Lapsilla, jotka asuvat lastensuojelun sijaishuollossa, on muihin ikätovereihinsa verrattuna monikertainen riski joutua väkivallan uhreiksi ja tekijöiksi sekä altistua sille. Sijaishuollossa asuvat lapset voivat kokea väkivaltaa monissa eri ympäristöissä, useiden henkilöiden taholta. Väkivaltakokemukset voivat alkaa syntymäperheessä ja jatkua edelleen sijaishuollossa. Turvattomista olosuhteista sijaishuoltoon sijoitettu lapsi voi joutua kokemaan väkivaltaa paitsi sijaishuoltopaikan aikuisten myös sijaishuoltopaikassa asuvien toisten lasten taholta. Tätä kutsutaan vertaissuhdeväkivallaksi.
”On hakattu, potkittu seinään, potkaistu mahaan, kosketeltu sopimattomasti, läpsitty naamaan, jätetty ulkopuolelle, yritetty heittää esineillä päähän tai selkään. Uhkailtu, että tullaan yöllä lyömään.”
Kaikki sijaishuollossa asuvat lapset eivät koe väkivaltaa sijaishuollon aikana, mutta tutkimusten ja kokemustiedon mukaan väkivalta on huolestuttavan yleistä sijaishuollon aikaisissa vertaissuhteissa – vaikka sijaishuollon ydintehtävänä on nimenomaan turvata vakaa ja turvallinen kasvuympäristö lapselle.
Vertaissuhdeväkivalta voi olla yksittäistä tai pitkäkestoista, ja se voi ilmetä kaikkina väkivallan, hyväksikäytön ja kiusaamisen erilaisina muotoina ja niiden vakavuusasteina. Perhehoidossa myös sijaisperheiden biologiset ja adoptoidut lapset voivat olla vertaissuhdeväkivallan osapuolina. Vertaissuhdeväkivallan uhrina tai tekijänä oleminen, sille altistuminen ja jatkuvan uhan kanssa eläminen voivat vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä. Kaikki vuodet, jotka lapsi joutuu elämään väkivaltaisessa ympäristössä, ovat suuri riski hänen terveydelleen ja hyvinvoinnilleen.
Saatavilla ei ole riittävän kattavaa ja eri näkökulmat huomioivaa kokemuksellista, ammatillista ja tutkimuksellista tietoa sijaishuollossa ilmenevän vertaissuhdeväkivallan muodoista, laajuudesta ja vaikutuksista. Uhrikokemusten lisäksi ei ole selvitetty lainkaan vertaissuhdeväkivallan tekijöiden tai vertaissuhdeväkivallalle altistujien kokemuksia, eikä lasten sijaistraumatisoitumista. Myöskään sijaisperheiden biologisten ja adoptoitujen lasten vertaissuhdeväkivaltakokemuksista ei ole riittävää käsitystä.
Vertaisuus ilman väkivaltaa (ViV) -hankkeen (2023–2025) visiona on, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Tavoitteena on luoda keinoja traumatietoiseen konfliktin käsittelyyn lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuvaan vertaissuhdeväkivaltaan. Hankkeessa tuotetaan tilannekuva sijaishuollossa ilmenevästä vertaissuhdeväkivallasta sekä luodaan keinoja siihen puuttumiseksi ja sen ennaltaehkäisemiseksi.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Valtion koulukodit, Jyväskylän vankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto, Sijaissisarusten vertais- ja vaikuttamisyhdistys Näkyvät ry, Perhehoitoliitto sekä Kuulluksi-hanke.
Hankkeessa työskentelevät Johanna Barkman, Eeva Mononen ja Anu Flinck.
Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
Hankkeessa julkaistiin keväällä 2025 selvitys, jonka tavoitteena on paikata osaltaan tiedon vajeita ja luoda tilannekuvaa sijaishuollossa tapahtuvasta vertaissuhdeväkivallasta. Selvityksen toivotaan osaltaan auttavan sijaishuollossa työskenteleviä ja toimivia aikuisia tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään vertaissuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa, puuttumaan siihen ajoissa tarvittavalla tavalla sekä auttamaan kaikkia niitä lapsia ja nuoria, jotka sitä kokevat ja tekevät sekä sille altistuvat.
Selvitystä varten ilmiöstä kerättiin tietoa syksyllä 2023 kyselyiden sekä yksilö- ja ryhmäkeskusteluiden muodossa sijaishuollossa asuvilta ja asuneilta nuorilta, sijaisperheiden biologisilta ja adoptoiduilta nuorilta, sijaishuollossa asuvien ja asuneiden lasten ja nuorten läheisiltä sekä sijaishuollon ammattilaisilta ja toimijoilta. Vastauksia saatiin yhteensä 315.
Tulokset osoittavat, että vertaissuhdeväkivallan ilmiön taustalla on lukuisia, monen tasoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miksi lapsen tekemä väkivalta toista samassa sijaishuoltopaikassa asuvaa lasta kohtaan mahdollistuu. Sijaishuoltoa on mahdollista kehittää turvallisemmaksi vahvistamalla trauma- ja väkivaltatietoisuutta, puuttumalla rakenteellisiin epäkohtiin sekä huomioimalla sijaishuollon lapsikohtaisessa valvonnassa ja lasta koskevissa suunnitelmissa lasten keskinäiset suhteet ja niissä tapahtuva väkivalta. Lisäksi jokaiselle sijaishuollossa asuvalle lapselle olisi tärkeää laatia henkilökohtainen turvasuunnitelma, jonka avulla lapsi tulee tietoiseksi siitä, mitä hän voi tehdä kohdatessaan väkivaltaa tai toimiessaan itse väkivaltaisesti.
