Sosiaalialalla ja lastensuojelussa kenellä tahansa meistä voi olla kokemuksia työssä vastaan tulevista teemoista. Kokemukset voivat olla suoraan omasta perheestä tai ympäriltä tuttavien elämästä tai suvusta nousevia tarinoita. Työntekijän astuessa työpaikalle hänen kokemusmaailmansa ei mystisesti katoakaan mihinkään, vaan itse asiassa tulee ilmi muun muassa hänen arvoissaan, asenteissaan sekä tunnetasolla. Kaikilta ei kuitenkaan odoteta aktiivisesti oman kokemusmaailman avaamista toisille kollegoille tai kumppaneille.
Sosiaalialan järjestöihin on viime vuosina palkattu erilaisiin asiatuntija-nimikkeellä tehtäviin työtehtäviin aiemmin vapaaehtois- tai palkkiopohjalta toimineita kokemusasiantuntijoita. Pesäpuussa olemme päätyneet kutsumaan heitä kokemustaustaisiksi työntekijöiksi tai asiantuntijoiksi. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa hyödyntää kokemusta työssä, joten nämä asiantuntijat saattavat työskennellä keskenään hyvinkin erilaisissa ja monipuolisissa työtehtävissä. Erityistä kokemustaustaisten työntekijöiden työssä on kuitenkin odotus siitä, että he tuovat avoimesti esiin, että peilaavat omaa kokemustietoaan työhönsä.
Meidän näkökulmastamme kokemustaustaiset työntekijät ovat yhteisössämme valtava rikkaus. He tuovat mukanaan työyhteisöön mahdollisen koulutustaustansa antaman osaamisen lisäksi myös useita työvälineitä, joita ei formaalilla koulutuksella voi saavuttaa. He tuovat mukanaan näkökulman asiakkuudesta sekä eletystä elämästä ja kaikesta siinä koetusta. He tuovat vertaisuuden voimaa kohtaamisiin sekä ymmärrystä ja empatiaa toimintatapoihin, prosesseihin ja suunnitelmiin. He tuovat toivon sanansaattajuuden sekä uskomattoman sitoutuneisuuden työtehtäviinsä.
Kokemustaustaiset työntekijät tuovat mukanaan yhteisöön sellaisiakin työkaluja, joiden avulla myös ammattilainen voi katsoa itselleen tuttuja prosesseja ihan toisesta kulmasta – ja kenties oppia ja kehittyä. Avoimuus, rohkeus ja ennakkoluulottomuus, mutta samalla myös esimerkiksi keskustelu siitä, mikä on eettistä ja oikein, nousevat ihan eri tasolle, kun tilaa keskustelussa annetaan myös kokemuksen äänelle.
Olemme myös havainneet, että kokemustaustaisuus voi tuoda työyhteisön työkulttuuriin prosessien lisäksi arvostusta ja ymmärrystä tunteita ja merkityksiä kohtaan. Nuoret, kokemustaustaiset työntekijät ovat muun muassa kirkastaneet ymmärrystä siitä, että palvelut ovat heille ennen kaikkea niitä tarjoavia ihmisiä, prosessit osa jonkun elämäntarinaa, ja että lapsuuden voi kasvaa ja elää vain kerran. Kokemustaustaiset työntekijät antavat usein myös työyhteisön muille jäsenille luvan ammentaa omasta elämänhistoriastaan voimavaroja ja näkökulmia työhönsä.
Tulevaisuuden työpaikat ovat moninaisia ja moniäänisiä kokonaisuuksia, joissa useat eri tiedonlajit ja taustat käyvät jatkuvaa, tasavertaista vuoropuhelua. Hyvä työyhteisö on valmis ottamaan vastaan asiantuntijuuden, joka rakentuu kokemustaustalle, ja antaa sille avaimet ja mahdollisuudet kasvaa vaikuttavaksi voimaksi. Hyvä työyhteisö rakentuu monenlaiselle asiantuntijuudelle sekä kehittää tasapuolisesti kaikkien osaamista työurien aikana.
Hurraa siis meidän työyhteisömme ja kaikki kollegani, riippumatta siitä, mistä teidän asiantuntemuksenne on lähtenyt liikkeelle!