Pesäpuu ry:n näkemyksiä lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan keskeisistä kehittämistarpeista

Tausta

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on investointi demokraattisesti toimivaan ja kestävään yhteiskuntaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää ja yhteiskuntarauhaa. Järjestöt ovat lähellä ihmisiä, tuottavat innovaatioillaan ennaltaehkäisevää tukea, vahvistavat ihmisten toimijuutta ja osallisuutta sekä toimivat ihmisten arjen turvaverkkona.

Tulevassa hallitusohjelmassa on tärkeää vahvistaa järjestöjen mahdollisuuksia toimia sekä mahdollistaa ratkaisuja, jotka edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia pitkäjänteisesti ja vaikuttavasti.

Keskeiset esitykset

1. Järjestöjen rahoituksen turvaaminen ja vahvistaminen

Järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata palauttamalla rahoitus vähintään aiemmalle tasolle ja varmistamalla sen pitkäjänteisyys.

• Järjestöt tuottavat merkittävää ennaltaehkäisevää työtä, joka vähentää korjaavien palvelujen tarvetta.
• Rahoituksen ennakoitavuus on edellytys vaikuttavalle toiminnalle.
• Järjestöjen rooli yhteiskunnallisen luottamuksen ja demokratian vahvistajana tulee tunnustaa.

2. Perhehoidon kokonaisuudistus

Perhehoito tulee nostaa hallitusohjelmaan omana kokonaisuutenaan ja uudistaa kokonaisvaltaisesti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

• Perhehoito tarjoaa inhimillisen ja kustannustehokkaan vaihtoehdon laitoshoidolle.
• Saatavuudessa ja laadussa on liian suuria alueellisia eroja.
• Perhehoitajien tukipalveluja, koulutusta ja korvausjärjestelmää tulee kehittää.

3. Lastensuojelulainsäädännön toimeenpano ja seuranta

Äskettäin uudistetun lastensuojelulainsäädännön toimeenpano tulee varmistaa ennen uusien muutosten valmistelua.

• Hallitusohjelmaan tulee kirjata systemaattinen vaikutusten seuranta.
• Seurannan tulee kattaa mm. henkilöstöresurssit, palveluiden saatavuus ja lasten oikeuksien toteutuminen.
• Riittävä resursointi toimeenpanoon on varmistettava.

4. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen tulee nostaa hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi konkreettisin toimenpitein.

Esitämme mm.:

• perusturvan lapsikorotusten vahvistamista
• lapsilisien ostovoiman turvaamista
• varhaiskasvatusmaksujen keventämistä
• maksuttomien harrastusmahdollisuuksien lisäämistä
• asumiskustannusten parempaa huomioimista sosiaaliturvassa

Lapsiperheköyhyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja palvelutarpeeseen.

5. Nuorten tulevaisuudenuskon vahvistaminen ja lastensuojelun uudistaminen

Nuorten tulevaisuudenuskoa vahvistavat tutkimuspohjaiset toimenpide-ehdotukset tulee viedä käytäntöön.

• Painopisteen tulee olla toimeenpanossa, ei uusissa selvityksissä.
• Tarvitaan poikkihallinnollinen lähestymistapa.
• Keskeisiä osa-alueita ovat koulutuspolut, mielenterveyspalvelut ja osallisuus.
• Sijaishuollossa asuvien lasten määrä on hälyttävällä tasolla, vaikka lasten määrä on vähentynyt 2000-luvulla merkittävästi (n. –100 000). Resursseja on kohdennettava entistä enemmän nuorempien lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseen.

6. Lastensuojelun hankintamallin uudistaminen

Valtion talousarvioon tulee varata määräraha lastensuojelun hankintamallin uudistamista koskevaan pilottiin.

• Pilotti voisi perustua allianssimalliin tai vaikuttavuusperusteiseen hankintaan.
• Toteutus yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
• Tavoitteena on siirtyä hinnasta vaikuttavuuteen ja pitkän aikavälin kumppanuuksiin.

Nykyinen kilpailutusmalli ei riittävästi tue palveluiden laatua eikä lasten edun toteutumista.

Yhteenveto

Suomessa tarvitaan siirtymä kohti ennaltaehkäisevää, vaikuttavuusperusteista sekä lapsi- ja perhelähtöistä palvelujärjestelmää. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on keskeinen rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Hallitusohjelman tulee vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä, lisätä luottamusta ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä vähentää eriarvoisuutta erityisesti lasten ja nuorten osalta.