X-ketju auttaa toimintansa kautta sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneita vertaistuen, ammatillisen avun ja itseavun muodoin. Sijaishuollossa tapahtuvaa kaltoinkohtelua ennaltaehkäistään tunnistamisen ja käytäntöjen muuttamisen avulla. Tavatessa kaltoinkohtelua kokeneita ja kuullessa heidän tarinoitaan, pystytään tunnistamaan ja tuottamaan tietoa sijaishuollossa tapahtuneesta kaltoinkohtelusta. Kaltoinkohtelua ennaltaehkäistään kouluttamalla ammattilaisia tunnistamaan väkivaltaisia käytäntöjä ja tehdään yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, jolla pyritään uudistamaan lastensuojelua, jottei kaltoinkohtelua enää tapahtuisi sijaishuollossa.
Konkreettisia toimia lastensuojelun kehittämiseksi
Lapsia ja nuoria on tuettava rakentamaan omaa minäkuvaansa ja identiteettiänsä esimerkiksi elämäntarinatyöskentelyn avulla. Kaltoinkohtelua kokeneille on järjestettävä valtion tukemaa terapiaa ja vertaistukiryhmiä, koska he tarvitsevat tukea sijaishuollon aikaisten traumaattisten tapahtumien läpikäymiseen.
Jotta kaltoinkohtelua pystytään tunnistamaan ja ymmärtämään sen seurauksia, lasten ja nuorten turvataitoja sekä lastensuojelun työntekijöiden ja perhehoitajien väkivalta- ja traumatietoista osaamista on kehitettävä. Näin opitaan myös ennaltaehkäisemään väkivaltaa sekä hakemaan apua eri tilanteisiin.
Lastensuojelun työntekijöille ja perhehoitajille on taattava riittävät resurssit, koulutus ja työnohjaus, jotta he voivat tehdä työnsä laadukkaasti. Lastensuojelun työntekijöiden ja perhehoitajien on pyrittävä empaattiseen ja arvostavaan kohtaamiseen sekä luomaan luottamuksellista suhdetta lapsiin ja nuoriin, jotta lapset ja nuoret voivat tuoda esille ajatuksiaan, kokemuksiaan ja huoliaan.
Yhteiskunnan on kehitettävä lapsikeskeistä ja osallisuuteen perustuvaa valvontaa, jossa lapsia tavataan säännöllisesti ja heitä kuullaan tapaamisissa.
Dialogia epäkohdista ja keskustelusta esiin nousseita kehittämisideoita
X-ketju järjesti Huostassa-dokumenttisarjaan liittyvän keskustelutilaisuuden 1.12. Tilaisuudessa käytiin dialogia asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden välillä väkivallan eri muotojen tunnistamisesta, kaltoinkohtelun ennaltaehkäisemisestä sekä siitä, mitä pitäisi oppia, jottei samoja virheitä toistettaisi uudelleen. Keskustelun aikana tuli ilmi monenlaisia ajatuksia siitä, mitä lastensuojelussa tulisi kehittää.
Lähtökohtaisesti vaatii rohkeutta uskaltaa tuoda esiin epäkohtia, oli sitten lastensuojelun ammattilainen tai asiakas. Järjestelmä, jonka pitäisi kannatella, tukea ja auttaa, ei toimi vaan aiheuttaa rakenteellista väkivaltaa. Ala on resurssoitu hyvin tiukille, joka osaltaan vaikeuttaa jo omaa perustehtäväänsä. Kuinka lapsia ja nuoria voidaan suojella, jos työntekijöillä ei ole voimavaroja tehdä työtään, tai he joutuvat pahimmillaan väistelemään tilanteita ja ummistamaan silmänsä? Pohdintaa aiheutti myös työntekijöiden ryhmädynamiikka sekä esimieskoulutus – onko yksiköissä riittävät valmiudet toimia esim. ristiriita- ja kriisitilanteissa?
Väkivalta on lainsäädännössä kielletty. Minkälaisen viestin lapset ja nuoret saavat, jos kaltoinkohtelusta ei tule ollenkaan seuraamuksia?
