Vuosi 2020 ei ole vielä ohi, mutta tämän vuoden vertaisarvioinnit on tehty. Koronapandemia on siirtänyt osan syksyksi suunnitelluista vertaisarvioinneista ensi keväälle. Tästä huolimatta kuluneena vuonna vertaisarviointiin on osallistunut 38 (pääasiassa 13–19-vuotiasta) lasta ja nuorta 7 erilaisesta sijaishuoltopaikasta ympäri Suomen. Vertaisarvioinnissa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kertoa kokemuksiaan sijaishuoltopaikan toiminnasta, sen ilmapiiristä ja henkilökunnasta sekä omasta arjestaan nuorille aikuisille, joilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelusta.

Olemme tehneet jokaiselle vertaisarviointiin osallistuneelle sijaishuoltopaikalle lasten ja nuorten antamasta arvokkaasta palautteesta koosteen, jossa tuomme esille asioita, jotka ovat hyvin ja asioita, joita voi vahvistaa tai jotka vaativat vielä kehittämistä. Saamamme palautteen mukaan kooste on huomioitu sijaishuoltopaikkojen kehittämistyössä. Vertaisarviointiin osallistuneista lapsista ja nuorista seitsemän oli ollut sijaishuoltopaikassaan enemmän kuin viisi vuotta ja 16 alle vuoden – muutama vain joitakin viikkoja. Vertaisarvioidut paikat ovat profiililtaan hyvin erilaisia: perhekoti, kriisi- ja arviointiyksiköitä sekä pidempiaikaisia lastensuojelulaitoksia.

Syksyllä 2020 vertaisarvioitsijana aloittanut Mira Nurmen näkemyksen mukaan vertaisarvioinnilla on konkreettista vaikuttavuutta, ja hän avaa näkemystään seuraavasti: ”Vertaisarvioinnissa minulle merkityksellisimmältä tuntuu se, että sillä on oikeasti konkreettinen vaikutus arkeen. Työntekijät, joita olen tavannut ovatkin ottaneet meidät hyvin vastaan ja olleet aidosti kiinnostuneita lasten ja nuorten ajatuksista sekä halunneet myös lähteä kehittämään toimintatapoja niiden pohjalta. Olen päässyt toteuttamaan kaksi vertaisarviointia hyvin toisistaan poikkeavissa sijaishuoltopaikoissa ja minusta on ollut ihana päästä tapaamaan monenlaisia lapsia ja nuoria sekä näkemään arkea erilaisissa paikoissa”, Mira kertoo.

Vaikka lasten ja nuorten elämäntilanne on haastatteluhetkellä saattanut olla hyvin erilainen, ovat lähes kaikki kokeneet tulleensa vertaisarvioinnissa kuulluksi (ka 5,7/6) ja että siinä on puhuttu oikeista asioista (ka 5,7/6). ”Minut on yllättänyt positiivisella tavalla se, kuinka merkityksellistä vertaisarviointiin osallistuneille on ollut vertaisuuden kokemus ja sitä kautta jonkinlainen yhteys, jonka avulla luottamus on syntynyt vaivattomasti. Olen hyvin otettu siitä, kuinka avoimesti lapset ja nuoret ovat kertoneet meille elämästään ja arjestaan sijaishuoltopaikassa. Erityisesti mieleeni on painunut yhden vertaisarvioinnin palautekeskustelun jälkeen erään nuoren antama halaus. Se lämmitti sydäntä ja välitti tunteen siitä, että olimme tehneet jotain hyvin merkityksellistä”, kuvaa Mira omia kokemuksiaan arvioinnin jälkeen.

Mitä lapset ja nuoret kertoivat?

Suurimmalle osalle vertaisarviointiin osallistuneille lapsille ja nuorille kuului ihan hyvää tai en tiiä tai ei oikein mitään. Kolme heistä koki, että ei kauhean hyvää tai vähän vituttaa. Syynä tähän oli päällä olevat rajoitustoimenpiteet tai mielenterveyden haasteet. Lapset ja nuoret saivat iloa ja energiaa perheestä, kavereista, harrastuksista, musiikista, siitä, että on ihmisiä ympärillä, pelaamisesta, koirasta, ruuasta, nukkumisesta. Vain muutamalla vastaajalla ei ollut mielessä mitään, mikä toisi heille iloa.

