Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus ovat kehittämistyömme ydin. Haluamme avata Pesäpuun näkemystä kokemusasiantuntijuudesta.
Kokemusasiantuntija on käsitteenä haastava, koska termille löytyy monta eri määritelmää. Kokemusasiantuntijuuteen on monia näkökulmia, eikä voida sanoa jonkun olevan oikea ja jonkun väärä. Määrittely riippuu esimerkiksi toiminnan sisällöstä ja siitä, mitä tavoitteita kokemusasiantuntijuudelle asetetaan.
Kurkkaa alta vastauksia meiltä usein kysyttyihin kysymyksiin, kuuntele podcast-jaksot ja tutustu myös muihin sivulta löytyviin materiaaleihin kokemusasiantuntijuudesta.
Tervetuloa kuuntelemaan Puun juurella -osallisuuspodcastia!
Kokemusasiantuntijuuteen liittyvät kysymykset nousevat usein keskusteluun, kun kokemusasiantuntijoita on esillä tilaisuuksissa ja he osallistuvat kehittämistyöhön. Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus ovat kehittämistyömme ydin ja avaamme nyt näitä teemoja podcastin avulla.
Jaksot ovat kuunneltavissa myös Spotifyissa nimellä Puun juurella -osallisuuspodcast! Alla olevat linkit vievät SoundCloudiin.
Jakso 1, intro
Yleisluontoinen katsaus kokemusasiantuntijuuteen.
Jakso 2, lasten kokemusasiantuntijuus
Podcast-jakson aiheena on lasten kokemusasiantuntijuus. Voiko lapsi olla kokemusasiantuntija? Millaisia keinoja lasten oman kokemuksen kuulemiseksi palveluiden kehittämisessä on? Otetaanko lapset todesta? Muun muassa näihin ja muutamaan muuhun kysymykseen saat vastauksia kuuntelemalla Podcast-jakson, jonka vieraina ovat Pesäpuun kehittämispäällikkö Pipsa, sekä aiemmin Salapoliisina toimunut, nykyinen SOS-kehittäjänuori Eetu.
Jakso 3, nuorten kokemusasiantuntijuus
Jaksossa keskustellaan nuorten kokemusasiantuntijuudesta. Millaista toimintaa Pesäpuussa järjestetään nuorille, tarvitseeko kokemusasiantuntijaksi ryhtyäkseen käydä koulutuksen ja millaisia ahaa-elämyksiä kokemusasiantuntijatoiminnan myötä on syntynyt? Mm. näihin kysymyksiin vastauksia on pohtimassa tässä jaksossa Helena Inkinen, Mira Nurmi ja Milja Kaijanen. He toimivat Pesäpuussa nuorten osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden asiantuntijoina, minkä lisäksi heillä on myös kokemustietoa lastensuojelusta.
Jakso 4, X-ketju-hanke
Puun juurella –podcastin neljännessä jaksossa käsitellään Pesäpuun X-ketju-hanketta, jossa mukana olevilla kokemusasiantuntijoilla on taustallaan kokemuksia kaltoinkohtelusta. X-ketju-hankkeen tavoitteena on rakentaa turvallisempaa sijaishuoltoa –kaikille. Mutta miten varmistetaan toiminnan eettisyys ja turvallisuus, silloin, kun yhdessä nuorten tai aikuisten kanssa kehitetään lastensuojelua ääriolosuhdekokemuksista käsin?
Jakso 5, perhehoidon kokemustieto
Jaksossa syvennytään pohtimaan, millaista kokemustietoa syntyy perhehoidon kontekstissa. Keitä osapuolia on tärkeä kuulla perhehoidon kehittämisessä? Miltä kokemustieto näyttäytyy perhehoitajan, sijaissisaruksen ja perhehoidon työntekijän näkökulmasta? Miten julkinen ja intiimi lomittuu perhehoidossa? Muuan muassa näistä aiheista jutellaan tämän syksyn viimeisessä podcast-jaksossa. Mukana keskustelemassa ovat Pesäpuu ry:n työntekijät Sirpa Yli-Rekola, Hanna Piiroinen ja Milja Kaijanen, jotka hyödyntävät sekä omaa että muiden kokemustietoa työssään.
Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on kokemusta lastensuojelusta ja joka vapaaehtoisesti kehittää lastensuojelua omien kokemustensa pohjalta.
Pesäpuussa arvostetaan kaikenlaista ja kaikenikäisten kokemusääntä. Kokemusasiantuntijana voi toimia kanssamme juuri sellaisena kuin on, eikä esimerkiksi tarvitse olla loistava esiintyjä tai työstänyt omaa kokemustaan ”valmiiksi”. Toimintaamme voi osallistua itselleen sopivalla tavalla. Meille on myös tärkeää, että toiminnassamme mukana olevat ovat tietoisia siitä, mihin heidän tuottamaansa tietoa käytetään.
Pesäpuussa kokemusasiantuntijoilla on mahdollisuus toimia erilaisissa rooleissa. He voivat tulla mukaan esimerkiksi yksittäiseen tilaisuuteen tai liittyä osaksi kehittäjäryhmää. Halutessaan voi saada myös enemmän vastuuta. Kokemusasiantuntijana on mahdollista toimia niin kauan, kun se tuntuu itsestä hyvältä. Roolista voi luopua tai se voi muuttua.
Pesäpuussa on työntekijöitä, joilla on tausta kokemusasiantuntijoina. He voivat työssään hyödyntää omaa kokemustaan haluamallaan tavalla ja käyttää myös muilla tavoilla kertynyttä osaamistaan. Haluamme tunnistaa ja tunnustaa työyhteisönä monenlaista asiantuntijuutta.
Koulutamme, kehitämme ja teemme työtä kokemusasiantuntijatoiminnan parissa jatkuvasti. Meillä on kokemusasiantuntijoita mukana lähes kaikessa kehittämistyössämme. Toiminnassamme kokemusasiantuntijat ovat mukana mm. kehittämässä työvälineitä ja työmenetelmiä, vaikuttamistyössä, vertaistoiminnassa ja työskentelevät asiantuntijoina.
Pesäpuussa on monen ikäisiä kokemusasiantuntijoita. Peruslähtökohtamme on, että jokainen lastensuojelusta kokemusta omaava kelpaa kokemusasiantuntijaksi ja on riittävä omana itsenään. Eri ikäisille kokemusasiantuntijoille etsimme ja kehitämme erilaisia keinoja tavoittaa heidän kokemustaan.
Kirahvityössä meillä on 3–5-vuotiaita ja Salapoliisitoiminnassa 6–10-vuotiaita kokemusasiantuntijoita. Pienemmillä lapsilla ei ole itsellään kokemusasiantuntijaidentiteettiä, mutta ihan kaiken ikäisillä on paljon sanottavaa omien kokemustensa pohjalta. Myös pienet lapset voi ottaa mukaan lastensuojelun kehittämiseen.
Nuoret ja aikuiset ovat toiminnassamme mukana monin eri tavoin, mm. UP2US-hankkeessa ja X-ketju-hankkeessa.
Jokaisella lapsella on paljon sanottavaa ja annettavaa. On tärkeää, että jo pienet lapset saavat kokemuksia ajatustensa ja kokemustensa tärkeydestä sekä omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Ehdoton periaate on, että jokainen lapsi kelpaa ja voi osallistua toimintaan ja että toiminta on eettistä ja turvallista. Myös pienelle lapselle tulee kertoa ikätasoisesti, miksi tietoa kerätään ja mihin sitä käytetään. On tärkeää myös palauttaa tietoa lapsille.
