Kysyimme Turvasataman nuorilta heidän kokemuksiaan kiintymyskeskeisestä vuorovaikutuksesta eli aikuisten osoittamasta leikkisyydestä, rakkaudesta tai välittämisestä, hyväksynnästä, uteliaisuudesta ja empatiasta tai myötätunnosta.

Nuorten Turvasatama -yhteisö on Pesäpuu ry:n, Auta Lasta ry:n Veturoinnin ja Osallisuuden aika ry:n digitaalista toimintaa, johon osallistuu lastensuojelusta kokemusta omaavia 13–29-vuotiaita.

Nuoret antoivat näkemystään monista eri teemoista.

Leikkisyys

Oletko kokenut hetkiä, joissa aikuinen on tuonut mukavalla tavalla leikkisyyttä, iloa ja hauskuutta johonkin tilanteeseen? Millaisia ne ovat olleet?

”ei oo niin vakava tunnelma. pääsee rentoutumaan. olin ihan paniikissa sillon joskus kun menin [jännittävään tilanteeseen] ja se oli aika uus tilanne mulle. siellä olevat ihmiset teki sitten tunnelman aika rennoks, pystyin lopulta itekki olee rentona.”

”Mä oon aina iha jännittyny jos oon esim jonku työntekijän kaa mut sit ku se sanoo jotai hauskaa nii tulee sellane et jännitys ja ahdistus menee pois”

”Ei ainakaa nyt tuu mieleen mitää semmosta”

Rakkaus, välittäminen

Milloin viimeksi tunsit, että joku aikuinen välitti sinusta? Mitä silloin tapahtui, mitä aikuinen teki?  Jos ei tule mieleen tilannetta rakkausudesta tai välittämisestä viime aikoina, voit miettiä myös kaukaisempia muistoja.

”Viimeks tänään, kun sain viestin ’oot rakas ja onko sul kaikki ok’🥹❤️”

”tärkein halata🥹❤️ si kertoo että välittää ja haluaa tehä mun kaa jtn esim.pelaa korttii”

”Must on ihanaa ku yks nuoriso-ohjaaja sanoo mulle välil että oon rakas 🥹 kukaa muu ei ikinä sano nii ihanasti mulle.”

”Mulle riittää vaa se että muistaa mitä oon aiemmin kertonu”

”En saa juuri koskaan halei eikä mulle sanota et on tärkee xD”

Hyväksyntä

Millaisissa hetkissä sinulla on ollut olo, että aikuinen hyväksyy sinut omana itsenäsi? Tai millaisessa tilanteessa sinulla tulisi/voisi tulla olo, että aikuinen hyväksyy sinut omana itsenäsi?

”Tänää ja sit yks mikä tuli mielee nii [koulussa tunnilla] ku tunsin et paniikkikohtaus tulos ja menin sanoo opelle et on vähä huono olo (se ope oli paras en ymmärrä miks kaikki vihas sitä) mut anyway nii sit se kysy et henkisesti vai fyysisesti nii vastasin et henkisesti ja sit mentii men koulun kirjastoo (se oli siin samal käytäväl) ja istuttii siel hetki juteltii ja join vettä ja sit mentii takas tunnille”

”Mielenterveyden kaa painiessani ja uupumuksen [on tullut hyväksytty olo aikuisilta]”

”Tähän sanon MUA EI TODELLAKAAN HYVÄKSYTTY tai ymmärretty…  mut nähtiin kiukuttelevana kakarana. Siis perhekodin isä kertos musta sellasii juttui nuorisokodin johtajalle ja johtaja sano mulle joskus et he pelkäs millane peto sieltä tulee  :DDDDDD Se kun mut nähtiin kiukuttelevana kakarana nii ei haluttu nähdä sen taakse mistä se johtuu. Sehän oli pahan olon purkua mitä lapsi ei muulla tavalla osaa tuoda esille.”

Uteliaisuus, myönteinen kiinnostus

Oletko kokenut, että joku aikuinen on ollut aidosti kiinnostunut sinusta ja ajatuksistasi? Miten aikuinen on silloin toiminut ja osoittanut kiinnostustaan?

”Haastava kysymys. Kyselemällä ja tarkentavilla kysymyksillä sekä keskustelua vaikeastakin asiasta”

”Kiinnostuksen kohteista keskusteluista esim”

”Siis tää yks sama […] nuoriso-ohjaaja josta oon tänää monesti puhunu nii se vaikuttaa silt et se on iha aidosti kiinnostunu ku se kyselee paljo ja haluu tietää lisää mun jutuista ja se jopa haluu tulla kattoo mun harrastuksen joulunäytöstä ja se ois nii iso asia ku mun vanhemmat ei koskaa tuu.”

Myötätunto, empatia

Onko sinulla kokemuksia siitä, että aikuinen on aidosti halunnut ymmärtää, miltä sinusta tuntuu ja osoittanut tätä jotenkin sinulle? Ollut empaattinen/myötätuntoinen? Millaisia fiiliksiä tai ajatuksia se on herättänyt?

