LAPSET OVAT TÄRKEITÄ!
”Että olisi mahdollisimman hyvä olla lapsien” on varmasti meidän kaikkien yhteinen visio. Tätä saimme yhdessä edistää webinaarissa, jossa oli mukana runsas joukko lastensuojelun ammattilaisia, päättäjiä ja kansanedustajia. Webinaari oli ainutlaatuinen lajissaan, koska lapset olivat lähettäneet yli 120 korttia ja kirjettä päättäjille hyvästä lapsia auttavasta ja kuuntelevasta lastensuojelusta.
Kysyimme 3–12-vuotiailta lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakkaina olevilta lapsilta, miksi lastensuojelun työntekijän on tärkeä tavata ja kuunnella heitä. Kaikki lasten vastaukset on koottu julkaisuun ”Että olisi mahdollisimman hyvä olla lapsien.” Julkaisuun kirjoitti myös Tasavallan Presidentti Niinistö muistuttamalla, että ”meidän on kaikkien parempi olla, ellei kenellekään ole paha olla.” Julkaisussa on myös yhdeksän muun aikuisen asiantuntijakirjoitukset vastauksena lasten ajatuksiin. Julkaisu on luettavissa täältä.
Webinaarin avauspuheenvuorossa kansanedustaja, Itlan valtuuskunnan puheenjohtaja Mirka Soinikoski totesi, että lapset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita, ja osaavat kyllä kertoa heille tärkeistä asioista ja ihmisistä heidän elämässään. Meillä aikuisilla tulee olla aikaa kuulla lapsia.
Saimme myös kuulla perhe- ja peruspalveluministerin Krista Kiurun videotervehdyksen. Ministeri Kiuru totesi, että on tärkeää saada viestejä suoraan lapsilta ja nuorilta, sillä ne auttavat kehittämään lainsäädäntöä ja sote-palvelujen ohjausta niin, että niissä voidaan huomioita lasten ja nuorten näkemyksiä entistä paremmin.
Eräs kampanjaan osallistunut lapsi vastasi kysymykseen aloittamalla vastauksensa näin: ”Siksi että lapset on yhtä tärkeitä.” MLL:n puheenjohtaja Mirjam Kalland on samaa mieltä korostaen, että lapset ovat itse asiassa kaikkien tärkeimpiä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, jos aikuisen ja lapsen tarpeet on jotenkin ristiriidassa keskenään, on lapsen tarpeet aina tärkeämpiä, hän korosti.
Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari kehottaa kaikkia lukemaan lasten vastaukset julkaisusta. Lapset ovat Laisaaren mukaan nostaneet useita näkökulmia siihen, miten lapsen oikeus osallisuuteen voi toteutua entistä paremmin lastensuojelussa. Esimerkiksi joidenkin lasten vastauksista käy ilmi, että oikeus tavata omaa sosiaalityöntekijää ei aina toteudu.
Lasten vastauksien perusteella laadukas lastensuojelu on lapsia arvostavaa, jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet huomioivaa ja lapsen oikeuksia toteuttavaa. Lapsen oikeudet koskevat kaikkia ja kaiken ikäisiä lapsia, myös niitä, jotka ovat yhteiskunnassamme marginaalissa.
Päättäjillä tulisi olla ymmärrys, että lastensuojeluun kohdistetut toimet vaikuttavat isosti lasten elämään lapsuudesta aikuisuuteen saakka.
Kansanedustajien puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota erityisesti lastensuojelun resurssointiin niin, että työntekijöillä olisi riittävästi aikaa tavata ja kuunnella lapsia, tutustua lapsiin ja ymmärtää lapsen yksilölliset tarpeet. Kaikki webinaarissa mukana olleiden puolueiden edustajat olivat yksimielisesti sosiaalityöntekijän asiakasmitoituksen rajaamisen kannalla. Se koettiin askeleeksi oikeaan suuntaan, joskin kehitettävääkin yhä nähtiin. Huolta herätti, saavatko lapset lastensuojelun asiakkaina riittävästi kokea olevansa tärkeitä ja arvokkaita.