Lasten kokemusasiantuntijuudessa on kyse siitä, arvostetaanko lapsen tuottamaa tietoa ja uskotaanko hänen kokemuksiinsa. Lasten kokemusasiantuntijatoiminta edellyttää aikuisten halua oppia pieniltä lapsilta, jotta asioida voidaan tehdä toisin ja muuttaa lapsiystävällisemmäksi.
Mitä pienemmästä kokemusasiantuntijasta on kyse, sitä isompi on aikuisen rooli tukea ja mahdollistaa kokemusasiantuntijuutta. Jos lapsella ei vielä ole sanoja kertoakseen kaikesta, hänelle tulee tarjota sellainen ympäristö ja välineet, jotta itseilmaisu on mahdollista. Leikkiminen ja valokuvaus ovat esimerkiksi hyviä tapoja tavoittaa lapsen kokemusmaailmaa.
Lasten kohdalla on erityistä se, että heitä ei voi kutsua mukaan aikuisten työryhmiin tai pitämään puheenvuoroja. Lapset kuitenkin hyötyvät, kun saavat kokoontua muiden samassa elämäntilanteessa olevien lasten kanssa ja he arvostavat sitä, että aikuiset haluavat kuulla heitä ja viedä lasten ajatuksia eteenpäin. Lasten viestin välittämiseen tarvitaan aikuisia, jotka välittävät viestit eettisesti ja lapsia kunnioittaen.
Jokainen, jolla on kokemusta lastensuojelusta voi toimia Pesäpuussa kokemusasiantuntijana taustasta tai iästä riippumatta. Osallistumisen lähtökohtana on kiinnostus lastensuojelun kysymyksiä kohtaan ja halu kehittää asioita yhdessä muiden kanssa.
Kokemusasiantuntijoilla on oikeus tietää, mihin omaa kokemustietoa käytetään. Lisäksi kokemusasiantuntijuus on aina vapaaehtoisuuteen perustuvaa.
Kaikenlaisissa elämäntilanteissa voi toimia kokemusasiantuntijana, kunhan siihen valitaan sopiva tapa yhdessä. Ei tarvitse olla loppuun asti työstettyjä ajatuksia tai valmis oman prosessinsa kanssa toimiakseen kokemusasiantuntijana.
Pesäpuussa ei vaadita koulutusta kokemusasiantuntijana toimimiseen. Toiminnassa mukana ollessa valmiudet erilaisiin rooleihin kokemusasiantuntijana kehittyvät. Pesäpuussa toiminnan yhtenä ytimenä on se, miten kokemusasiantuntijat toiminnastamme hyötyvät.
Toiminnassamme on eriasteista sitoutumista vaativia kokemusasiantuntijatehtäviä. Osa tehtävistä vaatii pidempää ajallista sitoutumista tai ennakkovalmistautumista, osaan riittää kertaluontoisesti paikalle saapuminen ja haluamallaan tavalla osallistuminen. On tärkeää, että osallistumistavasta riippumatta kokemusasiantuntijoiden taustalla on aina vahva tuki.
Tällä hetkellä vertaisarviointi on ainoa tehtävä, johon meillä on valmennus.
Kokemusasiantuntijuus tai kokemustiedon välittyminen ei saa olla siitä kiinni, voiko tai haluaako itse olla esillä ja kertoa kokemuksistaan. On olemassa muunkinlaista kokemusasiantuntijuutta kuin pelkästään puheenvuorojen pitämistä. Kokemusääntä voi hyödyntää monella tapaa.
Joskus on tärkeää päästä kertomaan kokemuksistaan suoraan mm. alan ammattilaisille, päättäjille tai muille lastensuojelusta kokemusta omaaville henkilöille. Tarjoamme aina tukea kokemusasiantuntijalle eri tavoin mm. auttamalla valmistautumisessa sekä käymällä tilaisuudet läpi yhdessä jälkikäteen.
