Hyvä tulo sijaishuoltoon ei tapahdu – se tehdään!
Pesäpuun Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittaman Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeen Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli on julkaistu ja se on ladattavissa maksutta Pesäpuun verkkokaupasta. Julkaisu sisältää toimintamallin ja siihen liittyviä työvälineitä nuorten ja vanhempien kanssa tehtävään työhön lastensuojelun sijaishuollon alkuvaiheeseen. Julkaisussa sijoituksen ensimmäisiä hetkiä, päiviä ja viikkoja käsitellään aiheeseen liittyvän teoriakirjallisuuden ja tutkimuksen kautta, mutta erityisesti kokemusääntä korostaen. Kehittämisessä ovat olleet mukana myös lastensuojelun työntekijät.
Samaan aikaan julkaistaan myös ”Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli nuorten ja vanhempien kanssa tehtävään työhön lastensuojelun sijaishuollon alkuvaiheeseen” -opas, jossa avataan toimintamallia ja kootaan yhteen koko Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeen vaiheet.
”Sijaishuoltoon tulemista on tutkittu verrattain vähän, mikä on sääli. Tulovaiheen merkitys varmasti tunnistetaan, mutta siihen liittyvien työtapojen tai käytänteiden laajempaa tarkastelua ei ole tehty. Hankkeessa luotu toimintamalli jäsentää alkuvaiheen työskentelyä helposti käyttööönotettavalla tavalla”, kertovat hankkeen työntekijät Minna Alastalo ja Emmi-Juulia Männistö.
Toimintamalli on luotu Pesäpuu ry:n toteuttamassa ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa vuosina 2024–2025. Hanke toteutettiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen eli Siun soten alueelle. Hanke kohdistui 12–17-vuotiaisiin lastensuojelun asuinyksiköissä asuviin nuoriin, mutta toimintamallia ja muita hankkeessa luotuja materiaaleja voidaan käyttää myös tätä nuorempien lasten kanssa työskenneltäessä sekä lastensuojelun perhehoidossa. Toimintamallia voi ja saa muokata tilanteen ja tarpeen mukaan. Hankkeen juuret ovat Pesäpuun Hatkassa – sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jättäminen -hankkeessa (2022–2024), jossa heräsi ymmärrys tulovaiheen ja siinä tapahtuvan kiinnittymisen merkityksestä hatkaamisen ennaltaehkäisyssä.
Toimintamallin luoneet Minna Alastalo ja Emmi-Juulia Männistö uskovat perusasioiden vahvistamisen voimaan:
”Toimintamalli pohjautuu ajatukseen siitä, että systemaattisella nuoren turvallisuuden tunteen vahvistamiseen pyrkimisellä ja vuorovaikutukseen panostamalla voidaan rakentaa hyvä pohja yhteistyölle. Alkuvaiheeseen panostaminen vaatii työtä, mutta kantaa varmasti hedelmää myöhemmin. Me uskomme, että hyvä tulo ei tapahdu, se tehdään.”
Toimintamalli antaa suuntaviivoja tulevaan
Toimintamallin ei ole tarkoitus olla tarkka suunnitelma kaikesta siitä, mitä tulisi tehdä, vaan ikään kuin kartta siitä, mihin suuntaan pyrkiä.
Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamallia voidaan käyttää, oli sitten kyseessä nuoren ensimmäinen tai vaikka viides tulo sijaishuoltoon. Sijoituksen alkuvaiheeseen panostamalla pyritään sitouttamaan nuorta ja hänen läheisiään sijaishuollossa tarjottaviin palveluihin, jotta hatkaamista ja sijaishuoltopaikkojen vaihdoksia voitaisiin ehkäistä. Toimintamalliin kuuluu työntekijöiden käyttöön tarkoitettu Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomake, jonka avulla hatkaamiselle altistavia riskitekijöitä voidaan tunnistaa ja arvioida. Lisäksi toimintamalliin kuuluvat tiekartat nuorelle ja työntekijälle. Nuoren tiekartan tarkoituksena on vahvistaa nuoren osallisuutta antamalla nuorelle tietoa siitä, mitä lähipäivinä ja -viikkoina tapahtuu. Työntekijöiden tiekartta toimii työntekijöiden muistilistana ja tekemisen aikatauluttajana.
Julkaisussa kuuluu vahvasti lastensuojelun asiakkaina olleiden nuorten ja heidän läheistensä ääni. Alastalo ja Männistö kertovat aiheen parissa tehtyä työtä antoisaksi kokemukseksi.
”On ollut etuoikeus työskennellä tämän erityisen tärkeän vaiheen äärellä. Nuorten ja heidän läheistensä kokemukset ovat muistuttaneet meitä vahvasti siitä tosiasiasta, että samalla, kun ammattilaiset tekevät työtään arjessa, elää joku lapsi perheineen ainutlaatuista ja sensitiivistä kohtaa elämässään. Lapselle tai nuorelle tulo sijaishuoltoon on samaan aikaan lähtö kotoa.”
Erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa työskentely keskittyy usein lapseen tai nuoreen. Toimintamallissa myös nuoren läheisten kanssa työskentely alkaa jo ensimmäisinä päivinä. Vanhempia tai muita nuoren läheisiä kannustetaan pysymään tiiviinä osana lapsen arkea: heitä tavataan, heidän kanssaan työskennellään yhdessä luotujen tavoitteiden mukaisesti sekä heille soitetaan kuulumissoittoja tiiviisti. Toimintamallissa lähdetään siitä ajatuksesta, että vaikka nuori on sijoitettuna yksikköön, on asiakkaana koko perhe.
”Toivomme oppaan ja toimintamallin lisäävän laajasti ymmärrystä tulovaiheen herkkyydestä ja erityisyydestä. Jäämme innolla seuraamaan mallin jalostumista ja kehittymistä eri puolilla Suomea. Jokaisen tulon sijaishuoltoon tulisi olla hyvä”, Alastalo ja Männistö toteavat.
