Pesäpuun Hyvä tulo sijaishuoltoon -hanke on käynnistynyt elokuussa 2024. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama. Vuoden pituinen hanke päättyy heinäkuussa 2025. Hankkeessa työskentelee kaksi erityisasiantuntijaa, Minna Alastalo ja Emmi-Juulia Männistö.
”Tuntuu etuoikeudelta olla osa Pesäpuun osaavaa ja välittävää työntekijäryhmää. Meidät on otettu vastaan sydämellisesti ja luottamusta osoittaen”, Alastalo ja Männistö kiittävät.
Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa kehitetään sijoituksen alkuvaiheen työskentelyä lastensuojelun laitoshoidossa. Sijoituksen alkuvaiheen työskentelyn kehittämisellä vahvistetaan sijoitettavien nuorten ja heidän läheistensä sitoutumista ja kiinnittymistä sijaishuoltoon sekä muihin tarjottuihin palveluihin. Heikko kiinnittyminen ja sitoutuminen palveluihin voi johtaa muun muassa toistuviin sijaishuoltopaikan muutoksiin ja katoamisiin (hatkoihin) sijaishuoltopaikasta, jotka estävät lastensuojelun tavoitteiden toteutumista.
Hankkeessa toteutetaan syksyn ja loppuvuoden 2024 aikana eri kohderyhmille suunnattu seitsemän työpajan sarja sekä yhteiskehittämistilaisuuksia. Näistä tilaisuuksista kerätyn materiaalin sekä tutkimuskirjallisuuden pohjalta suunnitellaan hyvän sijaishuoltoon tulemisen pilotti, jota toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeen kehittämistoimenpiteet, muun muassa työpajat ja pilotti, kohdentuvat Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten alueelle sekä Mintunkujan ja Paikkiksen yksiköihin ja alueen yksityisiin lastensuojelulaitoksiin.
”Hanke on käynnistynyt alkuperehdytysten jälkeen ryminällä. Näin tiiviissä hankkeessa on pysyttävä koko ajan tietoisena siitä, mitä on tulossa lyhyellä ja mitä pidemmällä aikajänteellä – hankkeen loppuseminaarinkin suunnittelu on jo alkanut”, Alastalo ja Männistö kertovat. ”Työpajat pyörivät tällä hetkellä tasaiseen tahtiin, ja on suunniteltu parin ’ylimääräisenkin’ pitämistä. Kivasti ovat ihmiset kiinnostuneet asiasta ja lähteneet mukaan miettimään yhdessä.”
Hankkeen tuloksena syntyy kirjallisia kuvauksia sijoituksen alkuvaiheessa tehtävästä työstä sekä tiekartta sijoituksen alkuvaiheesta ja sijaishuoltopaikasta katoamisen (hatkaamisen) riskiarvioinnista. Tavoitteena on, että hankkeen myötä lastensuojelun sosiaalityössä ja lastensuojelulaitoksissa työskentelevät työntekijät kokevat sijoituksen alkuvaiheen suunnitelmallisuuden, monitoimijaisuuden ja läpinäkyvyyden lisääntyneen, mikä edelleen vahvistaa lastensuojelun laitoshoitoon sijoitettavan nuoren ja tämän läheisten osallisuutta, sitoutumista ja kiinnittymistä sijaishuoltopaikkaan ja muihin tarjottuihin palveluihin. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen työntekijöiden vastuut ja roolit ovat selkeästi jokaisen osapuolen tiedossa. Riskiarvioinnin tuloksena työntekijät pystyvät yhdessä nuoren kanssa tunnistamaan sijaishuoltopaikasta katoamiseen liittyviä yksilöllisiä työntäviä ja vetäviä tekijöitä, luomaan turvasuunnitelmia niiden pohjalta sekä toimimaan monitoimijaisesti nuoren takaisin sijaishuoltopaikkaan saamiseksi mahdollisen katoamisen tapahtuessa.
”Yhteistyö Siun soten kanssa on käynnistynyt hyvin. Esimerkiksi Turvaverkkoja Pohjois-Karjalan nuorten tulevaisuuteen (TuTu) -hankkeen kanssa ollaan yhteyksissä viikoittain: sparraillaan toisiamme ja mietitään molempia hyödyttäviä tapoja tehdä yhdessä. Toimialueelle on jalkauduttu sekä fyysisesti asuinyksiköihin että Teamsin kautta tiimien palavereihin. Hanke koskettaa monia sellaisiakin työntekijäryhmiä, jotka eivät työskentele lastensuojelussa. Kehittämistyö vaatii koko asiakasprosessin hahmottamista paitsi meiltä hanketyöntekijöiltä myös kentän työntekijöiltä”, Alastalo ja Männistö kuvaavat hankkeen tekemistä.
Hankkeessa tuotettavat materiaalit ja opit tulevat avoimesti saataville, ja niitä voidaan edellään jatkokehittää ja ottaa käyttöön alueellisesti ympäri Suomea.