Kaikki kokemusasiantuntijat eivät halua eikä pieniä lapsia voi tuoda puhumaan yleisön eteen, mutta nuoret tai aikuiset voivat viestittää ja välittää eteenpäin kokemustietoutta. Kokemustieto on näinkin esiin tuotuna ihan yhtä tärkeää, kuin itse kerrottu.
Pesäpuun toiminnassa käytämme usein me-puhetta. Tämä tarkoittaa, että kokemusasiantuntijat työstävät viestin yhdessä ja miettivät millaisia nostoja siitä halutaan tehdä. Viesti koostuu erilaisista kokemuksista ilman, että sisältö henkilöityy erityisesti kehenkään. Näin kokemusasiantuntija voi kertoa myös omista kokemuksistaan anonyymisti. Me-puheen tavoitteena on suojella kokemusasiantuntijoita ja samalla nostaa pääasiaksi viestit, eikä yksittäistä elämäntarinaa.
Jokaisella kokemusasiantuntijalla on yksilöllisiä kokemuksia ja jokainen toimii omasta näkökulmastaan käsin. Lastensuojelu ei ole mustavalkoista, joten eri ihmisten kokemukset voivat erota toisistaan tai olla ristiriidassa keskenään.
Lastensuojelun kokemusasiantuntijoilla on kuitenkin myös paljon kokemuksia, joihin muiden on helppo samaistua, vaikka itsellään ei olisi kokemusta juuri samankaltaisista asioista. Sen vuoksi rakennamme viestiä yhdessä ja jaamme sitä me-puheen kautta.
Arvostamme toiminnassamme moniäänisyyttä ja haluamme kuulla erilaisista taustoista tulevia kokemusasiantuntijoita. Siksi meillä on niin monenlaista toimintaa, jotta kaikenlaiset kokemukset pääsisivät esiin. Kokemusasiantuntijat myös itse tiedostavat, etteivät heidän kokemuksensa ole välttämättä suoraan yleistettävissä koskemaan kaikkia. Yksittäisistäkin kokemuksista voimme silti oppia paljon.
Emme kouluta ja välitä kokemusasiantuntijoita, vaan etsimme heitä mukaan toimintoihimme kehittämään lastensuojelua kanssamme.
Mikäli olet kiinnostunut kokemusasiantuntijana toimisesta, voit ottaa yhteyttä työntekijöihimme, ja voimme pohtia osallistumisen mahdollisuuksia. Saadessamme luvan säilytämme yhteydenotot ja suunnittelemme toimintaamme meille tulleiden yhteydenottojen pohjalta.
Kokemustieto täydentää ammattilaisten tuottamaa tietoa sekä tutkimustietoa. Tietoa ja kokemuksia yhdistämällä on mahdollista löytää uusia toimintatapoja, havaita järjestelmässä olevia puutteita sekä avata uusia näkökulmia, joiden avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa entistä asiakaslähtöisempiä palveluita. Kun asiakkaat otetaan kehittämisprosessiin mukaan sen useissa eri vaiheissa, varmistetaan käyttäjätieto jo palvelun suunnitteluvaiheessa. Näin palvelut ja asiakkaiden tarpeet kohtaavat paremmin. Kokemukset ovat tärkeitä laadukkaan lastensuojelun takaamiseksi.
Kokemusasiantuntija saa myös itse myönteisiä osallisuuden kokemuksia kokemusasiantuntijana toimiessaan. Hyötyjä kokemusasiantuntijalle itselleen voi olla esimerkiksi:
– Kokemus omasta merkityksellisyydestä
– Itsensä ja historiansa laajempi ymmärtäminen
– Itsetunnon vahvistuminen
– Voimaantuminen
– Vertaisuuden kokemukset
– Haluaa olla osallinen ja vaikuttaa muissakin yhteyksissä
Kehittämistyö edellyttää avoimuutta tarkastella työkäytänteitä ja halua kehittää niitä. Asioiden yhteinen tarkastelu saattaa tuoda uusia näkökulmia puolin ja toisin.
