PRIDE-valmennus on ollut Suomessa käytössä 25 vuotta. Kunnat ja palveluntuottajat ovat järjestäneet yli tuhat PRIDE-valmennusta, joihin on osallistunut yli 12 000 perhehoidosta tai adoptiosta kiinnostunutta. Pesäpuu on kouluttanut yli 600 sijais- tai adoptiovanhempaa ja sosiaalityöntekijää PRIDE-valmentajiksi sekä järjestänyt vuosina 1995–2019 kaikkiaan 37 PRIDE-valmentajakoulutusta.
PRIDE-valmennuksen elinvoimaisuutta ja laajentumista on turvannut materiaalien ja valmennuksen jatkuva kehittäminen lastensuojelun tarpeisiin muuttuvassa yhteiskunnassa. Edelleen keskeinen lähtökohta valmennuksessa on lapsen tarpeet. Tärkeää on ollut kerätä ja saada palautetta niin valmentajilta kuin valmennuksiin osallistuneilta. Uudistuksessa on hyödynnetty PRIDE-valmennuksen yhteisestä arvioinnista tehtyä tutkimusta. Kokemuksia on jaettu myös lastensuojelun muiden ammattilaisten, tutkijoiden, opiskelijoiden ja kansainvälisten kollegoiden kanssa.
Valmennus on yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisen prosessin kokonaisuus. Aikaisemmin puhuttiin enemmän ryhmävalmennuksesta, vaikkakin alusta asti mukana ovat olleet myös perhekohtaiset tapaamiset ja yksilökohtaiset tehtävät.
Tässä uudistuksessa sijoitettujen lasten ja nuorten kokemustieto on liitetty aiempaa enemmän valmennuksen ryhmätapaamisiin. Tarve on noussut osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden merkityksen lisääntymisestä lastensuojelussa. Tavoitteena onkin lasten osallisuuden ja oikeuksien vahvistaminen perhehoidossa. Tästä lähtökohdasta käsin myös sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden lapset on otettu paremmin huomioon valmennusprosessissa.
PRIDE-valmennus sopii ennakkovalmennukseksi monenlaista perhehoitajuutta harkitseville. Valmennukseen on täydennysosioita muun muassa nuoren sijaisvanhemmuuteen ja lyhytaikaiseen perhehoitoon liittyen. Valmennus sopii myös läheissijaisvanhemmuutta harkitseville. Tässä uudistuksessa on pyritty huomioimaan perheiden monimuotoistuminen sekä se, että sijaisvanhemmuutta voi harkita myös yksin.
Lapsen kokemukset vaikuttavat siihen, millaista hoivaa, huolenpitoa ja kasvatusta lapsi sijais- tai adoptioperheessä tarvitsee. Mentalisaatio eli kyky ymmärtää omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa, liittyy keskeisesti perhehoidon erityisyyteen. Uudessa materiaalissa on avattu kiintymyskeskeistä vanhemmuutta ja vuorovaikutusta.
Perhehoitajan asemaa koskeva tapaaminen mallinnettiin tässä uudistuksessa. Perhehoitajalla on oma tehtävä ja rooli sijoitetun lapsen yhteistyöverkostossa. Perhehoitajan, huoltajien, sosiaalityöntekijän ja muiden yhteistyökumppaneiden tehtävät ja vastuut ovat erilaisia ja täydentävät toisiaan. Ymmärrys julkisen hallintotehtävän toteuttamisesta yksityiskodissa on olennainen asia sijaisvanhemmuutta harkittaessa. Perhehoitoliitto ry on vastannut Perhehoitajan asemaa koskevasta uudistamisesta valmennuksessa. Pelastakaa Lapset ry vastaa valmennuksen adoptiota koskevista asioista.
Järjestämme 1–2 kertaa vuodessa PRIDE-valmentajakoulutusta. Valmentajien osaamista tukevat vuosittaiset työkokoukset ja täydennyskoulutukset. Seuraava valmentajakoulutus alkaa lokakuussa 2020.