Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esi- ja alkuopetusikäisten lastensuojelun sijaishuollon asiakkaina olevien lasten näkemyksiä hyvinvoinnista ja lastensuojelusta. Aiheesta ei ole olemassa aiempaa pienten lasten näkökulmasta tehtyä tutkimusta. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mistä tekijöistä hyvinvointi lasten puheessa rakentuu sekä miten lapset käsittävät asiakasosallisuuden lastensuojelussa. Tutkimus toteutettiin osana Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry:n sisäistä, pienten lasten osallisuuden vahvistamiseen pyrkivää kehittämishanketta.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja otteeltaan lapsinäkökulmainen tutkimus. Aineisto kerättiin havainnoimalla sekä dokumentoimalla yhdeksästä lapsesta ja kolmesta aikuisesta koostuvan Salapoliisikerhon toimintaa. Kerho kokoontui kuusi kertaa huhti-kesäkuussa 2013, jonka aikana lapset ja kerhoa vetäneet aikuiset tutkivat yhdessä lastensuojelua. Ryhmässä hyvinvointiin ja lastensuojeluun liittyviä teemoja käsiteltiin Mäyrä-hahmon avulla. Aineiston analyysissä käytettiin niin teoriasidonnaista kuin aineistolähtöistä analyysiä. Aiheen sensitiivisyyden vuoksi tutkimuseettiset kysymykset sekä lasten osallisuuteen liittyvien eettisten näkökulmien pohdinta oli läsnä koko tutkimusprosessin ajan.
Tulokset osoittivat, että lapsille perustarpeiden tyydyttäminen on keskeisin hyvinvoinnin osatekijä. Perustarpeilla lapset tarkoittivat ensisijaisesti ruokaa, turvallista paikkaa elää ja nukkua, puhtaita vaatteita sekä rakastamista. Erityisesti ruuan ja turvallisuuden tunteen merkitys korostui lasten puheessa toistuvasti. Lisäksi biologisilla vanhemmilla ja heidän tapaamisella näytti olevan suuri merkitys lasten hyvinvointiin. Lasten näkemys lastensuojelusta oli positiivinen: se tarjoaa suojaa sekä turvallisen paikan
elää. Kuitenkin puhuttaessa asiakasosallisuudesta lasten näkemykset ja kokemukset vaihtelivat suuresti toiveiden kuulematta jäämisestä aina mielipiteen kuulemiseen ja huomioimiseen.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tulokset vahvistivat aikaisempia tutkimustuloksia perustarpeiden tyydyttämisen tärkeydestä lapsen kokeman hyvinvoinnin perustana. Lisäksi ne vahvistivat näkemystä biologisten vanhempien tärkeydestä sijoitetun lapsen elämässä. Uutta tutkimuksessa oli se, että aihetta tutkittiin lastensuojelun kontekstissa pienten lasten näkökulmasta ensimmäistä kertaa. Tutkimus toi esiin sen, että hyödyntämällä lapsen ikätason mukaisia menetelmiä, myös pienempien lasten kanssa on mahdollista käsitellä omaan elämään ja lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä. Lasten rohkeus ja kyky käsitellä vaikeitakin asioita on usein suurempi kuin aikuisten rohkeus kysyä niistä.
Asiasanat: Lasten subjektiivinen hyvinvointi, lasten osallisuus, lastensuojelu, sijaishuolto, kokemusasiantuntijuus