Lapin yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää 18 ̶ 29-vuotiaiden merkityksiä sosiaalisesta tuesta ja toimijuuden rakentumisesta lapsuudessa ja täysi-ikäisenä, kun perheessä on alkoholiongelma. Tutkimus on fenomenologian eli kokemuksen tutkimusta. Näkökulmissa painottuvat psyykkis-henkiset ja situationaaliset tekijät ihmissuhteissa, tietoisuudessa, tunteissa ja asemassa. Teoreettisena viitekehyksenä on Rauhalan holistinen situationaalisuuden teoria, jonka lisäksi on näkökulmia sosiologiasta, kiintymyssuhdeteoriasta, psyyken toiminnasta sekä sosiaalityön teorioista. Tutkimusaineisto on narratiivinen. Se on kerätty kahdella internetsivustoilla www.paihdelinkki.fi ja www.varjomaailma.fi. Yksi kirjoitus on Helsingin Sanomien artikkelista. Aineistonkeruuseen on tutkimuslupa A-klinikkasäätiöltä. Aineisto on kerätty 16.11. ̶ 15.12.2018 aikana.
Tutkimuksen keskeisimpien tuloksien mukaan sosiaalinen tuki toteutuu lähiympäristössä ja etäympäristössä. Juomaton toinen vanhempi, sisarukset, isovanhemmat, suku, kaverit, perheineen, vertaisuus, harrastaminen, kouluympäristö, lastensuojelun avohuolto ja Varjomaailma -foorumista saatu tuki nähtiin nuorten aikuisten kokemuksissa psyykkis-henkisessä eheytymisessä tärkeiksi. Vaikeissa perheen alkoholiongelmissa korostuivat sijoitukset, sijaisvanhemmuus, seuranta ja jälkihuollon toimenpiteet merkityksellisenä osana uutta elämää.
Rauhalan ihmiskäsityksen mukainen ja tutkijan kehittämä toimijuuden tila -käsite jäsentää sosiaalista todellisuutta syvemmin kuin perinteiset tavat kokemuksen ja sosiaalisen todellisuuden tutkimuksessa. Toimijuus ei ole vain järkeen ja päämääriin perustuvaa, vaan syvällinen merkitysyhteysmuodostelma yksilön suhteesta itseensä ja ympäristöönsä. Kipeät tai ristiriitaiset ihmissuhteet sekä elämänkatkokset voivat aiheuttaa minuuden rikkinäisyyttä, päämäärättömyyttä elämässä tai suorittamista, ylitunnollisuutta tai tietoista toisin toimimista. Kasautuvat ikävät kokemukset voivat murtaa ihmisen. Vanhemman ja ympäristön välinpitämättömyys voi näkyä arvottomuuden kokemuksina lapsuudessa ja täysi-ikäisenä tai päihteidenkäyttönä, ajelehtimisena ja omien tunteiden tukahduttamisena. Eheytyminen ja psyykkis-henkinen kasvu ilmenee kokemuksien syvällisenä jäsentymisenä ja sopuisana maailmasuhteena, elämänilona ja auttamisenhaluna. Sosiaalisella tuella kuten vertaisuudella, psykoterapialla ja sosiaalityöllä on tärkeä merkitys eheytymisessä. RATAS -yhteistyömalli kokoaa empirian ja Rauhalan ihmiskäsityksen löydökset lapsilähtöiseksi malliksi.