Koulupolulla

Ensimmäinen koulupäivä. Tätä päivää on niin odotettu. Takana mennyt kesä ja sen leikit. Perhosia vatsanpohjassa, jännitystäkin. Iso reppu pienessä selässä. Käsi vanhemman kädessä. Yhdessä lapsen kanssa harjoiteltu turvallinen koulureitti. Kavereiden kohtaamisia matkalla. Iloa ja hymyä. Koulun pihalla odottavia tuttuja kasvoja eskarista. Kaikki lapset tuntuvat venähtäneen ainakin kilometrin kesän aikana. Herkistyneitä vanhempia koulun pihalla. Silmäkulmia pyyhkiviä. Nenäliinoja. Huomaamattomia huokauksia. Lapsen huiskutus vanhemmalle jonosta, kun lapset lähtevät pihalta opettajan perään. Vielä hymy ja katse kohti vanhempaa: kyllä minä pärjään!

Kyllähän sinä pärjäät, lapseni, mutta pärjäänkö minä? Uskallanko antaa napanuoran venyä? Luotanko siihen, että päivä päivältä opit lentämään yhä kauemmas? Tiedän, että sen täytyy olla niin.

”Mä ootan niin paljon, että koulu alkaa. Varsinki matikkaa, ku se on kivaa. Ja kavereita ja kaikkea. Mun ope on varmasti lempeä, eikö ooki?” jutteli lapseni minulle edellisenä iltana.

Koulun alku jännittää ainakin hitusen ihan jokaista lasta ja se on iso muutos koko perheelle. Ekaluokkalainen elää suurta elämänmuutosta. Kouluunmeno on hyppy astetta itsenäisempään elämään. Lapsen elämänpiiri laajenee ja hänen odotetaan selviytyvän monista uusista asioista itsenäisesti. Yhtäkkiä pienestä on tulossa iso, jonka elämään kuuluvat kotiavaimet, suojatien ylitys, uusia sääntöjä ja tapoja sekä omat ystävyyssuhteet ristiriitoineen. Koulussa lapselle tapahtuu päivän mittaan paljon asioita, joista vanhemmat eivät tiedä mitään. Oma opettaja on tärkeä. Lapsen lähelle tulee paljon uusia ihmisiä ja monet asiat ovatkin yhtäkkiä vanhempien ulottumattomissa.

Sinusta kasvaa koululainen vähitellen, lapseni. Sinulla voi olla monenlaisia kysymyksiä mielessä: löytävätkö tavarat paikoilleen, osaanko odottaa vuoroa, onnistuuko kengännauhojen solmiminen. Meitä aikuisiakin mietityttää, että saatkohan uusia kavereita. Että eihän ketään kiusata koulussa. Onneksi kenenkään ei tarvitse osata mitään etukäteen. Sinä opit pikkuhiljaa huolehtimaan koulunkäynnistä ja omista tavaroistasi. Saat harjoitella vastuunkantoa pikkuhiljaa. Ei haittaa, vaikka läksykirjat unohtuvat kouluun. Harjoitellaan yhdessä kaikkea, kellon käyttöäkin. Me aikuiset kuljemme rinnallasi uuden elämänvaiheen alussa. Halutaan tukea ja olla läsnä. Auttaa sinua selviämään kaikenlaisten asioiden kanssa.

Toivon, että jokaisella lapsella on tärkeä, turvallinen ja välittävä aikuinen rinnalla. Pysähtymässä lapsen äärelle. Kysymässä kiinnostuneena koulupäivän jälkeen kuulumisia. Mikä oli hauskin hetki koulussa tänään? Mitä leikitte välitunnilla? Millaista koulussa oli? Kehumassa ja lohduttamassa. Jokainen lapsi toivoo olevansa turvassa, rakastettu ja hyväksytty omana itsenään. Hän tarvitsee aitoja kohtaamisia, läsnäoloa, rakkautta, läheisyyttä ja näkyväksi tulemista.

Tulevina viikkoina uusia asioita opettelevia koulun aloittavia pieniä isoja kulkee liikenteessä paljon. Huomioidaanhan yhdessä kaikki pienet ja isommat lapset ja koululaiset sekä luodaan heille tänäkin vuonna turvallinen koulun aloitus.

Turvallista koulun alkua kaikille koulutiensä aloittaville ja isommille koululaisille sekä opiskelijoille!