Ympäröin sänkyni reunat pehmoleluilla, kun kävin pienenä lapsena nukkumaan. Vieri viereen ympärilleni asettamani pehmolelut vartioivat untani, loivat minulle turvallisuuden tunteen, enkä kokenut olevani yksin. Pehmolelut eivät kuitenkaan riittäneet. Jouduttiin turvautumaan viimesijaiseen keinoon, lastensuojelun sijaishuoltoon, kun kotona ei voitu enää tarjota riittävää turvaa ja huolenpitoa.

Ajatukset ovat monesti palanneet omakohtaisiin kokemuksiini työskennellessäni Pesäpuun toteuttamassa ja Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittamassa Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa. En olisi koskaan arvannut, että niistä hetkistä, jotka joskus tuntuivat elämäni vaikeimmilta, voisi vielä syntyä jotain näin merkityksellistä. Kokemustaustaisena työntekijänä työskennellessä olen saanut olla mukana muuttamassa järjestelmää inhimillisemmäksi.

Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa huomio on kohdennettu erityisesti lastensuojelun asuinyksikköön muuttavan nuoren turvallisuuden tunteen vahvistamiseen. Nuori saa tulopäivänä muun muassa pehmolelun sisältävän tervetulopaketin, kun lastensuojelun asuinyksikkö toimii hyvän sijaishuoltoon tulemisen toimintamallin mukaisesti. Pehmolelun tarkoitus on toivottaa tervetulleeksi, huomioida ja ennen kaikkea lisätä nuoren kokemusta siitä, että täällä sinä olet turvassa.

Nuoren turvallisuutta lisäämässä

Lapsella on oikeus olla turvassa. Kenties Suomen lainsäädännön kauneimman lainkohdan mukaan lapsen tulee saada osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1.3 §). Tämä kolmikko – ymmärrys, turva ja hellyys – ovat avainasemassa, kun pyritään tukemaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Lainkohta ei muutu lapsen muuttaessa lastensuojelun sijaishuoltoon. Ymmärtämyksen, turvan ja hellyyden tarjoaminen siirtyy vanhempien lisäksi myös sijaishuollon vastuulle.

Kun nuori muuttaa lastensuojelun asuinyksikköön, se voi tuntua aluksi vieraalta ja pelottavalta. Nuoren turvallisuuden tunnetta voidaan kuitenkin tietoisesti vahvistaa monin fyysisin, psyykkisin ja emotionaalisin keinoin. On kiistatonta, että nuorella tulee olla riittävä fyysinen suoja ympäristön vaaroilta. Tämä voi liittyä tilojen turvallisuuteen, valvontaan, mutta myös siihen, että nuori ei koe väkivaltaa, kiusaamista tai muita uhkia ympäristössään. Turvallisuutta tukevien rakenteiden lisäksi turvallisuuden tunteen kokemus rakentuu kuitenkin monista arkisista asioista ja kohtaamisista.

Emotionaalinen turvallisuus rakentuu luottamuksesta aikuisia kohtaan. Turvallisuuden tunne ei voi syntyä ilman luotettavia aikuisia. Nuori tarvitsee aikuisia, jotka eivät vain huolehdi hänen perustarpeistaan, kuten ruuasta ja suojasta, vaan jotka ovat myös emotionaalisesti läsnä ja valmiita tukemaan nuorta niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Luotettavat aikuiset tekevät nuoren elämästä ennakoitavaa ja rauhoittavaa.

Yksi tärkeimmistä turvallisuuden tunteen luojista on arjen ennakoitavuus. Rutiinit ja päivittäinen aikataulu auttavat nuorta tuntemaan, että elämä on hallittavissa ja ettei mikään ole sattumanvaraista. Kun nuori tietää, mitä odottaa seuraavaksi, hän voi rentoutua ja keskittyä muuhun, kuten itsensä ilmaisemiseen ja kasvuun. Rutiinit eivät kuitenkaan ole vain aikatauluja. Ne tarkoittavat myös turvallisten aikuisten läsnäoloa ja johdonmukaisuutta. Kun aikuiset ovat luotettavia ja johdonmukaisia, nuori voi kokea, että maailmassa on asioita, joita voi ennakoida ja joihin voi luottaa.

Yhteisöllisyys luo pohjaa kasvulle

Lastensuojelun asuinyksikössä on tärkeää, että nuori kokee olevansa osa yhteisöä ja että hänet kohdataan yksilönä, ei vain osana instituutiota. Jos nuori saa tunteen siitä, että hänen mielipiteensä, tunteensa ja toiveensa otetaan vakavasti, hän voi kokea, että hänellä on paikka ja merkitys. Vaikka turvallisuuden tunne rakentuu suurelta osin yksilöllisistä suhteista, myös yhteisön merkitys on suuri. Lastensuojelun asuinyksikössä muiden nuorten kanssa eläminen mahdollistaa kokemuksen vertaisuudesta. Kun nuoret voivat jakaa kokemuksiaan ja tukea toisiaan, se vahvistaa heidän turvallisuuden tunnettaan. Yhteisöllisyys voi auttaa nuoria tuntemaan, että he eivät ole yksin vaikeuksien kanssa, ja että yhdessä ollaan vahvempia.

On tärkeää muistaa, että turvallisuuden tunne ei ole vain asuinyksikön henkilökunnan vastuulla. Se on yhteinen asia, johon myös muiden osapuolten, kuten nuoren perheen, tukiverkostojen ja yhteiskunnan, tulee osallistua. Turvallisuuden tunne lastensuojelun asuinyksikössä ei voi syntyä ilman yhteisön tukea, ilman ymmärrystä nuoren tarpeista ja ilman jatkuvaa työtä luottamuksen ja turvallisuuden rakentamiseksi. Kun nämä tekijät kohtaavat, syntyy ympäristö, jossa nuori voi kasvaa, toipua ja löytää paikkansa maailmassa. Ja kun tämä onnistuu, voidaan sanoa, että turvallisuuden tunne on todellakin saatu luotua, ei vain fyysisesti, vaan myös sydämessä ja mielessä.

Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli pyrkii nuoren turvallisuuden tunteen vahvistamiseen monin eri keinoin. Toimintamalli julkaistaan 4.6.2025 ja siihen liittyvät materiaalit ovat silloin ladattavissa Pesäpuun verkkokaupasta. Jokaisen tulon sijaishuoltoon soisi olevan mahdollisimman hyvä.