Selvitys edustaa enemmän laitoshoitoa sen ollessa yliedustettuina aineistoissa. Perhehoidossa tapahtuva vertaissuhdeväkivalta voi olla erilaista kuin laitoshoidossa tapahtuva, ja sen ilmenemismuotojen tutkiminen auttaisi kehittämään kohdennettuja tukitoimia sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Perhehoidossa tapahtuvaan vertaissuhdeväkivaltaan tuleekin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.
Selvityksen voi ladata maksuttomasti Pesäpuun verkkokaupasta tai materiaalipankista.
KaMu-kehittämisympäristö on ilmainen digitaalinen alusta, joka sisältää tietoa, materiaalia ja auttamisen välineitä koskien lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuvaa lasten vertaissuhdeväkivaltaa. KaMusta löydät traumatietoisia keinoja ja välineitä vertaissuhdeväkivaltaan puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn, jälkipuintiin ja kriisiauttamiseen sijaishuollossa.
KaMussa on mahdollisuus osallistua vertaissuhdeväkivaltaa koskevaan kehittämistyöhön vastaamalla alustalla oleviin kysymyksiin ja keskustelemalla aiheesta. KaMua voi käyttää omien tarpeiden mukaisesti, ja mukana voi olla myös osallistumatta keskusteluihin. KaMun sisältöä päivitetään jatkuvasti.
Tervetuloa mukaan nuoret, läheiset, ammattilaiset ja muut aikuiset!
Hankkeessa toimii Supertyypit-ryhmä, joka on sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten vertais- ja kehittäjäryhmä. Ryhmässä nuoret pääsevät jakamaan sijaishuollon aikaisia kokemuksia vertaisten kanssa sekä kehittämään yhdessä lastensuojelua ja turvallista sijaishuoltoa.
Ryhmän toiminnassa keskeistä on trauma- ja väkivaltatietoisuus. Ryhmässä ei puhuta yksittäisistä rankoista kokemuksista, vaan keskustelua käydään yleisellä tasolla, jotta jokaisella on turvallista olla ryhmässä. Pääpaino keskusteluissa on siinä, mitkä asiat ovat auttaneet vaikeuksista selviytymisessä ja eteenpäin menemisessä. Sijaishuollon kehittämisen ohella ryhmän tarkoituksena on antaa toivoa, tukea vakautumista sekä luoda myötätuntoa itseä kohtaan. Jokaisella on ryhmässä mahdollisuus tulla kuulluksi, nähdyksi ja osalliseksi, olla arvokas ja hyväksytty – olla Supertyyppi.
Kuva: Vertais- ja kehittäjäryhmä Supertyypit
Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan lapsilla ja nuorilla ei ole riittävästi ikätasoista tietoa väkivallasta, traumoista ja konfliktien käsittelystä väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Vastauksena tähän haasteeseen julkaistaan 10.9.2025 nuorille suunnattu täysin uudenlainen tietokirja Uusi alku – kirja nuorille toivosta, traumoista ja selviytymisestä.
Tietoa, tarinoita ja harjoituksia sisältävä kirja on kirjoitettu traumatietoisesti, turvallisesti, nuorilähtöisesti ja lempeästi. Yksi kirjan läpileikkaavista teemoista on nuoren resilienssin eli selviytymiskyvyn tukeminen. Kun nuori oppii hyväksymään itsensä, tunnistamaan ja säätelemään tunteitaan sekä vaalimaan turvallisia ihmissuhteitaan, tarve purkaa huonoja oloja muihin vähenee.
Kirja tarjoaa nuorille konkreettisia keinoja muun muassa turvallisuuden tunteen vahvistamiseen sekä väkivallan tunnistamiseen ja riitojen turvalliseen selvittämiseen. Kirja rohkaisee nuoria uskomaan muutokseen – siihen, että vaikeistakin kokemuksista voi toipua ja rakentaa uudenlaisen tulevaisuuden.
Kirjan tarinoiden hahmoina ovat eläimet. Eläinten avulla vaikeita aiheita on mahdollista käsitellä symbolisesti ja lempeästi. Eläimet tarjoavat suojan vaikeiden aiheiden käsittelyssä. Ne toimivat tunteiden peileinä ja luovat turvallisen etäisyyden nuoren ja käsiteltävän kokemuksen välille. Eläinhahmojen kautta nuori voi samaistua tarinoihin ilman, että ne tuntuvat liian paljastavilta tai uhkaavilta.
Kirjaa voidaan hyödyntää paitsi lastensuojelussa myös laajasti kaikkialla, missä kohdataan nuoria, jotka ovat kokeneet vaikeuksia elämässään – esimerkiksi lapsi- ja perhesosiaalityössä, nuorisotyössä, mielenterveyspalveluissa, rikosseuraamuspalveluissa ja kouluissa. Kirja sopii niin yksilö- kuin ryhmätyöskentelyyn.
Kirja on tehty yhdessä vertais- ja kehittäjäryhmä Supertyyppien nuorten kanssa, joilla on kokemusta lastensuojelun sijaishuollosta. Nuorten kokemukset elävät kirjan sivuilla maalauksissa, teksteissä ja tarinoissa.
Kirja julkaistaan 10.9.2025 klo 9–11 pidettävässä julkaisuwebinaarissa. Ilmoittaudu mukaan täällä. Julkaisun jälkeen kirja on ostettavissa Pesäpuun verkkokaupasta.
040 514 4855
etunimi.sukunimi@pesapuu.fi
044 715 0216
etunimi.sukunimi@pesapuu.fi
044 715 0222
etunimi.sukunimi@pesapuu.fi
044 538 7621
etunimi.sukunimi@pesapuu.fi