Lastensuojelun sijaishuollon tehtävänä on luoda lapsille ja nuorille turvalliset olosuhteet. Turvallinen sijaishuolto on jokaisen lapsen oikeus.

Pesäpuussa on usean vuoden ajan nostettu esille turvallisuuden merkitystä sijaishuollossa. Turvallisuutta on pohdittu lasten, nuorten ja ammattilaisten kanssa eri sijaishuollon foorumeissa ja tilaisuuksissa. Lapset ovat pohtineet, mitä turvallisuus tarkoittaa ja miten aikuiset voivat auttaa. Nuoret taas ovat koonneet merkkejä turvallisuuden vahvistamiseksi.

Lastensuojelussa on aina kyse negatiivisista elämänkokemuksista, sillä lasta tai nuorta ei sijoiteta ilman turvallisuusuhkia. Kokemukset voivat näkyä lapsen tai nuoren ajattelussa, tunteissa ja käyttäytymisessä, kuten siinä, miten hän ajattelee omasta itsestään, tunteeko hän olevansa hyväksytty ja/tai pystyykö hän luottamaan aikuisiin. Jos lapsi tai nuori sijoitetaan syntymäperheestään, tulee sijaishuollon olla hänelle turvallinen kasvuympäristö. Sen tulee tarjota mahdollisuuden turvaan, osallisuuteen, arvokkuuteen ja rakkauteen.

Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen eli hatkaaminen altistaa nuoret erilaisille turvallisuutta vaarantaville tekijöille, kuten ihmiskaupalle, muulle rikollisuudelle ja väkivallalle. Hatkassa-hankkeessa (2022–2024) tehdään töitä hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi, hatkareissujen turvallisuuden lisäämiseksi ja turvalliseen sijaishuoltopaikkaan paluun mahdollistamiseksi.

Kokemusasiantuntijat ovat nostaneet esiin vertaissuhdeväkivallan yhtenä merkittävänä väkivallan muotona kaikissa sijaishuollon muodoissa. Vertaisuus ilman väkivaltaa -hankkeessa (2023–2025) luodaan keinoja traumatietoiseen konfliktin käsittelyyn sijaishuollossa tapahtuvan vertaissuhdeväkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.

2021 päättyneessä X-ketju-hankkeessa nostettiin keskiöön turvallisuus sijaishuollossa. Hankkeen visiona on väkivallasta vapaa, turvallinen sijaishuolto, jossa lapset ja nuoret voivat kokea olonsa turvalliseksi.