
Sisukas-toiminnan kehittämispäälliköt Christine Välivaara (vas.) ja Hanna-Leena Niemelä
Pesäpuun Sisukas-toiminnan uudistettu käsikirja on nyt julkaistu. Sijaishuollossa asuva lapsi koulussa – Käsikirja Sisukas-toiminnan käynnistämiseen on saatavilla Pesäpuun verkkokaupassa kahdessa muodossa: perinteisenä painettuna käsikirjana sekä ladattavana pdf-tiedostona.
Uusi käsikirja on päivitetty ensimmäisen painoksen (2016) pohjalta vastaamaan Sisukkaan kohderyhmän, eli sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten sekä heidän koulupolkunsa parissa työskentelevien ammattilaisten, nykyisiä tarpeita. Sitä on kirjoitettu yhteistyössä kuntien Sisukas-tiimeissä toimivien erityisopettajien sekä kokemusasiantuntijanuorten kanssa.
Sisukas-malli kehitettiin Pesäpuussa vuosina 2012–2016 ruotsalaisen Skolfam-mallin pohjalta perhehoidossa asuvien alakouluikäisten lasten koulunkäynnin tueksi. Kehittämiseen osallistuivat monialaiset kehittäjäryhmät, kokemusasiantuntijat ja tutkijat.
Tarve mallille on yhä laaja
”Sijaishuollossa asuvilla lapsilla on tutkitusti vertaisiaan suurempi riski koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksiin sekä alisuoriutumiseen”, kertoo Sisukas-toiminnan kehittämispäällikkö Christine Välivaara. ”Haitallisten lapsuuskokemusten kasautuminen, useat sijoitukset ja koulunvaihdokset voivat tehdä koulupolusta rikkonaisen ja lisätä oppimisvajeen riskiä.”
Eri hallinnonalojen eriytyminen aiheuttaa tiedonkulun haasteita sekä epäselvyyttä monialaisten toimijoiden rooleissa ja vastuissa. Alueittain vaihtelevat käytännöt lisäävät sijaishuollossa asuvien lasten koulutuksellista eriarvoisuutta ja syrjäytymisriskiä. Kouluakäymättömyys ja heikot päättötodistuksen arvosanat puolestaan heikentävät hyvinvointia ja vaikeuttavat jatko-opintoihin sekä työelämään kiinnittymistä.
Sisukas-toiminta pyrkii turvaamaan sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten koulupolkua sekä ennaltaehkäisemään haasteita, jotka voisivat vaikuttaa sijaishuollossa asuvan lapsen tai nuoren koulunkäyntiin.
”Sisukas-toiminta vastaa verkostotyön haasteisiin tarjoamalla selkeät askelmerkit sijaishuollossa asuvien lasten perusopetuksen järjestämiseen”, Sisukas-toiminnan kehittämispäällikkö Hanna-Leena Niemelä kertoo. ”Systeeminen malli tarjoaa rakenteen onnistuneeseen monitoimijaiseen verkostoyhteistyöhön ja tiedonkulkuun. Toiminnan keskiössä on lapsen osallisuus, jotta koulunkäynnin tuki vastaisi hänen tarpeitaan. Paikallisten Sisukas-tiimien erityisopettajat kohtaavat lapset, valmistavat heitä koulun aloitukseen, kokoavat tarvittavat tiedot ja koordinoivat monialaista yhteistyöverkostoa.”
Sisukas-toimintamallia pilotoitiin alun perin yhdeksässä kunnassa Keski-Suomessa. Sittemmin toimintaa on jatkokehitetty, ja se on laajentunut koskemaan myös lastensuojeluyksiköihin sijoitettuja lapsia ja nuoria.
Palkittu ja tutkitusti vaikuttava Sisukas-toiminta on levinnyt laajasti eri puolille Suomea.
Uusi käsikirja tehtiin kentän tarpeista käsin
Kauttaaltaan uudistetussa käsikirjassa kuvataan Sisukas-toiminnan keskeiset periaatteet, etenemisvaiheet sekä toiminnan käynnistämisen käytännöt. Toimintamallin joustavuus mahdollistaa soveltamisen erilaisissa palvelurakenteissa, mikä ehkäisee koulutuksellista eriarvoisuutta.
”Sisukas on joustava, jatkuvasti kehittyvä toimintamalli. Käsikirja on suunnattu Sisukas-toiminnan käynnistämisestä kiinnostuneille, uusille Sisukas-tiimiläisille sekä muille perusopetuksen ja lastensuojelun ammattilaisille”, Niemelä sanoo.
Käsikirja on tehty yhteistyössä lastensuojelun ja koulun rajapinnoilla työskentelevien ammattilaisten kanssa. Lisäksi käsikirjassa huomioidaan myös nuorten oma kokemusääni.
”Yhteiskehittämiseen on osallistunut eri kuntien Sisukas-tiimiläisiä, jotka ovat peilanneet käsikirjaa omaan työhönsä ja hyviksi osoittautuneihin toimintatapoihin. Dialogia on käyty yhteisissä verkostotapaamisissa. Lisäksi käsikirjoitusta ovat kommentoineet yksittäiset toimijat, kokemusasiantuntijat ja Pesäpuun asiantuntijakollegat”, Niemelä ja Välivaara kertovat.
Sisukas-toiminnalla menee hienosti: Toiminta on juurtunut yhdeksälle hyvinvointialueelle ja 24 kuntaan, joissa toimintaa koordinoi yhteensä 53 Sisukas-tiimien erityisopettajaa ja ohjaajaa.
”Itlan menetelmäarvion (2026) mukaan Sisukas on lupaavan tutkimusnäytön menetelmä. Lapsen vahvuuksien ja tuen tarpeiden systemaattinen tunnistaminen Sisukas-toiminnassa parantaa tutkitusti sijoitettujen lasten osallisuutta, koulusuoriutumista sekä tukee varhaista tunnistamista, oikea-aikaisia tukitoimia ja kouluun kiinnittymistä”, Välivaara toteaa.
Sisukas-toiminnan keskiössä onkin juuri lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden edistäminen.
”Hyvän sijaishuollon tavoite on se, että lapsi voi elää ihan tavallista elämää. Koulu on tärkeä suojaava tekijä ja kasvatuskumppani vanhemmille ja sijaishuollon toimijoille. Kouluun kiinnittyminen kutsuu lasta tasapainoiseen arkeen ja turvallisiin ihmissuhteisiin”, Välivaara ja Niemelä sanovat.

Käsikirjan on kuvittanut Mira Mallius. Graafinen suunnittelu ja taitto ovat Anu Flinckin käsialaa.
Käsikirja on saatavilla Pesäpuun verkkokaupasta painettuna ja ladattavana versiona.