TIIVISTELMÄ

Jonna Hyvönen & Hanna Mustalahti
Sijoitettu lapsi varhaiskasvatuksessa
“Sijoitettu lapsi on niin eri juttu, mutta kuitenkin ihan tavallinen lapsi”
59 sivua, 2 liitettä
Kevät 2020
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK)

 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sijaisperheiden sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia, ajatuksia ja näkemyksiä sijoitetusta lapsesta varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista, tiivistää monialaista yhteistyötä ja edistää sijoitettujen lasten tasavertaisia oikeuksia yksilölliseen tukeen varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pesäpuu ry:n kanssa.

Opinnäytetyö oli tutkimuspainotteinen ja toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusta varten saatiin valmis aineisto Pesäpuulta. Pesäpuu oli toteuttanut keväällä 2019 kaksi erillistä strukturoitua kyselyä varhaiskasvattajille ja sijaisvan-hemmille. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että sijoitetut lapset oireilevat monin tavoin ja se näkyy heidän käytöksessään myös päiväkodin arjessa. Oireilevan käytöksen takana voivat olla kiintymyssuhdehäiriöt. Varhaiskasvattajilla ja kaikilla sijoitettujen lasten kanssa työskentelevillä tulisi olla tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä traumatisoituneista ja psyykkisesti oireilevista lapsista. Etenkin tietoa liittyen kiintymyssuhteisiin pidettiin tarpeellisena. Kasvatusyhteistyötä sijaisvanhempien ja varhais-kasvattajien välillä arvostettiin. Kasvatusyhteistyö toimi molempien osapuolien mielestä pääsääntöisesti hyvin. Lapsen päiväkotiarjen sujumisen ja lapsen tukemisen kannalta oleellista oli, että lapsen asioista pystyttiin puhumaan avoimesti ja luottamuksellisesti. Salassapitovelvollisuus hankaloitti tiedon vaihtoa ja tämä oli harmillista lapsen kannalta. Monialainen yhteistyö toteutui vaihtelevasti. Yhteistyön haasteina tulivat esiin ongelmat tiedonkulussa ja sosiaalityöntekijöiden vaikea tavoitettavuus. Tieto kulki varhaiskasvatuksesta sosiaalihuoltoon, mutta ei toisin päin. Verkostopalaverit olivat tarpeellisia ja myös oleellisia tiedonkulun kannalta. Sosiaalityöntekijän toivottiin olevan aktiivinen, tietoinen lapsen arjesta var-haiskasvatuksessa sekä osallistuvan yhteisiin palavereihin.

Opinnäytetyön tuottaman tiedon avulla Pesäpuu ry voi kartoittaa kehittämistyössään huomioon otettavia asioita ja kehittää sijoitettujen lasten varhaiskasvatusta.

Asiasanat: kasvatusyhteistyö, kiintymyssuhteet, lastensuojelu, monialainen yhteistyö, perhehoito, sijaishuolto, varhaiskasvatus