Pesäpuu on julkaissut uuden työvälineen auttamaan sijaishuollossa asuvan vauvan ja taaperon kehityksellisten ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista arjen suunnittelussa. Vauva- ja taaperolähtöinen arjen suunnittelu sijaishuollossa -työväline on kehitetty yhteistyössä Pesäpuun Pikku-Tiikerit-hankkeen ja Helsingin kaupungin vastaanottoperhehoidon kanssa.
Koska vauvat ja taaperot eivät pysty ilmaisemaan kokemuksiaan puhumalla, jää heidän oma näkemyksensä ja kokemuksensa helposti piiloon. Aikuisten tehtävä onkin asettua miettimään, miltä sijaishuollon tavanomaiset päätökset ja askeleet näyttävät aivan pienen lapsen kokemusmaailmasta käsin. Uuden työvälineen avulla 0–2-vuotiaan lapsen kehityksellisiä ja yksilöllisiä tarpeita voidaan konkreettisesti tuoda esiin ja peilata sijaishuollon päätöksiin. Vauva- ja taaperolähtöinen arjen suunnittelu sijaishuollossa -työväline koostuu kolmesta eri osasta:
- Lapsen arjen kartoitus
- Lapsen kuukausinäkymä
- Lapsen yksilölliset tarpeet
Näiden lomakkeiden avulla on mahdollista peilata, miten sijaishuollon arki vastaa tällä hetkellä lapsen tarpeisiin ja tukee hänen hyvinvointiaan. Lomakkeita voi hyödyntää myös erikseen. Työväline on maksuttomasti ladattavissa käyttöön Pesäpuun verkkokaupassa.
Tarve uuden työvälineen takana: kasvurauhaa ja ennakoitavuutta sijaishuollon arkeen
Varhaislapsuus on herkkä ja merkityksellinen elämänvaihe, jolloin lapsen perusturvallisuus ja identiteetti alkavat muotoutua. Ensimmäiset vuodet rakentuvat perusasioiden – unen, ruokailun, hygienian ja vuorovaikutuksen – ympärille. Pienet lapset tarvitsevat ennakoitavan ja rauhallisen ympäristön, jossa tutut rutiinit luovat lapselle turvaa. Säännöllinen unirytmi ja ruokailu eivät ole vain arjen yksityiskohtia, vaan ne vaikuttavat suoraan lapsen hyvinvointiin, jaksamiseen ja kehittyviin taitoihin, luoden perustan koko elämän mittaiselle kasvulle. Myös sijaishuollossa asuvalla vauvalla ja taaperolla on tarve sekä oikeus saada aikaa ja rauhaa kasvulle ja kehitykselle, vuorovaikutukselle ja oppimiselle.
Sijaishuoltoon siirtyminen voi kuitenkin tarkoittaa vauva- ja taaperoikäiselle lapselle useita muutoksia, muuttoja ja uusia ihmisiä, jotka väistämättä vaikuttavat lapsen hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen. Erityisesti sijaishuollon alkuvaihe voi olla muutoksia täynnä ja siihen liittyy siirtymiä, kuten sairaalahoidon, lyhytaikaisen sijaishuollon ja perhekuntoutuksen jaksoja. Viikkoon voi mahtua monta eri tapaamista ja tapaamistahoa. Aikuisille nämä ovat prosessin askeleita, mutta lapselle ne ovat ainutlaatuisia kokemuksia, jotka voivat jättää syviä jälkiä.
Näistä huomioista käsin Pesäpuun Pikku-Tiikerit-hanke lähti yhdessä Helsingin vastaanottoperhehoidon kanssa kehittämään työvälinettä, jonka avulla 0–2-vuotiaan lapsen kehityksellisiä ja yksilöllisiä tarpeita voidaan konkreettisesti tuoda esiin ja peilata sijaishuollon päätöksiin. Työväline ohjaa työntekijää pohtimaan, miltä sijaishuollon tavanomaiset päätökset ja askeleet näyttävät aivan pienen lapsen kokemusmaailmasta käsin, ja millaisiin tärkeisiin kehitysvaiheisiin pienelle lapsella tulee myös varata arjessa aikaa ja rauhaa. Mitä on vauvan tai taaperon rytmin mukaan suunniteltu sijaishuollon arki?
Vauva- ja taaperolähtöinen arjen suunnittelu sijaishuollossa -työväline
Työväline on suunniteltu lastensuojelun sijaishuollon vauva- ja taaperoikäisten asiakkaiden arjen suunnitteluun sekä yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen. Se toimii työkaluna yhteisessä työskentelyssä lapsen arjen asioiden ja päätöksenteon tueksi. Lapsen tarpeet ovat arjen suunnittelun keskiössä ja sen lähtökohtana. Työvälineen tavoitteena on helpottaa lapsen arjen suunnittelua tunnistamalla hänen yksilölliset sekä ikävaiheeseen liittyvät kehitykselliset tarpeensa ja tuomalla ne osaksi käytännön ratkaisuja. Välinettä voivat käyttää lastensuojelun työntekijät työskennellessään vauva- ja taaperoikäisten lasten sekä heidän perheidensä kanssa.
Tämän kolmiosaisen työvälineen avulla on mahdollista peilata, miten sijaishuollon arki vastaa tällä hetkellä lapsen tarpeisiin ja tukee hänen hyvinvointiaan. Työvälineen lomakkeita voi hyödyntää myös erikseen. Lomakkeita täyttäessä hyödynnetään perhehoitajan, vanhempien, työntekijöiden ja muun verkoston näkemystä sekä havainnoidaan lasta. Lomakkeita voi käyttää myös puheeksi oton välineenä, ja ne ovat sovellettavissa myös avohuoltoon.