Keskusteluissa esiin tulleita kehitysideoita:
- Panostetaan oikeisiin kohtaamisiin, lapsen ja nuoren asioiden äärelle pysähtymiseen ja kuuntelemiseen. Sosiaalityöntekijän roolin merkitystä lapsen ja nuoren elämässä ei voi kyllin korostaa. On minuutta eheyttävää, kun lapsi tai nuori kokee, että hänen asiansa ovat tärkeitä ja niistä ollaan aidosti kiinnostuneita.
- Lisätään traumatietoisuutta ja lastensuojelun ymmärrystä myös muille lasten elämään kuuluville tahoille, kuten koululle. Se lisää valmiuksia kohtaamisiin.
- Alalle opiskelevien opintoihin lisää reflektointia ja mahdollisuutta läpikäydä omaa henkilöhistoriaa. Se auttaa ymmärtämään myös lasten ja nuorten elämäntarinan äärelle pysähtymisen tarpeen.
- Väkivaltakokemukset saattavat elää ja kulkea elämässä pitkään. Niiden käsittelyyn ja purkamiseen tarvitaan terapiaa ja monenlaista tukea.
- Kehitetään ja mahdollistetaan toiminnallisia ja luovia ilmaisun tapoja lapsille ja nuorille, joillekin puhuminen voi olla vaikeaa.
Lopuksi vielä erään X-ketjussa mukana olleen henkilön ajatus siitä, että lastensuojelussa tarvitaan työntekijöitä, jotka tsemppaavat ja uskovat ihmisen muutoskykyyn: ”Että kyllä tällä alalla pitää olla kyllä sellanen tsemppaaja ja ehkä nähdä se, että mitä on tehnyt menneisyydessä ei vaikuta siihen tulevaan…”
Lue Marianne Erstan opinnäytetyö (2020): Hylätystä supervahvaksi – lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden kuvauksia selviytymisestä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden selviytymisestä sekä tavoitteena oli kuvata selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä heidän kokemuksiensa mukaan. Selviytymistä kuvattiin tutkimalla, mikä auttoi selviytymään sijaishuollon aikana, sijaishuollon jälkeen ja millaista tukea tarvitaan edelleen.
Löydät opinnäytetyön täältä.
YLE:n dokumenttisarja Huostassa viestittää kaltoinkohtelun jatkuneen myös tämän päivän sijaishuollossa. Sijaishuollossa asuneiden nuorten haastattelut velvoittavat meitä entistä pontevammin toimimaan kaltoinkohtelun kitkemiseksi sijaishuollosta. Pesäpuu haluaa tukea erityisesti niitä, joille Huostassa dokumenttien asiat tuottavat ahdistusta ja mahdollisesti omia muistoja kaltoinkohtelusta, mutta myös muita kaltoinkohtelun ehkäisemisestä kiinnostuneita.
Huostassa -dokumentttisarjaa koskevissa asioissa voit olla yhteydessä seuraavasti Pesäpuun työntekijöihin:
Sijaishuollossa asuvat lapset alle 12v | Kehittämispäällikkö Susanna Kalliola |
p. 044 715 0215, susanna.kalliola(at)pesapuu.fi |
Sijaishuollossa asuvat ja jälkihuollon nuoret | Asiantuntija Onni Westlund |
p. 045 886 3326, onni.westlund(at)pesapuu.fi |
Sijaishuollosta aikuistuneet kaltoinkohtelua kokeneet | Kehittämispäällikkö Johanna Barkman |
p. 040 514 4855, johanna.barkman(at)pesapuu.fi |
Turvallinen perhehoito, PRIDE-valmennus, perhehoidon tuki ja valvonta | Kehittämispäällikkö Hanna Piiroinen |
p. 040 700 0795, hanna.piiroinen(at)pesapuu.fi |
Sijaishuollon organisoiminen ja rakenteet kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi | Toiminnanjohtaja Jari Ketola |
040 848 1917 jari.ketola(at)pesapuu.fi |
Artikkelikuva: Visa Koiso-Kanttila