Suomessa asuu noin 125 600 alle 3-vuotiasta lasta (Tilastokeskus 2022). Tuoreimpien tilastotietojen mukaan tässä ikäluokassa huostaanotettuja on vuonna 2023 ollut yhteensä 451 3-vuotiasta lasta. Kiireellisesti sijoitettuina heitä vuoden 2023 aikana oli yhteensä 562. Edellä mainittujen lisäksi lukuisia pieniä lapsia kohdataan lastensuojelun muiden varhaisempien tukimuotojen, kuten perhetyön, piirissä.

Huostassa olleet vuoden 2023 aikana olleet:

0-vuotiaat	1-vuotiaat	2-vuotiaat	3-vuotiaat
27	92	147	185

 

Kiireellisesti sijoitettuna vuoden 2023 aikana olleet:

0-vuotiaat	1-vuotiaat	2-vuotiaat3	3-vuotiaat
121	146	143	152

Lähde: THL 2024

Tilastot kielivät myös muutoksesta, sillä kiireellisesti sijoitettujen vauvojen ja taaperoiden määrä on yli tuplaantunut 2000-luvun alkuun verraten (THL 2024).

Yllä oleva erittely ei kuitenkaan kerro koko kuvaa alle 3-vuotiaiden tilanteesta. Se ei kerro esimerkiksi, kuinka monta kertaa sama lapsi esiintyy tilastoissa, jos lapsi kokee useamman kiireellisen sijoituksen ensimmäisten kolmen ikävuotensa aikana. Lisäksi osa huostaanottopäätöksistä saattaa venyä hallinto-oikeudessa niin, ettei vauva- tai taaperoiässä aloitetun prosessin päätöksenteko enää näy alle 3-vuotiaiden tilastoissa.

Tutkimuksen katvealue ja strategian puute

Vaikka varhaislapsuus on tunnustetusti kriittinen vaihe ihmisen koko myöhemmän hyvinvoinnin kannalta, Suomessa vauva- ja taaperoikäisten osallisuutta ja erityistarpeita lastensuojelussa on tutkittu niukasti. Lastensuojelun tilastoissa pienet lapset niputetaan 0–6-vuotiaiden ryhmään, eikä kaikkein pienimpien tilanteesta saada tarkkaa tietoa ilman erillisiä tilastoja. Tämä on merkittävä puute, sillä pienten lasten tarpeet poikkeavat olennaisesti vanhemmista lapsista.

Kun keskustelussa ja tutkimuksessa keskitytään vanhempiin ikäryhmiin, pienimpien lasten ääni jää helposti kuulumattomiin – myös silloin, kun päätetään heitä koskevista lastensuojelutoimista.

Tutkimus- ja tilastotiedon tuottaminen tästä sijaishuollon pienimmistä olisikin tärkeää.  Se vahvistaisi vauvojen ja taaperoiden osallisuuden ja oikeuksien laajempaa toteutumista sijaishuollossa ja voisi tukea vauva- ja taaperolähtöisten toimintamallien ja menetelmien jalkautumista lastensuojelun prosesseihin. Tällä hetkellä sijaishuollon prosesseissa pieni vauva tai taapero ja hänen oma näkemyksensä, tarpeensa ja toiveensa jää helposti aikuisten parissa työskentelyn varjoon, ja vauva- ja taaperolähtöisistä menetelmistä on pulaa.

Tuleva kartoitus avaa nykytilannetta

Pesäpuu ry:n 26.11. Julkaistava kartoitus sijaishuollossa asuvien vauvojen ja taaperoiden oikeuksien ja osallisuuden mahdollisuuksista ja esteistä avaa tarkemmin sijaishuollon kaikkein pienimpien kanssa toimimisen nykykäytäntöjä, sekä onnistumisia että kipukohtia. Kartoituksen taustalla on kysely, johon vastasi 218 sijaishuollossa asuvien 0–2-vuotiaiden kanssa toimivaa työntekijää ja perhehoitajaa.