Kokemusasiantuntijoiden tuottama tieto ei siis kilpaile tutkimus– ja ammattilaistiedon kanssa, vaan täydentää sitä. Lastensuojelun kehittämisessä eri tiedon lajit ovat arvokkaita.
Vuorovaikutus ammattilaisten kanssa on tärkeää kokemusasiantuntijoille. Se mahdollistaa kokemustiedon hyödyntämisen käytännössä.
Kauttamme on erilaisia vaihtoehtoja yhteistyölle, mutta emme pidä yllä rekisteriä lastensuojelun kokemusasiantuntijoista, joita suoraan välittäisimme yksittäisiin tilaisuuksiin.
Meillä on kuitenkin toiminnassa mukana kokemusasiantuntijoita, jotka mielellään ovat mukana esimerkiksi yhteisessä kehittämisessä tai tulevat pitämään puheenvuoron, kunhan toiminta noudattaa kokemusasiantuntijuuden eettisiä periaatteita.
Lisäksi koordinoimme valtakunnallista Voima Vaikuttaa! –verkostoa, jossa toimiville kehittäjäryhmille ja kokemusasiantuntijoille myös ohjaamme yhteistyöpyyntöjä.
Ota rohkeasti meihin yhteyttä, niin keskustellaan erilaisista yhteistyömahdollisuuksista.
Eettiset periaatteet suojelevat kokemusasiantuntijoita. Toiminnan eettisyyteen on kiinnitettävä huomiota, jotta hyvää tarkoittaen ei tehdä hallaa. Lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja tämä tulee huomioida myös kokemusasiantuntijatoiminnassa. Eettiset periaatteet tukevat myös visiota, jossa jokainen lapsi on turvassa, osallinen, arvokas.
1. Kun lapset ja nuoret jakavat meille kokemuksiaan, meidän tulee huolehtia, että toiminta tukee heidän hyvinvointiaan.
Emme riistoviljele kokemustietoutta.
2. Kokemusasiantuntijatoiminnassa haemme ratkaisuja lastensuojelun kysymyksiin.
Emme siis vello negatiivisissa kokemuksissa, vaan pyrimme toiminnassamme lähestymään asioita ratkaisukeskeisesti.
3. Jaamme nuorten kokemuksia ja kehittämisajatuksia eteenpäin suojaten lasten ja nuorten identiteettiä.
4. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on arvokasta jaettavaa, jos vain osaamme kuulla heitä.
Kokemusasiantuntijuus ei ole kiinni lapsen iästä, sukupuolesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muista asioista.
5. Toiminnassamme pyrimme tukemaan lapsia ja nuoria itsenäisinä, aktiivisina toimijoina.
Lasten ja nuorten omien vahvuuksien tunnistaminen ja sanoittaminen on keskeistä
toiminnassamme.
6. Tiedostamme toiminnassamme, millaiset ammattilaisen tai aikuisen oma asenne ja arvomaailma ovat suhteessa lasten ja nuorten kohtaamiseen ja kokemuksiin.
Työntekijällä tulee olla työkaluja ottaa vastaan myös lasten ja nuorten kriittisiä näkökulmia ja huonoja kokemuksia.
7. Kuullessamme lapsia ja nuoria, olemme velvollisia edistämään asioita, joita he nostavat esiin.
Kokemusasiantuntijatoiminta tähtää aina muutokseen!
8. Jokainen lapsi ja nuori on halutessaan hyvä kokemusasiantuntija.
On aikuisten tehtävä opetella kuulemaan heitä.
9. Kokemustieto pitää tunnistaa ja tunnustaa itsessään arvokkaana.
Uudet, vanhat ja yksittäisetkin kokemukset tulisi nähdä yhtä vaikuttavina ja arvokkaina, eikä verrata niitä keskenään.