Lähes kaikki vertaisarviointiin osallistuneet lapset ja nuoret kokivat, että he saavat olla sijaishuoltopaikassaan sellaisia kuin ovat. Mutta aina omana itsenä oleminen ei ole helppoa: Saa olla, mutten aluksi uskaltanut. Alkuun piti ehkä esittää kovempaa, kun on. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että heidän on hyvä olla nykyisessä sijaishuoltopaikassaan ja että he saavat siellä positiivista palautetta. Muutamalla vastaajalla oli tosin kokemus, että positiivista palautetta saa liian helposti tai liian usein.

Suurin osa lapsista ja nuorista tiesi kuka on oma sosiaalityöntekijä. Viisi heistä ei tiennyt tai ollut varma hänestä: Sossu vaihtuu puolen vuoden välein. Koita siinä muistaa nimi. En muista milloin ollaan tavattu. Suhde sosiaalityöntekijöihin oli suurimmalla osalla vastaajilla kuitenkin hyvä tai todella hyvä (70%), mutta suhde koettiin myös huonoksi (17%) ja hyvin huonoksi (13%). Lapset ja nuoret eivät esittäneet toiveita sosiaalityöntekijälleen, mutta muutamat toivoivat, että se olisi rehellinen, vastaisi puhelimeen ja tulisi palavereihin, kun on sovittu ja että se päästäisi kotiin.  Olemme kutsuneet jokaiseen palautetilaisuuteen mukaan myös sosiaalityöntekijät. Mielestämme on tärkeää, että lapset ja nuoret saavat kokemuksen siitä, että sosiaalityöntekijät ovat kiinnostuneita heidän ajatuksistaan ja antamastaan palautteestaan.

Lähes kaikki lapset ja nuoret kokivat, että ohjaajat osaavat työnsä hyvin, heidän yksilöllisiä tarpeitaan tuetaan ja että heitä kohdellaan hyvin. Muutamien vastaajien mielestä ohjaajat tarvitsisivat lisäosaamista sosiaalisiin taitoihin, lakituntemukseen sekä mielenterveyden ongelmien kohtaamiseen. Toiveita tuli myös siitä, että ohjaajat luottaisivat lapsiin ja nuoriin enemmän.

Suurin osa (83%) vertaisarviointiin osallistuneista lapsista ja nuorista koki sijaishuoltopaikkansa turvalliseksi. Turvallisuutta lisääviä tekijöitä oli lasten ja nuorten mielestä oma huone, perhe, oma taito puolustautua, välittävät ja turvalliset aikuiset, aikuisilla oleva hätänappi, toiset nuoret, lukot ovissa, hälytysjärjestelmä, terävät asiat lukkojen takana.

Lasten ja nuorten mielestä sijaishuoltopaikan rangaistukset ovat pääsääntöisesti reiluja. Joillakin nuorilla oli kokemusta myös joukkorangaistuksista tilanteessa, kun on jotain tapahtunut ja kukaan ei tunnusta, niin silloin kaikkia rangaistaan. Eräs nuori myös kertoi, että kaikilta lähti netti pois, kun joku oli käyttänyt yhteistä nettiä piilopuhelimella yöllä.

Vertaisarvioitsijoiden huomioita

Vertaisarvioitsijoiden kokemusten mukaan kasvatuskäytäntöjen, seuraamusten ja päätösten perustelu on tärkeää. Jos lapset ja nuoret eivät ymmärrä syy-seuraussuhteita sääntöjen ja rangaistusten taustalla, he kokevat ne helposti epäreiluina ja mielivaltaisina. Tärkeää olisi muistaa, että joskus puhelin voi tuoda lapselle ja nuorelle turvaa yöllä. Sen ottaminen pois pelkästään rutiininomaisesti ei ole perusteltua.

Suurin osa lapsista ja nuorista suhtautui tulevaisuuteen positiivisesti ja heillä oli unelmia, mutta osa ei nähnyt tulevaisuudessaan mitään tavoittelemisen arvoista. Tärkeää olisikin lasten ja nuorten kanssa tietoisesti ylläpitää ja etsiä unelmia. Aikuisten tehtävänä on työskennellä yhdessä lasten ja nuorten kanssa kohti tulevaisuutta, jossa olisi toivoa sekä mukavia ja valoisia asioita.

Jokaisessa lastensuojelulaitoksessa, jossa olemme saaneet vierailla kuluvana vuonna, on ollut paljon hyvää. Olemme tavanneet huikeita lapsia ja nuoria sekä sydämellään heitä tukevia aikuisia. Kiitämme Miran ja muiden vertaisarvioitsijoiden kanssa antoisista kohtaamisista arjen keskellä. Vuonna 2021 kehitämme vertaisarviointia edelleen.

Lue lisää nuorten vertaisarvioinnista lastensuojelun sijaishuollossa täältä.

 

Artikkelikuva: Jemina Jussila