Suomessa tapahtuu vuosittain tuhansia yksittäisiä hatkoja, jotka kestävät joistakin tunneista useisiin kuukausiin. Hatkaaminen voi olla hengenvaarallista, ja kadoksissa ollessaan lapsi altistuu monenlaisille riskeille: väkivallalle, rikollisuudelle, pahantahtoisten aikuisten kohtaamiselle sekä perustarpeiden laiminlyönnille. Suomalaisen yhteiskunnan pitää onnistua paremmin näiden lasten suojelemisessa tulevaisuudessa.

Ajattelutapamme itsestämme, muista ja yhteiskunnasta ympärillämme vaikuttaa kaikkeen toimintaamme.  Julkaisu aloitetaan luvulla stigmasta ja kielteisestä tavasta ajatella sijaishuollossa asuvista ja sieltä kadoksissa olevista lapsista.

Tämän jälkeen julkaisussa käydään läpi hyvin tiivistetysti tilannekuva hatkaamisesta; mitä Suomessa tiedetään hatkaamisen määristä ja kestoista, miksi lapset hatkaavat ja mitä heille hatkoilla ja niiden jälkeen tapahtuu.

Julkaisussa tilannekuvan jälkeen esitellyt toimenpide-ehdotukset perustuvat viime vuosien aikana julkaistuihin raportteihin, selvityksiin, opinnäytteisiin ja tutkimuksiin, kohtaamisiin satojen hatkaamista kohdanneiden ihmisten kanssa ja Hatkassa-hankkeen asiantuntijatyöhön ilmiön parissa.

Toimenpide-ehdotukset jaetaan neljään kokonaisuuteen, joita ovat lainsäädäntö, ohjaus, valvonta ja tiedonhallinta.