Muutosvoimaa² – Kokemustaustainen nuori asiantuntija työyhteisön jäsenenä -opas on julkaistu!
Muutosvoimaa² – Kokemustaustainen nuori asiantuntija työyhteisön jäsenenä -opas on julkaistu. Opas on jatkoa vuonna 2017 julkaistulle Muutosvoimaa! – Kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa -oppaalle, jonka avulla Pesäpuun Selviytyjät-tiimi tuotti tietoa kokemusasiantuntija- ja kehittämisryhmätoiminnan aloittamisen tueksi. Muutosvoimaa²-oppaan tarkoituksena on jatkaa tätä työtä välittämällä tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä kokemustaustaisena työntekijänä toiminen voi tarkoittaa. Opas valaisee sitä, millaisia toiveita ja tarpeita kokemustaustaisilla työntekijöillä on suhteessa heidän erityiseen rooliinsa työyhteisössä, erityisesti nuorten työntekijöiden näkökulmasta. Oppaan sisällöt pohjaavat Pesäpuussa sekä muissa järjestöissä työskentelevien ja työskennelleiden nuorten kokemustaustaisten työntekijöiden kokemuksiin ja yhteiseen reflektointiin.
”Idea oppaaseen syntyi, kun organisaatioomme oli palkattu useita kokemustaustaisia työntekijöitä ja meidän piti miettiä käytäntöjä, jotka liittyvät työntekijöihin, jotka tulevat perinteisen työnkuvan ulkopuolelta. Näillä työntekijöillä on monimuotoista osaamista ja työhistoriaa, mutta yhteistä on kokemustausta lastensuojelussa. Kun rekrytoimme heitä ennakkoluulottomasti, jouduimme kehittämään työyhteisöämme. Mietimme, miten suhtaudumme työntekijöihin, joilla on oma kokemustausta. Pohdimme myös työn tuen rakenteita, jotta monimuotoiset työsuhteet ja taustat toimivat meillä”, kertoo oppaan toimittanut Pesäpuun kehittämispäällikkö Helena Inkinen. ”Kun olimme jäsentäneet näitä asioita, oli luontevaa tuottaa muille tietoa oppimisprosessistamme oppaan muodossa. Muutosvoimaa²-opas on tavallaan jatkoa aiemmin julkaistulle Muutosvoimaa-oppaalle, mutta tämän uuden julkaisun lukeminen ei edellytä aiemman oppaan tuntemista, vaan kyseessä on ennemmin itsenäinen jatko-osa.”
”Edellinen opas käsitteli kokemusasiantuntijuutta matalalla kynnyksellä, erityisesti vertaisuuteen pohjaavan ryhmätoiminnan kontekstissa. Tämä opas koskee nyt nimenomaan tilannetta, jossa solmitaan työsopimus kokemustaustaisen henkilön ja organisaation välille, jolloin syntyy juridinen, molempia osapuolia velvoittava suhde, johon liittyy aivan erityisiä vastuita ja velvollisuuksia molemmin puolin”, Inkinen kertoo Muutosvoimaa-oppaiden eroavaisuuksista.
Uudenlaista opasta tarvitaan, koska kokemusasiantuntijoiden työsuhteiden osalta vallitsee paikoitellen melko kirjavat käytännöt, eikä julkista keskustelua kokemustaustaisista työntekijöistä lastensuojelussa ole juuri käyty, vaikka heitä on erilaisten organisaatioiden palkkalistoilla enenevissä määrin. Kokemustausta ei kuitenkaan sellaisenaan ole työnkuva tai kerro henkilön valmiuksista tai osaamisesta välttämättä tyhjentävästi.
”Haluamme antaa kentälle jotain materiaalia, jota vasten voidaan reflektoida niitä oman organisaation käytäntöjä, mutta myös tehdä julkisesti tunnistetuksi ja tunnustetuksi, että eri organisaatioissa työskentelee kokemustaustaisia henkilöitä hyvin monipuolisissa työnkuvissa”, Inkinen toteaa.
Kokemusasiantuntijuuden teemojen äärellä työskentelevät ammattilaiset hyötyvät oppaasta monin tavoin.
”Opas ei ole sinällään mikään valmis malli, että näin palkkaatte kokemustaustaisen työntekijän, mutta se antaa toivottavasti paljon tietoa ja ajatuksia siitä, mitä se voi tarkoittaa, kun työyhteisöön tulee kokemustaustaisia työntekijöitä. Olemme pyrkineet peilaamaan asiaa niin kokemustaustaisten kuin muun organisaation näkökulmasta, ja toivomme, että opas rohkaisisi muitakin ammattilaisia ottamaan rinnalleen kokemustaustaisia työntekijöitä”, Inkinen sanoo.
Myös itse kokemustaustaisille työntekijöille oppaasta on monipuolisesti hyötyä.
”Kokemustaustaisilla työntekijöillä ei ole suoraan esimerkiksi omaa ammattiliittoa tai muuta heidän etujaan ajavaa organisaatiota, jolloin voi olla vaikeaa hahmottaa, mitä kaikkia oikeuksia ja velvollisuuksia työsuhteeseen kokemustaustaisena henkilönä liittyy. Toivomme, että opas antaa tukea niin työnkuvan suunnitteluun, työssä kehittymiseen kuin palkkaneuvotteluihinkin. Haluamme myös kannustaa kokemustaustaisia henkilöitä hakemaan työpaikkoja, joissa omasta kokemustaustasta on hyötyä”, Inkinen kertoo.
Mitä kuuluu kokemusasiantuntijuudelle vuonna 2024 lastensuojelun kontekstissa, entä yhteiskunnassa yleisemmin?
”Kokemusasiantuntijuus on koko ajan vahvistuva suuntaus, sekä vapaaehtoisuuteen pohjautuva että erilaisissa palkkio- ja työsuhteissa toteutuva osallisuuden muoto. Erityistä huomiota on kuitenkin edelleen kiinnitettävä kaiken elämäntarinoihin pohjaavan toiminnan eettisyyteen ja siihen, että kokemusasiantuntijuuden rakenteissa huomioidaan kaikkien yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ja olla kehittämässä palveluita. Tarvitsemme monipuolisesti erilaisia vaikuttamisen ja osallisuuden paikkoja ja mahdollisuuksia. Kokemusasiantuntijuus on vain yksi tapa huomioida lasten, nuorten ja perheiden näkökulmaa. Olemme myös mielellämme tukena, jos jokin taho miettii kokemustaustaisten henkilöiden rekrytointia, työnkuvia, työnohjausta tai työyhteisönne kehittämistä. Pesäpuuhun saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, mikäli aihe mietityttää”, Inkinen päättää.
Muutosvoimaa²-opas sekä lukuisat muut Pesäpuun julkaisut sekä toiminnalliset työvälineet löytyvät Pesäpuun verkkokaupasta.
