Osallisuus on jokaisen lapsen oikeus, josta on säädetty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, Suomen perustuslaissa ja lastensuojelulaissa. Osallisuus ei aina kuitenkaan toteudu käytännössä, ja osa lapsista jää toistuvasti vaille osallisuutta. Vuonna 2021 julkaistu kansallinen lapsistrategia on asettanut keskeiseksi tavoitteeksi lasten hyvinvoinnin ja lasten oikeuksien edistämisen. Suomen hallitus on sitoutunut lapsistrategian myötä edistämään lasten osallisuutta.
Sosiaalityön tutkimuksen kentällä lapsen osallisuuden ja kohtaamisen edistäminen ovat olleet keskeisimpiä kehittämisteemoja jo pitkään. Varhaiskasvatusikäisten ja alakouluikäisten lasten osallisuudesta lastensuojelussa tiedetään kuitenkin vain vähän, ja sen kehittäminen on viime vuosina vasta alkanut. Tämän vuoksi olin itse kiinnostunut tutkimaan tarkemmin alle 12-vuotiaiden osallisuutta maisterintutkielmassani. Halusin tuottaa tietoa, joka tuo lasten oman äänen kuuluviin. Tutkielmani tarkastelikin sitä, mikä lastensuojelun avo- tai sijaishuollossa asiakkaana oleville lapsille on tärkeää lastensuojelun työntekijän kahdenkeskisillä tapaamisilla osallisuuden näkökulmasta.
Tutkielmani keskeiset tulokset osoittavat, että työntekijän tapaaminen ja kahdenkeskiset kohtaamiset ovat merkittäviä 3–12-vuotiaille lapsille. Nuorempikin lapsi hahmottaa oman subjektiviteettinsa ja ymmärtää, että ammattilaisen on tärkeää kuunnella häntä, koska on kyse lapsen omasta lastensuojelun asiakkuudesta ja arjesta. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen, joka perustuu lapsen tarpeisiin ja keskittyy lapseen itseensä, on osallisuuden toteutumisessa keskeistä. Kahdenkeskiset tapaamiset mahdollistavat parhaimmillaan aidon kohtaamisen, jossa lapsi voi luottamuksella ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.
Konkreettisen osallisuuden lisäksi 3–12-vuotiaille lapsille on tärkeää saada aito kokemus osalliseksi tulemisesta. Lapset toivovat aikuisten arvostavan heitä ja pitävän heitä keskeisessä roolissa omassa lastensuojeluprosessissaan. On tärkeää, että lapsia arvostetaan aktiivisina toimijoina, jotka tuottavat tärkeää tietoa omasta elämästään. Lapset hahmottavat työntekijöiden velvollisuuden tavata lapsia sekä sen, että osallisuus on osa heidän oikeuksiaan. Lapsen osallisuuden edistäminen onkin lastensuojelun ammattilaisen juridinen ja eettinen velvollisuus sekä lapsen edun toteutumisen vaatimus.
Pääset lukemaan Katja Virosen maisterintutkielman “3–12-vuotiaiden lasten näkökulmia osallisuuteen lastensuojelun työntekijän tapaamisilla” täältä.