”On ollut ja ne on ehkä ne muistiinpainuvimmat olleet. Ehkä sellanen et kysyny kuulumisia ja aitoa kiinnostusta ja kuuntelua. Sit jotain harrastusten yhdessä tekemistä. Sellanen epätavallinen aikuinen joka antaa läsnäoloaan ja kuuntelee, sekä osaa sitten oikeissa kohdissa olla kannustava ja kertoa omia ajatuksia :D”

”Joo on kokemusta <3 Se tuntuu lämpimältä, jotenki hyvältä. Tulee ymmärretyksi. Sitä on osotettu mm sanoin ja teoin. En oikeen vaan osaa selittää miten..”

”Joskus jos joku on itkeny mun kanssa ni se on niinku next level empatiaa”

”Esimerkiksi yhdessä on yritetty tunnistaa tunnetta sekä keskusteltu tunteen tärkeydestä. Siitä kuinka tärkeä on kohdata ja ymmärtää tunnetta, että pystytään menemään eteenpäin. En tiiä saako kukaan kiinni mitä tarkoitan, mutta en osaa  paremmin selittää.”

******

Lastensuojelussa pähkäillään mentalisaatiota eli kykyä pohtia ja ymmärtää omaa sekä toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta sekä erottaa ne toisistaan. Voi olla niin, että jos aikuinen osoittaa omasta mielestään vaikkapa hyväksyntää lapselle, hänen kokemuksensa hyväksynnästä voi olla erilainen.

Omien ja toisen ihmisen mielentilojen tunnistamista tapahtuu luonnostaan, mutta sitä voi myös harjoitella. Mentalisaation harjoittelu alkaa omien tunteiden ja ajatusten tunnistamisesta ja sen veikkailusta, mitä toisen ihmisen mielessä mahtaa liikkua ja mitä hänen toimintansa taustalla voisi olla. Myönteinen uteliaisuus ja yritys tavoittaa toisen kokemusta voivat auttaa turvallisen yhteyden luomisessa. Keskeistä on myös utelias ja myötätuntoinen asenne itseä kohtaan, koska emme ole itsellemmekään aina läpinäkyviä.

Mentalisaation ymmärtäminen on helposti lähestyttävää – teoriassa. Se on vaikeinta läheisissä ja tärkeissä ihmissuhteissa, koska omat tunteet nousevat niin merkityksellisiksi. Vieraiden kanssa – tai läheisissäkään ihmissuhteissa – toisen ihmisen puolesta ei voi tietää mitään. Voi vain veikkailla, kysyä tai yrittää muutoin selvittää, mitä toisen mielessä liikkuu.

Mentalisaatiokyky kehittyy yleensä elämänvaiheiden myötä. Se vaihtelee kuitenkin jokaisella ihmisellä päivittäin esimerkiksi väsyneenä tai nälkäisenä, ja vaikeutuu erilaisissa elämäntilanteissa, kuten pitkäkestoisessa stressissä tai masentuneena. Mielenterveyden haasteet tai päihteidenkäyttö heikentävät usein sekä omien tunnetilojen tunnistamista että toisen äärelle pysähtymistä.

Mentalisaatiokyvyn harjoittelua tukee aikuisella oman varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymysmallin ymmärtäminen pääpiirteissään. Pysähtyminen auttaa, kun huomaa, että luulee tietävänsä toisen tunteet ja ajatukset tai jumittaa itsen kanssa välttelevästi tai ristiriitaisesti. Aikuisen mentalisaatiokyky edistää lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta ja lapsen oman mentalisaatiokyvyn kehittymistä.

******

Kiintymyskeskeinen vuorovaikutus koostuu leikkisyydestä, rakkaudesta, hyväksynnästä, uteliaisuudesta ja empatiasta. Lähtökohtana on mentalisaatio. Miten toinen ihminen kokee vuorovaikutuksen kanssani?

Kiintymyskeskeinen vuorovaikutus perustuu vuorovaikutteiseen kehityspsykoterapiaan. Sen tavoitteena on hoitava arki lapselle, joka on kokenut menetyksiä tai traumaattisia kokemuksia kiintymyssuhteissaan (Daniel Hughes). Jokainen voi harjoitella sitä arjessa omalla tavallaan. Se ei ole vahingollista kenellekään.

Mitä veikkailet, mistä sinulle tärkeä lapsi huomaa leikkisyytesi, rakkautesi, hyväksyntäsi, myönteisen kiinnostuksesi tai empatiasi? Mitä hän mahtaisi vastata, jos kysyisit?

Lisää mentalisaatiosta, kiintymyskeskeisestä vuorovaikutuksesta ja traumatietoisesta tunnetyöskentelystä Tunnetyöskentelyn ohjaajakoulutuksessa sijaishuollon työntekijöille ja perhehoitajille syksyllä.

Turvasataman nuorten kokemukset, jotka liittyvät kiintymyskeskeiseen vuorovaikutukseen, julkaistaan kokonaisuudessaan omana tuotoksenaan kevään 2025 aikana. Seuraa viestintäämme.