Tutustu työvälineeseen
Lapsen arjen kartoitus -lomake on suunnattu yhteiseen työskentelyyn ja se ohjaa pysähtymään ja pohtimaan lapsen jo eletyn elämän kulkua, sen mahdollisia muutoksia, vaihtuvia asuinpaikkoja ja siirtymiä sekä niiden mahdollisia vaikutuksia lapsen kehitykseen, kokemusmaailmaan ja turvallisuuden tunteeseen. Lomaketta voi hyödyntää apuna tulevien päätösten pohdinnassa ja yhteisessä työskentelyssä. Väline auttaa myös pohtimaan, miten nykyiset aikataulut vaikuttavat lapsen hyvinvointiin ja miten tasapainoinen arki voidaan turvata. Miten kuormittavat tekijät vaikuttavat lapseen ja millä konkreettisilla keinoilla niitä voisi vähentää?
Lapsen kuukausinäkymä -lomake auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa vauvan tai taaperon arjen aikatauluista. Lapsen elämään voi kertyä kuukauden aikana monia tapahtumia ja kohtaamisia, jotka heijastuvat hänen olemuksessaan. Lomakkeen avulla on tärkeää miettiä, millaisia nämä kokemukset tuntuvat lapsen näkökulmasta. Jääkö lapselle riittävästi aikaa rauhalliseen arkeen, kasvamiseen ja kehittymiseen? Kuukausinäkymä lomaketta on hyvä tarkastella yhdessä Lapsen yksilölliset tarpeet –lomakkeen kanssa. Näiden avulla arjen suunnittelussa voidaan varmistaa vauva- ja taaperoikäisen lapsen yksilöllisten ja kehityksellisten tarpeiden huomioiminen ja hyvinvoinnin varmistaminen.
Lapsen yksilölliset tarpeet –lomakkeiden avulla kartoitetaan vauvan tai taaperon sen hetkistä tilannetta ja hyvinvointia. Lapsen ajankohtaiset tarpeet turvallisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi selvitetään tapaamalla lasta ja keräämällä tietoa perhehoitajalta, vanhemmilta ja havainnoimalla lasta. Lomake ohjaa tarkistamaan myös, mitä neuvola ohjaa tämän ikäisen lapsen kasvun tukemiseen. Lomakkeeseen kerätään tietoa lapsen uni- ja valveillaolorytmistä sekä lapsen muiden perustarpeiden toteutumisesta, ja siitä, onko lapsella muita erityisiä huomiota vaativia ja arkeen vaikuttavia asioita kuten esimerkiksi keskosuutta, sikiöaikaista päihdealtistusta tai infektioherkkyyttä. Lapsen reagointia arjen aikatauluihin tarkastellaan hänen olemuksestaan, mielialastaan ja kehityksestään. Lomaketta on hyödyllistä peilata Lapsen kuukausinäkymä –lomakkeeseen, ja pohtia miten yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi arjessa. Yksilölliset tarpeet -lomakkeissa on myös kirjattu kuhunkin 0–2-vuotiaan lapsen eri ikävaiheeseen liittyviä yleisiä kehitykseen liittyviä edellytyksiä ja esimerkkejä unen tarpeen määrästä eri ikäisillä vauvoilla ja taaperoilla. Vauvaiässä lapsi kehittyy vauhdilla, joten lapsen tilannetta onkin hyvä tarkastella säännöllisesti.
Kehittämisyhteistyö
Työvälineiden taustalla on tiivis kehittämisyhteistyö Helsingin kaupungin vastaanottoperhehoidon kanssa. Helsingin kaupungilla on kolmisenkymmentä vastaanottoperhettä, joista osa hoitaa vain vauvoja ja taaperoita. Näissä perheissä hoidettiin vuonna 2024 noin neljääkymmentä alle 2-vuotiasta kiireellisesti sijoitettua lasta. Kehittämistyössä ovat olleet tiiviisti mukana sekä perhehoitajat vauvojen ja taaperoiden kanssa että vastaanottoperhehoidon työntekijät. Moninäkökulmainen kehittämistiimi on auttanut nostamaan kehittämistyön keskiöön vauvojen ja taaperoiden yksilölliset ja kehitykselliset tarpeet.
Lähtökohta kehittämistyölle oli pohtia, miten sijaishuollon käytännöissä ja arjen ratkaisuissa voisimme huomioida paremmin vauva- ja taaperoikäisen lapsen tarpeet ja suunnitella arkea niitä tukevaksi. Miten pienen lapsen kokemusmaailma ja oma ääni saadaan sijaishuollossa näkyvämmäksi työskentelyn keskiöön, niin etteivät ne jäisi aikuisten tarpeiden ja toiveiden alle?
Vauvojen näkökulman tarkastelu sijaishuollossa on tärkeää ja sen esiin nostamista on odotettu ja pidetty merkittävänä. Vastaanottoperhehoidon työntekijöiden lisäksi oleellinen rooli oli sekä perhehoitajilla että heillä hoidettavina olevilla lapsilla. Vauvoja ja taaperoita hoitaville vastaanottoperheille on vuosien varrella kertynyt paljon kokemuksia käytännön arjesta. Tässä prosessissa nämä kokemukset saatiin hyödynnettyä. Yhteistyön näkökulmasta erityisen ilahduttavaa oli, että kehittämistyö koettiin mieluisena ja siihen oltiin sitoutuneita puolin ja toisin.
Kiitos jokaiselle panoksensa antaneelle!
