Valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:n Hatkassa-hanke on julkaissut toimenpide-ehdotuksia hatkaamiseen vaikuttamiseksi. Julkaisussa esitetyt toimenpide-ehdotukset perustuvat viime vuosien aikana julkaistuihin raportteihin, selvityksiin, opinnäytteisiin ja tutkimuksiin, kohtaamisiin satojen hatkaamista kohdanneiden ihmisten kanssa ja Hatkassa-hankkeen asiantuntijatyöhön ilmiön parissa. Yhteiskunnan, palvelujärjestelmän ja aikuisten on suojeltava lapsia paremmin. Toimenpide-ehdotukset jakaantuvat neljään kokonaisuuteen; lainsäädäntö, ohjaus, valvonta ja tiedonhallinta.
Suomessa tapahtuu vuosittain tuhansia yksittäisiä hatkoja, joiden kestot vaihtelevat tunneista jopa kuukausiin tai vuosiin. Hatkaaminen voi olla hengenvaarallista, ja kadoksissa ollessaan lapsi altistuu monenlaisille riskeille: väkivallalle, rikollisuudelle, pahantahtoisten aikuisten kohtaamiselle sekä perustarpeiden laiminlyönnille ja sääolosuhteiden armoille jäämiselle. Hatkaaminen vaikuttaa myös nuoren lähellä oleviin ihmisiin, kuten perheeseen sekä sijaishuoltopaikan lapsiin ja aikuisiin.
Poliisin rooli ja yhteistyön tehostaminen
Poliisin tulkinnoissa sijaishuoltopaikasta kadonneet lapset ovat eriarvoisessa asemassa muihin lapsiin verrattuna, vaikka lastensuojelun asiakkaana olevat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Sijaishuoltopaikasta kadonneita lapsia tulee jatkossa pitää poliisilain tarkoittamina kadonneina henkilöinä, ja poliisin tulee toimia aktiivisena osapuolena lasten etsinnässä. Poliisin toimintaa tulee ohjata tehokkaaseen puuttumiseen lasten hatkaan houkuttelun, hatkassa olevien lasten hyväksikäyttöön, kaltoinkohteluun ja ihmiskauppaan syyllistyvien ihmisten kiinni saamiseksi.
Lastensuojelulaitoksen työntekijöille uusia valtuuksia
Nykykäytännössä hatkassa olevan lapsen etsimiseksi tarvitaan useita eri viranomaistahoja, joista suuri osa eivät tosiasiassa tiedä lapsesta mitään. Vauhtia lapsen turvaan saattamisessa voidaan lisätä suoraviivaistamalla prosesseja. Lastensuojelulaitosten työntekijöille tulee säätää mahdollisuus toimia suoraan yhteistyössä poliisin kanssa, ilman lastensuojelun sosiaalityötä, sosiaali- ja kriisipäivystystä tai hätäkeskusta, sijaishuoltopaikasta kadonneen lapsen etsimiseksi ja takaisin sijaishuoltopaikkaan saattamiseksi.
Hatkojen tilastointi ja seuranta osaksi säännönmukaista toimintaa
Tällä hetkellä ei pystytä edes luotettavasti vastaamaan kysymykseen siitä, kuinka paljon Suomessa on vuosittain hatkoja, kuinka monta lastensuojelun sijaishuollossa asuvaa lasta hatkaaminen vuosittain koskettaa ja kuinka pitkiä hatkat ovat. Olemassa olevat tiedot perustuvat poliisin epätarkkoihin rekistereihin. Jatkossa lastensuojelulaitosten tulee kirjata perustiedot jokaisesta hatkasta, joka tulee edelleen koota yhteen hyvinvointialueittain ja kansallisesti. Hatkaamista ja siihen kohdennettavien toimenpiteiden vaikuttavuutta pitää pystyä jatkossa seuraamaan paremmin.
Hatkaaminen tulee huomioida myös osana valvontaa
Hatkaamiseen liittyy monia valtaan, lainsäädäntöön ja lasten oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, ja siksi siihen tulee kiinnittää huomiota kaikessa sijaishuollon valvonnassa. Nykyisellään valvontakäytännöt vaihtelevat, eikä hatkaaminen ole järjestelmällisesti osa kaikkien viranomaisten toimintaa. Hatkaamisen huomioiva valvonta on tärkeää lasten ja työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Hatkaamisen taustalla voi olla laitoksessa koettua turvattomuutta, kaltoinkohtelua tai väkivaltaa, ja kaikkialla ei myöskään etsitä kadonneita lapsia lain mukaisesti. Lisäksi on tunnistettu tapauksia, joissa työntekijöitä on painostettu toimimaan lainvastaisesti.
“Tekemämme toimenpide-ehdotukset tulevat toteutuessaan yksinkertaistamaan ja helpottamaan useiden ammattilaisten työtä, selkeyttämään ammattilaisten välistä yhteistyötä ja erityisesti ne auttavat suojelemaan lapsia tehokkaammin. Toivottavasti ehdotukset otetaan vakavasti lastensuojelulainsäädännön uudistamista valmistelevassa työryhmässä ja muiden toimijoiden toimesta.” toteaa Hatkassa-hankkeen kehittämispäällikkö Onni Westlund.
Tutustu Tilannekuva lastensuojelun sijaishuoltopaikoista kadonneista lapsista ja kansalliset toimenpide-ehdotukset -julkaisuun tästä linkistä.
Lisätiedot
Onni Westlund, kehittämispäällikkö, onni.westlund(at)pesapuu.fi, 045 886 3326
Minna Minkkinen, erityisasiantuntija, minna.minkkinen(at)pesapuu.fi, 041 730 4797
