Miten sijaishuollossa toimivat aikuiset voivat paremmin ymmärtää lasten käyttäytymisen taustalla olevia tunteita, tarpeita ja kokemuksia – ja samalla tunnistaa omia reaktioitaan ja tunteitaan? Pesäpuu ry:n uusi julkaisu Mentalisaatiokykyä edistäviä ja estäviä tekijöitä sijaishuollossa kokoaa yhteen havaintoja ja oivalluksia siitä, mitkä tekijät tukevat tai vaikeuttavat mentalisaatiokykyä sijaishuollon arjessa.

Julkaisu pohjautuu vuonna 2025 toteutettuun kehittämistyöhön, jossa perhehoitajat, perhehoidon työntekijät ja lastensuojelulaitosten ohjaajat tarkastelivat yhdessä mentalisaatiokykyä osana traumatietoista tunnetyöskentelyä.

Perhehoidon ja lastenkotien arjessa on mahdollista vaikuttaa siihen, että lasten ja aikuisten vuorovaikutus on yksilöllistä ja ennakoitavaa – sellaista, jossa lapsi tai nuori kokee olonsa turvalliseksi.

– Vuorovaikutus sijaishuollon arjessa lasten ja aikuisten kesken ei onnistu läheskään aina. Monesti tulkitsemme toisiamme väärin emmekä kykene tunnistamaan, mitä omassa mielessämme liikkuu, miten tulkitsemme tai mitä kuvittelemme. Emme erota omia ja toistemme mieliä. Perhehoitajat ja sijaishuollon työntekijät kokivat tarpeelliseksi pysähtyä tutkimaan, millaiset tilanteet ja tekijät arjessa edistävät tai estävät mentalisaatiokykyä. Miten sitä voi harjoitella? Hanna Piiroinen ja Sirpa Yli-Rekola kertovat.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa omia mielentiloja ja ymmärtää, että myös toisten ihmisten käyttäytymisen taustalla vaikuttavat tunteet, ajatukset, kokemukset ja toiveet. Sijaishuollossa mentalisaatiokyky auttaa aikuisia pysähtymään lapsen kokemuksen äärelle ja pohtimaan oman toimintansa vaikutuksia lapseen.

– Mentalisaatiokyky ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se vaihtelee tilanteiden mukaan. Esimerkiksi kiire, stressi, kuormitus ja turvattomuus voivat heikentää kykyä pysähtyä toisen kokemuksen äärelle. Toisaalta turvallisuus, läsnäolo, utelias kiinnostus ja omien tunteiden tunnistaminen voivat vahvistaa mentalisaatiota, kuvailee Sirpa Ylä-Rekola.

Keskiössä turvallisuuden tunteen vahvistuminen

Julkaisussa korostuu turvallisuuden merkitys. Turvallinen ja ennakoitava vuorovaikutus tukee lapsen kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Samalla se vahvistaa lapsen mahdollisuuksia tunnistaa ja käsitellä omia tunteitaan ja kokemuksiaan.

– Kun lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja välitetyksi, hänen kokemuksensa omasta tärkeydestään sekä siitä, että hänen ajatuksillaan ja kokemuksillaan on merkitystä, voi vahvistua, pohtii Hanna Piiroinen.

Julkaisu tarjoaa käytännönläheisiä kysymyksiä ja näkökulmia oman mentalisaatiokyvyn tarkasteluun. Se kannustaa ammattilaisia ja perhehoitajia pohtimaan esimerkiksi omien tunteiden tunnistamista, toisen kokemuksen uteliasta kysymistä, vireystilan vaikutuksia vuorovaikutukseen sekä turvallisen ilmapiirin rakentamista.

Julkaisu on suunnattu erityisesti sijaishuollossa toimiville lastensuojelun ammattilaisille sekä perhehoitajille, mutta sen teemat koskettavat kaikkea lasten kanssa tehtävää vuorovaikutustyötä.

Uuteen oppaaseen pääset tutustumaan maksutta tästä linkistä.