Viime vuonna Pesäpuussa käynnistyi vertaisarvioinnin pilotointi erityisryhmille yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen sekä Avosylin yhtymän kanssa. Vertaisarviointia on kehitetty Pesäpuussa jo vuodesta 2017 asti yhteistyössä Jyväskylän kaupungin sekä Sankarit-kehittäjäryhmän kanssa. Vertaisarviointeja on toteutettu valtakunnallisesti jo yli 20 yksikössä ja niiden avulla on tavoitettu yli 100 nuorta kertomaan kokemuksiaan arjestaan sijaishuollossa.
Vertaisarviointi on uudenlainen asiakaspalautemalli, jonka tavoitteena on lisätä sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten osallisuutta, tuottaa laadullista tietoa sijaishuollosta, lisätä nuorten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta sekä ennaltaehkäistä kaltoinkohtelua. Käytännössä vertaisarviointi toteutetaan vertaisten toteuttamilla haastatteluilla, joissa kysellään laajasti nuoren arjesta sijaishuollossa, omasta asuinympäristöstään sekä nuorten mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä.
Tänä vuonna toteutetun pilotoinnin tavoitteena oli soveltaa vertaisarvioinnin laaja kysymysrunko myös erityisryhmille sopivaksi ja näin mahdollistaa yhdenvertaisuuden toteutuminen myös vertaisarviointiin osallistumisessa sekä edistää näin lasten oikeutta osallisuuteen vammasta tai tuen tarpeesta huolimatta. Yhteistyökumppanit valitsivat toiminnastaan pilotoitavat lastensuojelun erityisyksiköt ja yhteistyössä yksiköiden johtajien ja ohjaajien kanssa vertaisarvioinnin kysymysrunkoa sovellettiin erityisryhmille sopivammaksi sekä pohdittiin käytännön toteutusta.
Vertaisarvioinnit toteutettiin kevään 2022 aikana kolmessa eri pilotointiyksikössä, joissa saatiin kunnia haastatella yhteensä 18 lasta ja nuorta. Pilotoinnissa päästiin siis kokeilemaan sovelletun kysymysrungon käytettävyyttä ja sopivuutta moneen otteeseen. Haastattelut kestivät keskimäärin noin 20–30 minuuttia ja kaikki vastaajat jaksoivat vastata kaikkiin kysymyksiin ja osallistua haastatteluun alusta loppuun saakka. Mahdollisuus taukoihin oli tarjolla koko haastattelun ajan ja kysymyksiin vastaaminen oli vapaaehtoista. Vastaamisessa apuna oli käytössä pahviset peukut sekä hymynaamat, jolloin vastaaminen onnistui myös kommunikaatiohaasteista huolimatta. Lisäksi haastatteluissa oli mahdollisuus käyttää omaa kuvakansiota tai muuta omaa apuvälinettä. Haastattelutilanteissa oli mahdollista myös piirtää tai värittää, jotta keskittyminen tilanteeseen olisi helpompaa.
Haastatteluihin osallistuneet lapset antoivat vertaisarvioinnista hyvää palautetta. Haastattelun pituus koettiin pääosin sopivan pituiseksi ja kysymysten teemojen koettiin olevan oikeanlaisia. Tärkeintä oli kuitenkin tulla kuulluksi ja saada kertoa oma mielipide ja kokemus asioista.
”Saa sanoa mitä itse ajattelee asioista”
Haastatteluiden vastauksista koottiin yhteenveto, joka käytiin läpi yhdessä keskustellen erillisessä tilaisuudessa yksikön henkilökunnan, asukkaiden ja lasten asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Haastatteluista ja keskusteluista nousseita teemoja yksiköt voivat hyödyntää oman toimintansa kehittämisessä sekä laadullisten kriteereiden arvioimisessa.
Pilotointiin osallistuneet yksiköt kertoivat prosessin olevan sujuva ja sen hyödyttäneen työntekijöitä sekä koko organisaatiota oman toimintansa kehittämisessä.
”Kyllä, lasten palautteen myötä olemme pohtineet, miten pystymme käytännössä vaikuttamaan kiusaamista vähentävällä tavalla”
”Prosessista oli hyötyä ja saimme paljon uutta tietoa, jota hyödyntää osastotyössä lasten kanssa”
Vertaisarvioinnin pilotointi erityisryhmille oli pesäpuulaisten näkökulmasta onnistunut. Pilotointi mahdollisti myös kehitysvammaisten lasten ja nuorten sekä samankaltaista tukea tarvitsevien kuulluksi tulemisen sekä osallisuuden. Samalla edistettiin kaikille lapsille kuuluvien lasten oikeuksien toteutumista myös osallisuuden osalta.
Pilotointi oli tärkeää tehdä yhteistyössä yksiköiden kanssa, joilla on arjen tieto ja taito yksiköissä asuvien lasten tilanteista ja yksilöllisistä tarpeista sekä ymmärrys myös tarpeesta tulla kuulluksi sekä olla osallisena ja vaikuttamassa omiin asioihinsa. Vertaisarvioinnin pilotoinnin aikana tuli hyvin näkyväksi, että erityiset haasteet eivät määrittele sitä, kuinka hyvin lapset ja nuoret pystyvät sanoittamaan asioita ja kertomaan mielipiteensä. Soveltuvilla kysymyksenasetteluilla ja erilaisia kommunikointia helpottavia keinoja käyttämällä vaikuttaminen ja oman asuinympäristön kehittäminen mahdollistuvat myös erityisryhmille. Yksilöllisistä eroista huolimatta lapsilla ja nuorilla on uskomaton kyky reflektoida omaa elämäänsä ja siihen liittyviä asioita sekä niiden välisiä suhteita. Tarvitaan vain lisää tilaisuuksia ja mahdollisuuksia saada ne kuuluviin!
Vertaisarvioijien kokemuksia pilotoinnista:
”Vertaisarvioinnin pilotointi osoitti, että erityishaasteista huolimatta, kaikilla lapsilla on kyky vaikuttaa omiin asioihinsa ja lapsilla ja nuorilla on halu tulla kuulluksi ja vaikuttaa.”
”Jokaisen lapsen osallisuutta on mahdollisuus tukea ja jokaisella lapsella on jotain sanottavaa.”