Lastensuojelua koskeva tutkimus on edellytys vaikuttavalle lastensuojelun kehittämistyölle. Pesäpuussa pidetäänkin tärkeänä, että kehittämistyöllä on myös tieteellistä pohjaa, mikä tukee tutkimusperustaista kehittämistä ja oppimista. Pesäpuu on avoin ja motivoitunut tukemaan lastensuojelua koskevaa tutkimusta sekä tekee mielellään yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Pesäpuu toimii mielellään esimerkiksi tutkimuskonsortion jäsenenä ja kumppanina rahoitushauissa.

Pesäpuun toiminnassa syntyneitä julkaisuja on vapaasti hyödynnettävissä tutkimukseen. Tämän sivun alaosassa on listattuna tutkimusyhteistyötämme viime vuosilta. Katso lisäksi materiaalipankkimme ja verkkokauppamme. Joitakin Pesäpuun keräämiä tai Pesäpuun kanssa yhteistyössä kerättyjä valmiita aineistoja on saatavilla myös Tietoarkistosta. Katso myös Aila-aineistopankki.

Pesäpuu on sitoutunut omissa tutkimusta koskevissa ratkaisuissaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan normistoon hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Pesäpuu pitää toivottavana, että tutkimusta toteuttava taho huolehtii siitä, että tutkimus on käynyt läpi eettisen ennakkoarvioinnin tilanteissa, joissa hyvä tieteellinen käytäntö sitä edellyttää. Eettisessä ennakkoarvioinnissa varmistetaan, että tutkimuseettiset kysymykset on ennakoitu riittävällä tasolla. Pesäpuun oma toiminta tutkimusetiikan osalta keskittyy ensisijaisesti tutkimusluvan myöntämiseen.

Pesäpuu tekee yhteistyötä myös opiskelijoiden kanssa maisterintutkielmiin ja opinnäytteisiin liittyen. Opinnäytteen suunnitteluvaiheessa on tärkeää huomioida hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvät periaatteet ja esimerkiksi selvittää yhteistyössä oppilaitoksen ohjaajan kanssa, vaatiiko opinnäyte eettisen ennakkoarvioinnin.

Pesäpuun tutkimusta koskevat linjaukset

Pesäpuussa tehtävällä kehittämistyöllä on vankka suhde tutkimukseen, vaikka Pesäpuu ei ole eikä pyri olemaan tutkimuslaitos. Pesäpuun toimintojen ja hankkeiden suhde tutkimukseen voi vaihdella toiminto- ja hankekohtaisesti.

Pesäpuussa hyödynnetään tutkimustietoa ja tehdään yhteistyötä tutkimukseen liittyen esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Tutkimustietoa yhdistetään ammattilaisten ja asiakkaiden tuottamaan tietoon mahdollisimman kattavan ymmärryksen saavuttamiseksi.
  • Tutkimusta tehdään yhteistyössä kumppaneiden, kuten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, kanssa.
  • Pesäpuu tuottaa avoimesti saatavilla olevaa tietoa lastensuojelusta tutkijoiden ja muiden toimijoiden käyttöön.
  • Pesäpuu tarjoaa tutkimusaiheita, omaa asiantuntemustaan, verkostojaan ja viestintäkanaviaan tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön.

Pesäpuu toimii tutkimuspoliittisena vaikuttajana lastensuojelututkimuksen ulkoisten edellytysten vahvistamisen puolesta.

Tutkimuslupa

Tutkimuslupa on haettava Pesäpuun tutkimuksiin ja opinnäytteisiin, joissa osallistutaan Pesäpuun toimintaan tutkimusaineiston hankkimiseksi, käytetään Pesäpuun toiminnassa syntyneitä aineistoja tai saadaan pääsy Pesäpuun toiminnassa mukana oleviin henkilöihin. Lupa tarvitaan riippumatta siitä, miten aineistoa kerätään. Myös Pesäpuun henkilökuntaan kuuluvan tai Pesäpuulle tilaustyönä tutkimusta toteuttavan henkilön on haettava tutkimuslupaa, jos tutkimusta ei tehdä työsuhteessa Pesäpuuhun, vaan esimerkiksi opiskeluihin liittyen.

Tutkimuslupaa ei tarvita Pesäpuun julkisiin julkaisuihin, kuten materiaalipankin aineistoihin tai Pesäpuun hallinnoimiin erillisiltä verkkosivuilta löytyviin materiaaleihin.

Tutkimuslupahakemuksen käsittelee ja sen myöntämisestä päättää kyseessä olevan tutkimuksen tai opinnäytteen yhteyshenkilö Pesäpuussa. Pesäpuussa tutkimusluvan myöntämisestä vastuussa oleva henkilö voi pyytää tutkimusluvan myöntämistä varten lisätietoja hakijalta.

Hae tutkimuslupaa (pdf).

 

Julkaistut opinnäytteet ja tutkimukset

2025

Sisältö päivittyy.

2024

Kehittämistehtävät

Varjoranta, Kaisa (Tampereen yliopisto: erikoissosiaalityöntekijän koulutus, lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö, lastensuojelun opintosuunta; Pesäpuun perhehoidon tiimi 2024): ”Vahvoista juurista kasvaa tukeva puu” – Sijaishuollon sosiaalityöntekijän ja perhehoitajan yhteistyön rakentamisen askelmerkit

Opinnäytteet

Hulanmäki, Heli; Lehtikangas, Micaela; Moisio, Lilja (Tampereen ammattikorkeakoulu, sosionomin tutkinto-ohjelma 2024): Digitaalinen vertaissuhdeväkivalta lastensuojelulaitoksissa : työntekijöiden näkemyksiä tunnistamisesta, puuttumisesta ja ennaltaehkäisystä

Liiri, Maija (Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, erityisopettajan lopputyö): Sisukas-toiminnan vahvuudet ja kehittämisen kohteet sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemisessa

Pirhonen, Karoliina (Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, ohjausalan maisteriohjelma, kasvatustiede): Sijoitettuna olleiden nuorten kokemuksia siirtymästä peruskoulusta toiselle asteelle

Tutkimusartikkelit

Kalliola, Susanna; Särkiö, Hanna (Fokus på familien, vol 52, issue 1): “Now I Feel Safer” : Involving Children Aged 3–5 in a Development Project Against Domestic Violence

Lista täydentyy.

2023

Opinnäytteet

Heikkinen, Hanna; Hiironniemi, Elina (Laurea-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi AMK 2023): Vertaissuhdeväkivalta lastensuojelun perhehoidossa

Vironen, Katja (Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalityön maisteriohjelma): 3–12-vuotiaiden lasten näkökulmia osallisuuteen lastensuojelun työntekijän tapaamisilla

Tutkimusartikkelit

Törrönen, M., Kalliola, S., & Paaso, S.-A. (Children & Society, volume 37, issue 6.): A democratic learning process: When young children under 12 years of age in child welfare services express their wishes for participation

Törrönen, M., Kalliola, S., & Paaso, S.-A. (Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 31(2), 128–144): ”Sit tietää mitä sille lapselle on tapahtunut” – Alle 12-vuotiaiden lasten kuuleminen lastensuojelutyössä

Lista täydentyy.

Kysy lisää

Pesäpuu ry

014 332 2500

Tue toimintaamme

TUE LAPSIA JA NUORIA LAHJOITTAMALLA