Miten rakennetaan turvallinen lastensuojelun perhehoito?
Suomessa lastensuojelun sijaishuollossa noudatetaan tarkkoja sääntöjä ja ohjeistuksia lapsikohtaisen valvonnan osalta, joista säädetään tarkemmin lastensuojelulaissa (417/2007). Lapsikohtainen valvonta kohdistuu sijaishuollossa olevan lapsen henkilökohtaiseen tilanteeseen ja hänen lastensuojeluprosessiensa seurantaan ja arviointiin. Ensisijaisesti lapsikohtaisen valvonnan tehtävänä on varmistaa lapsen hyvinvointi, turvallisuus sekä hyvinvoiva kasvu ja kehitys kodin ulkopuolisessa sijoituksessa, kuten perhehoidossa. Lapsikohtainen valvonta on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja sijoittavan hyvinvointialueen vastuulla.
Toteutin taannoin käytäntötutkimuksen liittyen lastensuojelun perhehoidossa tehtävään lapsikohtaiseen valvontaan. Aineistona tässä tutkimuksessa hyödynsin muutamasta Salapoliisipäivästä koostettuja Salapoliisiuutisia, joiden teemana oli turvallinen perhehoito. Olin kiinnostunut selvittämään ja oppimaan 6–12-vuotiaiden lasten ajatuksista liittyen turvalliseen perhehoitoon. Mistä turvallinen perhehoito rakentuu? Mitkä asiat takaavat turvallisuuden?
Jälleen kerran lasten tuottama tieto oli pysäyttävää ja koskettavaa. Jäsensin lasten ajatuksia kolmen eri teeman kautta:
• fyysinen turvallisuus
• emotionaalinen turvallisuus
• leikki sekä mielekäs tekeminen.
Fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus
Lapset kuvasivat fyysistä turvallisuutta turvallisena elinympäristönä, jossa ei ole väkivallan uhkaa. Lisäksi perustarpeiden ja materiaalisen hyvinvoinnin tuli olla turvattuina. Tärkeää lapsille oli, että on puhtaita vaatteita, hyvää ruokaa ja että saa nukkua rauhassa. Pysähdyin kuitenkin erityisesti sen äärelle, että konkreettisten fyysistä turvallisuutta rakentavien asioiden lisäksi tärkeää olivat merkitykset niiden takana. Merkitykselliseksi koettiin, että perustarpeisiin liittyvät yksilölliset toiveet, kuten lempiruuan saaminen ja oman huoneen sisustaminen haluamallaan tavalla, huomioitiin.
Myös emotionaalisen turvallisuuden rooli kokonaisturvallisuuden tunteen rakentumisen kannalta oli tärkeää. Keskeisiä asioita emotionaalisen turvallisuuden rakentumisessa oli perhehoitajilta saatu ja välittyvä huolenpito ja rakkaus. Lastensuojelun sijaishuollon laatusuosituksissa onkin todettu, että myös sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus saada hellyyttä. Lapset liittivät turvallisuuden rakentumiseen etenkin tunteen olla rakastettu sijaisperheessä. Lisäksi se, että aikuiset kohtelevat lapsia hyvin, kohtaavat, kuuntelevat sekä jakavat tunteita ja ajatuksia yhdessä, koettiin tärkeiksi emotionaalista turvallisuutta rakentaviksi tekijöiksi. Rakkaus ja hellyys puhututtavatkin usein sijaishuollon ammattilaisia.
Siinä missä kaikki muutkin lapset, myös ja erityisesti sijaishuollossa asuvat lapset tarvitsevat rakkautta ja huolenpitoa aikuisilta.
Leikki ja mielekäs tekeminen
Kolmantena teemana lasten tuottamassa tiedossa korostui mielekäs tekeminen ja mahdollisuus leikkiä. Lapsille oli tärkeää, että aikuinen järjestää aikaa yhteiselle ajanvietolle ja leikkii lapsen kanssa. Leikit ja pelit eivät näyttäytyneet lapsille ainoastaan itseilmaisun sekä vuorovaikutuksen välineinä ja mieluisana toimintana, vaan myös keinona rakentaa luottamuksellista suhdetta perhehoitajan kanssa. Koska sijaishuollossa asuvat lapset ovat usein kokeneet ja nähneet menneisyydessään asioita, jotka ovat tehneet säröjä heidän lapsuuteensa, on tärkeää korostaa ja tukea heidän mahdollisuuttaan leikkiin ja muuhun mieluisaan tekemiseen. Lapsella on oikeus saada olla lapsi ja rakentaa leikin kautta suhdetta tärkeään aikuiseen.
Lasten tuottama tieto ja näkemykset korostavat, että turvallisuus perhehoidossa rakentuu muun muassa fyysisestä turvallisuudesta, emotionaalisesta turvallisuudesta ja leikin mahdollistamisesta. Nämä teemat ovat turvallisen perhehoidon kulmakiviä, joiden varaan voidaan luoda ympäristö, jossa jokainen lapsi voi kokea olevansa turvassa, osallinen, arvokas ja rakastettu. Kuinka voimme yhdessä varmistaa, että jokainen lapsi perhehoidossa saa kokea olevansa näitä kaikkia?