10. Emme käytä toiminnassamme lapsia tai nuoria alentavia tai negatiivisiesti identifioivia termejä.
Sanat ja ilmaisut, kuten kodin ulkopuolelle sijoitettu tai ongelmanuori, ovat leimaavia ilmaisuja.
Kun kokemusasiantuntijan mukaan ottamiselle on selkeät perustelut ja tavoitteet, se tuottaa lisäarvoa kaikille mukana oleville. Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa -verkosto on julkaissut Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet. Ohjeiden avulla halutaan varmistaa, että kokemusäänen mukaan ottaminen osaksi lastensuojelun kehittämistä ja kouluttamista onnistuu ja kokemus on hyvä sekä kokemusasiantuntijalle itselleen että tilaisuuden tai työskentelyn järjestäjälle. Löydät ohjeet täältä.
Muutosvoimaa! on Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin kirjoittama opas nuorten kokemusasiantuntijuuteen lastensuojelussa, joka perustuu heidän kokemuksiinsa lähes kymmenen vuoden ajalta lastensuojelun kehittäjinä. Kirja on kirjoitettu avuksi kokemusasiantuntija- ja kehittäjäryhmätoiminnan perustamiseen. Opas käsittelee sekä yksittäisen nuoren kokemusasiantuntijan mukaan ottamista että ryhmämuotoisen kehittäjätoiminnan käynnistämistä.
Muutosvoimaa! -oppaan voi ostaa Pesäpuun verkkokaupasta.
#Munperheet-hankkeen yhteydessä laaditut 10 käskyä siitä mitä ammattilaisten tulee ottaa huomioon kokemusasiantuntijoiden kanssa työskennellessä.
“Se ei riitä, että meillä on tuoli pöydän ympärillä” -video kokemusasiantuntijuudesta Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen ja kehittämistyöhön mukaan ottaminen on trendikästä sosiaalialalla. Mutta mitä kokemusasiantuntijana oleminen oikeastaan tarkoittaa? Miksi he ovat asiantuntijoita? Kysyimme vastauksia tutkija Taina Meriluodolta sekä kokemusasiantuntijoilta ja kokemusasiantuntijoiden kanssa työskenteleviltä työntekijöiltä Kaikille eväät elämään -avustusohjelman hankkeista Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:stä, Pesäpuu ry:stä ja Auta Lasta ry:stä. Videon on tuottanut yhteistyössä kanssamme Omillaan osuuskunta. Voit katsoa videon täältä.
Turvallisuus on keskeistä kokemusasiantuntijatoiminnassa. Turvallinen tila tarkoittaa, että kaikilla on vapaus olla oma itsensä, ilmaista itseään vapaasti ja olla osallinen kaikessa toiminnassa. Turvallisessa tilassa kaikki häirintä on ehdottomasti kiellettyä. Häirintää on mikä tahansa toiminta tai käytös, joka on toista alistavaa, vihamielisen ja epämiellyttävän ilmapiirin luomista tai ihmisen tai ihmisryhmän uhkailua. Esimerkiksi: fyysinen kontakti ilman lupaa, ei-tervetullut sanallinen käytös, toisen seuraaminen tai toisen uhkaileminen. UP2US-hankkeen turvallisen tilan periaatteet on luotu, että kaikki toimintaamme osallistuvat voivat tuntea olevansa turvassa, osallisia ja arvokkaita. Nämä periaatteet koskettavat niin järjestäjiä, osallistujia kuin mahdollisia vierailijoitakin. Lue Pesäpuun vuonna 2023 päivitetyt turvallisemman tilan periaatteet täältä.
Lapsilta ja nuorilta saamme arvokasta kokemustietoa lastensuojelusta. Pesäpuun toiminnassa he ovat aktiivisesti mukana ja tuotetusta tiedosta tehdään yhteenvetoja ja ulostuloja.
Viemällä viestiä eteenpäin ja jakamalla lasten ja nuorten tuottamaa tietoa, voimme yhdessä lisätä lastensuojelun vaikuttavuutta.