Melkoinen etuoikeus saatiin, kun päästiin toteuttamaan toiminnallisena opinnäytetyönä tälläistä pilotointia harrastekokeiluista ryhmänä. Ajatus oli, että keräisimme Pesäpuun avulla sijaishuollosta itsenäistyneitä nuoria ryhmän verran ja ryhmän kanssa suunnittelisimme ja toteuttaisimme erilaisia harrastekokeiluja Tampereella. Tuumasta toimeen! Ryhmä saatiin kasaan ja aivan mahtavia nuoria saapui ensimmäiselle tapaamiselle viisi.

Kovin äkkiä huomasimme kuinka meistä alkoi muodostua tiivis ja yhtenäinen porukka <3

Nuoret olivat alusta asti mukana suunnittelemassa tapaamiskertoja sekä paikkoja mihin menisimme syömään harrastamisen jälkeen. Tämä oli alusta asti suunniteltua toimijuuden tukemiseksi sekä yhteishengen ja saman vertaisuuden lisäämiseksi.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla kävimme läpi omia ja nuorten fiiliksiä kalakorteilla. Esiin nousi ajatuksia jännityksestä, väsymystä, pienoista ahdistustakin oli ilmassa, uteliaisuutta, innostuneisuutta ja isoa odotusta.

Tarkoitus ja tavoite

Meillä on molemmilla henkilökohtaista kokemusta sijaishuollosta ja olemme työskennelleet vuosia eri-ikäisten nuorten kanssa

koulumaailmassa, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa, ennaltaehkäisyssä ja lastensuojelussa. Tämä kaikki on antanut empiirisen näkökulman siihen, mitä harrastaminen nuorille parhaillaan on. Se antaa nuorille voimia ja onnistumisen tunteita, jotka osaltaan kannattelevat arkea. Nämä tukevat myös opiskelukykyä, joka on suoraan yhteydessä oppimistuloksiin, sekä sitä tunnetta, että kuuluu johonkin ja on jossakin hyvä. Nuorten kanssa työskentely on tuonut vahvaa uskoa siihen, että harrastuksilla pystymme tuomaan nuorten elämään merkityksellistä sisältöä ja mahdollisesti myös rutiinia päiviin ja viikkoihin, tekemistä iltoihin ja viikonloppuihin sekä uusia ystäviä.

Tästä asiasta ei ole Pesäpuulla vielä tutkittua tietoa, joten tämän opinnäytetyön pohjalta saimme tuotua esille nuorten ajatukset tämänkaltaisesta toiminnasta ja heidän äänensä kuuluviin.

Hihat ylös ja hommiin!

Nuorten toiveesta kävimme pelaamassa biljardia ja pöytätennistä. Osa nuorista ei ollut aiemmin pelannut, joten olimme uuden äärellä. Kummatkin kokeilukerrat olivat hauskoja. Heittäydyimme täysillä mukaan, pallot lentelivät pitkin poikin ja nauru raikasi. Saattoi olla, että joku jossakin kohtaa leikkimielellä puri biljardikeppiä tai yritti syödä pingismailaa =) Leikkimielinen kilpailuhenkisyys, toisten rohkaiseminen ja lupa mokailla oli vahvasti läsnä, mikä teki jokaisesta kerrasta rennon ja madalsi kynnystä kokeilla jotakin uutta.

Pääsimme myös toteuttamaan luovaa puoltamme Tampereen Monitoimitalolle ja kutistemuovin saloihin. Nuoret sekä me vetäjät olimme vallan intopiukassa luomassa jotakin uutta vanhasta. Taitavissa käsissä muovisesta kalvosta tuli hienoja korviksia.

Yhdelle kerralle saimme myös vieraan Kuopiosta asti. Ilkka on pitkän linjan muusikko ja musiikinopettaja, sekä aiemmin toiminut vuosia lastensuojelun parissa. Ilkka karautti paikalle lukuisine instrumentteineen ja saimme hyvät rytmit aikaan Pesäpuun toimistolla. Uskaltauduimme soittamaan rytmisoittimia ja kitaraa sekä bassoa. Vitsailimme perustavamme oman bändin, jossa yksi soittaa suutaan, toinen pyykkilautaa, kolmas rytmimunaa ja loput kitaraa ja bassoa.

Yhteenveto ja merkityksellisyys

Jokaisen harrastekokeilu kerran jälkeen kokosimme Post it -lappu -tekniikalla nuorilta ajatuksia kyseisestä kerrasta. Ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla nuoret täyttivät myös lomakkeen, jossa kartoitimme harrastamisen merkitystä ja ryhmässä toimimisen mielekkyyttä tarkemmin. Aineistoa analysoidessamme esiin nousi nuorilta vahvasti se, kuinka hyvä juuri tässä meidän ryhmässä oli toimia. Oli rentoa ja ryhmään tultiin aina avoimin mielin vaikka ensipuraisua kyseiseen harrastuskokeilu lajiin ei välttämättä ollut, tai aiempi kokemus oli koettu huonoksi. Kannustaminen, rohkaiseminen, uuden oppiminen ja uudet ystävät sekä lupa olla juuri omanlaisensa olivat ryhmämme kantava voima. Itse harrastamiskokeilut koettiin mielekkäinä ja osa oli jopa omalla ajallaan käynyt kokeilemaan jotakin uudestaan. Kysyttäessä nuoret kertoivat, että jatkossa uskaltavat mennä kokeilemaan rohkeammin uutta sekä jo opittuja juttuja. Osa kertoi ryhmämme sekä kokeilujen olleen voimauttavia ja niistä saatu virta, energia sekä hyvä mieli siivittivät vielä seuraaviinn päiviinkin sekä omien voimavarojen löytyminen oli inspiroivaa.

Meille opiskelijoille, Jennille ja Nellille, eräs kerta jäi erityisesti mieleen. Nuori tuli rankan koulupäivän jälkeen paikalle ja kertoi, että ”huonoina hetkinä tieto tämän päivän harrastekokeilu ryhmästä auttoi kestämään päivän loppuun” <3

Nuorten tuottamassa keskustelussa kaikki nostivat esiin vertaisten tuen. Sen, kuinka olemme samoista lähtökohdista eri kortit kädessä pelaamassa tätä peliä. Toiselle ei tarvitse selittää taustaa tai pelkoa, sen hetken ajatusta tai huomisen jännitystä, koska katse riitti kertomaan. Nuoret tukivat ja ymmärsivät toisiaan. He kertoivat kuinka toivoisivat tämän kaltaisen ryhmätoiminnan jatkuvan. Toivat myös esiin sitä kuinka jälkihuollossa olisi valtava tilaus tämän laiselle ryhmälle.

Tuhat kiitosta teille järjettömän hienot ja rohkeat nuoret jotka annoitte meille mahdollisuuden kurkistaa teidän elämään ja lisäsitte ymmärrystämme harrastuskokeiluiden tärkeydestä, olitte valtava osa opinnäytetyötämme ja iso osa syksyämme sekä veitte mennessään palan sydämestämme <3

Kiitos myös Pesäpuu Ry joka mahdollisti toiminnallisen opinnäytetyömme!
Terkuin, viittä vaille valmiit sosionomit Jenni Näsiaho ja Nelli Silván