaisperheessä asuminen ja lapsen perustarpeet. Kirja soveltuu käsiteltäväksi lapsen kanssa, kun lapsi on asettunut uuteen sijaisperheeseen ja pohtii perhetilanteen muutosta.
Melkoinen myräkkä -kirjan teemoina ovat turvallisuus ja pelot. Kirja kannustaa ottamaan pelot puheeksi ja varmistamaan, että lapsella on turvallinen olo.
Viestivarpusen laulu -kirjassa Mainio ikävöi kaukana asuvia vanhempiaan. Kirjan avulla voidaan käsitellä ikävää ja kaipausta lempeästi ja etsiä keinoja ikävän helpottamiseen.
Kiva kaveri -kirjan avulla voidaan käsitellä yhdessä lapsen kanssa erilaisia kaveruussuhteisiin liittyviä teemoja ja auttaa lasta ristiriitatilanteiden käsittelyssä.
Kirahvi Mainio ja Zataar on satu, joka kertoo lapsen tunteista ja kokemuksista silloin, kun lapsi on altistunut väkivallalle. Kirjassa käsitellään lasten kokemuksia väkivallasta ja sitä seuraavia tunnetiloja sekä lasten tuottamia keinoja, jotka voivat auttaa lasta käsittelemään omaa kokemustaan.
Lisäksi on tuotettu Kirahvi Mainion palapeli, jonka avulla lapsen kanssa voi jutella sijaisperheessä asumiseen liittyvistä teemoista.
Valokuvaaminen innostaa lapsia
Valokuvaus on osoittautunut pienillekin lapsille sopivaksi ja mieleiseksi ilmaisutavaksi. Siihen ei tarvita sanoja ja ihan pienetkin lapset osaavat kuvata.
- Olemme kehittäneet valokuvausta Kirahvityöhön yhdessä valokuvaaja Leena Louhivaaran kanssa
- On kiva kuvata – Valokuvaustehtäviä lapsille oppaassa on konkreettisia kuvaustehtäviä. Oppaan voi ladata täältä.
Ammatillinen leikki
Ammatillinen leikki on työtapa, jolla työntekijä voi tavoittaa pienen lapsen ajatuksia ja hänen kokemusmaailmaansa lapselle luontaisella tavalla. Ammatillinen leikkituokio on suunniteltu tilanne, jossa on tavoite. Leikki edellyttää aikuiselta heittäytymistä ja rohkeutta asettua leikin maailmaan yhdessä lapsen kanssa. Teemaan voi johdatella esimerkiksi Kirahvi Mainion tarinan avulla.
Leikissä lapsi kuljettaa juonta ja aikuinen liittyy mukaan lapsen luomaan tarinaan. Leikkiä ei voi tulkita, eikä leikin perusteella voi arvioida. Leikki voi kuitenkin toimia myös avauksena keskusteluun lapsen henkilökohtaisista asioista. Onnistuessaan ammatillisen leikin prosessit tai leikkituokiot vahvistavat aikuisen ja lapsen vuorovaikutussuhdetta. Aihetta käsittelevän blogin voi lukea täältä.
Kirahvikaverit – sijaishuollossa asuvien pienten lasten vertaisryhmämalli
Kirahvikaverit vertaisryhmän tavoitteena on, että myös alle kouluikäiset lapset saavat vertaisuuden kokemuksia. Ryhmässä lapsi saa mahdollisuuden käsitellä omaa elämäänsä koskettavia tärkeitä teemoja ja voi samaistua Kirahvi Mainion elämään.
- Kirahvikaverit – sijaishuollossa asuvien pienten lasten vertaisryhmäopas
- Kirahvikaverit-vertaisryhmäohjaajakoulutus
Kehitämme yhdessä lasten kanssa
Lapset ovat opettaneet meille, että
- Pienet lapset voivat olla mukana kehittämistyössä kehittäjäkavereina.
- Pienillä on paljon tärkeää sanottavaa – vaikka ei olisi sanoja.
- Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi on aikuisten rooli lapsen toimijuuden mahdollistajana.
- Valokuvaus, leikki ja tarinat ovat lapsia innostavia tapoja lapsen kanssa työskentelyyn.
Kehittämistyön eettiset periaatteet
Kirahvityön eettiset periaatteet ohjaavat käytännön kehittämistä yhdessä lasten kanssa. Arvioimme työtä eettisten periaatteiden avulla.
1. Kehitämme lasten kanssa
2. Kohtaamme lapset yksilöllisesti ja jokaista arvostaen
3. Jokainen lapsi opettaa meitä
4. Olemme valmiita tutkimaan meissä työntekijöissä herääviä tunteita ja ajatuksia
5. Lasten saavat vaikuttaa työskentelyn toteutukseen ja arviointiin
Yhteistyökumppanit:
- Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä
- SOS-lapsikylä
- Nuorten ystävät
- Helsingin kaupunki/ Lyhytaikainen perhehoito
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Lastensuojelun Keskusliitto
- Helsingin yliopisto
Kehittämistyötä tehdään STM:n Veikkauksen tuella.
Artikkelit ja uutiset
Kirahvit – Kurkistuksia pienten lasten kanssa tehtävään lastensuojelun kehittämistyöhön
Päijät-Hämeen lapsia mukana harvinaisessa kehitystyössä –
”Samaa tulosta ei saada, jos työntekijät pohtivat keskenään”
Pieni ääni, iso asia -verkosto
Pieni ääni, iso asia -verkosto kokoaa yhteen kaikkia alle 12-vuotiaiden sijaishuollossa asuvien lasten äänen ja osallisuuden vahvistamisesta kiinnostuneita. Verkosto on perustettu syksyllä 2018 alan asiantuntijoiden kanssa. Verkostoa koordinoi Pesäpuu ry. Tavoitteena on tehdä yhteistä vaikuttamistyötä pienten, sijoitettujen lasten äänen ja osallisuuden vahvistamiseksi.
Verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Verkostoa kuvastaa toimeliaisuus, ja tätä tavoitetta varten on hyvä yhdistää kaikkien osaaminen lasten osallisuuden vahvistumiseksi.
Lisätietoja täältä.
Lue myös
Kysy lisää
Kehittämispäällikkö
Sari-Anne
Paaso
0400 547 233
sari-anne.paaso@pesapuu.fi
Kehittämispäällikkö
Hanna
Särkiö
044 715 0223
hanna.sarkio@pesapuu.fi
Kehittämispäällikkö
Susanna
Kalliola
044 715 0215
susanna.kalliola@pesapuu.fi
Kehittämispäällikkö
Riikka
Huusko
045 266 0414
riikka.huusko@pesapuu.fi