TET-harjoittelijan kynästä: Ajatuksia lasten oikeudesta hyvinvointiin

Hyvinvointi ei ole vain etuoikeutettujen oikeus, vaan jokaisen lapsen perusoikeus. Lapsuus on mielestäni erittäin kallisarvoinen asia. On runsaasti lapsia, joiden lapsuus tapahtuu täysin niin kuin lasten oikeudet määräävätkin, mutta näin ei tapahdu jokaisen kohdalla. Jokaisella lapsella pitäisi olla perusoikeudet, joiden tavoitteena on saada lapsi kukoistamaan parhaalla mahdollisella tavallaan. Oikeudet ovat jotain, mitä ilman ei oikeastaan kukaan lapsi pystyisi elämään hyvin.

Vaikka lapsille Suomessa useat oikeudet tulevat itsestäänselvyyksinä, näin ei ole kaikkialla maailmassa. Joissakin maissa lapset joutuvat kohtamaan suurempia esteitä, jotka estävät lapsia elämästä mahdollisimman hyvinvoivasti. Näitä esteitä ovat esimerkiksi köyhyys ja valtion päätökset. Suomessa koulutus on saatavilla lähes kaikille lapsille, mutta muualla esimerkiksi köyhyys ja yksinkertaisesti koulujen puute estävät lapsia kouluttautumasta.

Toinen hyvä esimerkki on terveydenhuolto. Suomessa terveydenhuolto erityisesti lapsien kohdalla on erinomaista, ja lasten terveyspalveluihin onkin jokaisella lapsella helppo pääsy. Oikeuksiin kuuluvat ilmainen lääkäri, rokotukset ja kaikki muu, mikä saa lapset pysymään mahdollisimman terveinä ja hyvinvoivina, mikä tietenkin on mahtavaa. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa terveenä, onnellisena ja turvassa.

Tärkein oikeus mielestäni on oikeus elämään. Se luo aika lailla perustan kaikille muille oikeuksille, eikä ilman sitä toteutuisi muutkaan oikeudet tai tasa-arvoinen yhteiskunta. Se on lapsille korvaamaton perusoikeus, eikä ilman sitä pysty lapsi kokemaan elämän rikkauksia ja iloja.

Toinen mielestäni erittäin tärkeä oikeus, erityisesti lapsen näkökulmasta, on oikeus leikkimiseen ja vapaa-aikaan. Tämä sama koskee oikeastaan lähes jokaista oikeutta, joka jotenkin liittyy sosiaaliseen hyvinvointiin, kuten oikeus harrastaa ja käydä koulua. Kaverisuhteet ja yleisestikin oma aika tärkeiden juttujen parissa ovat jokaiselle ihmiselle elintärkeitä, mutta erityisesti ne ovat sitä nuorille. Jos lapsilla ei olisi oikeutta leikkiä tai olla minkäänlaisissa sosiaalisissa hetkissä, se vaikuttaisi vahvasti heidän sosiaalisen kehittymiseensä ihmisinä sekä heidän mielialaansa. Leikkiminen ja harrastaminen saattavat myös hyvin tuoda piristystä arjen ikäviin hetkiin, ja ne ovat oman kokemukseni perusteella usean lapsen viikon kohokohtia.

Jokaisella lapsella on oikeus olla oma itsensä. Rakastettu sellaisenaan, ilman rajoitteita. Koski se sitten sukupuolta, etnistä taustaa tai esimerkiksi uskontoa, kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia jokaisen silmissä, eikä kenenkään pitäisi joutua syrjimisen kohteeksi. Tämä on yksiä useista syistä, jotka vaikuttavat lapsen henkiseen hyvinvointiin. Kenenkään ei pitäisi olla mitenkään tietynlainen, ainoastaan oma itsensä. Olemalla oma itsensä lapsi voi ilmaista itseään haluamallaan tavalla, eikä kukaan muu saisi kommentoida tai yrittää vaikuttaa siihen, minkälainen toinen on. Oikeus olla oma itsensä on mielestäni yksiä niistä oikeuksista, joita tunnutaan unohtavan kaikkein eniten ympäri maailmaa.

Tekstin kirjoittaja on yhdeksäsluokkalainen Pesäpuun TET-harjoittelija Pietari.