Sanna Antikainen (ps.) korosti puheenvuorossaan luottamuksellisen suhteen rakentumista lapsen ja hänen asioitaan hoitavien aikuisten välille. Jos lasta ei tavata tarpeeksi usein ja riittävästi, ei lapsi pysty tuomaan kaikkia asioitaan esille ja kuuluviin. Omasta kokemustaustastaan käsin Antikainen pystyi hyvin eläytymään lasten viesteihin ja tarpeeseen tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tiivisti, että jokaisen lapsen elämä ja lapsuus on ainutlaatuinen ja aikuisten tehtävä on vahvistaa lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen tunnetta siitä, että hän on aidosti tärkeä. Jos tämä viesti ei välity lapselle tai häntä vaikkapa pompotellaan paikasta toiseen, on yhteiskunta tällöin epäonnistunut tehtävässään turvata lapsen kasvuolosuhteet.
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) oli tyytyväinen asiakasmitoituksen rajaamiseen ja jälkihuollon ikärajan nostamiseen 25-vuoteen. Lapsistrategian roolia ja lapsivaikutusten arviointia hän piti tärkeinä päätöksenteon työkaluina. Lasten viestien kanssa on helppo olla samaa mieltä, hän totesi.
Heidi Viljanen (sdp) totesi, että lapset ovat olleet eriarvoisessa asemassa, kun asiakasmäärät ovat alueellisesti vaihdelleet rajustikin. Tuleva asiakasmäärän rajaus sai häneltä kiitosta. Myös Viljanen korosti, että luottamus syntyy prosessina, joka vie aikaa. Työntekijöiden vaihtuvuus ja työn kuormittavuus näkyy konkreettisesti lapsen kokemuksissa lastensuojelusta. Siksi resursointi on tärkeää, jotta mahdollisuus läsnäoloon ja vuorovaikutukseen syntyy.
Katja Hänninen (vas.) kiinnitti huomiota siihen, että ennaltaehkäisevistä palveluista säästäminen heijastuu aina korjaavien ja raskaampien toimien tarpeen kasvuun. Siksi hän peräänkuuluttikin perhetyön tukitoimien lisäämistä ja lastensuojelun työntekijöiden työssä jaksamiseen panostamista. Riittävät henkilöstöresurssit, riittävä palkkaus ja sitova asiakasmitoitus auttaisi, ettei kenenkään lapsen tarvitsisi enää miettiä, kuka on se henkilö, joka hänen asioitaan hoitaa.
Hilkka Kemppi (kesk.) yhtyi moniin edellisten puheenvuorojen näkökulmiin ja lisäksi toi esiin lastensuojelun kehittämiskohteita, joita on muun muassa asiakirjajulkisuuteen ja sijaishuollon valvontaan liittyvät kysymykset. Hän lisäksi korosti ennaltaehkäisevän tuen merkitystä ja kannatti perhekeskusmallin levittämistä koko maahan, jotta perheillä olisi joku paikka, jonne olisi helppo mennä ja josta saisi nopeasti apua.
Veronica Rehn-Kivi (rkp) totesi, että lasten viesteistä kuului kaipuu luotettavan aikuisen läsnäoloon ja turvaan. On tärkeää, että lapsi tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Lapsi tulee ottaa mukaan keskusteluihin, joissa hänen asioistaan päätetään, jolloin lapsi saa olla osallinen ja samalla itsekin ymmärtää paremmin tehtyjä päätöksiä. Rehn-Kivi painotti puheenvuorossaan, että on tärkeää, että annettu apu on oikeanlaista ja oikea-aikaista, oli kyse sitten ennaltaehkäisevästä tuesta tai sijaishuollosta.
Sari Tanus (kd) peräänkuulutti lisäksi kuntien laajempaa lapsimyönteisyyttä tärkeänä ennaltaehkäisevänä tekijänä. Pienet ryhmäkoot, matalan kynnyksen tukipalvelut, mahdollisuus harrastaa ja kokea yhteenkuuluvuutta ehkäisee usein isompien ongelmien muodostumista.
Lapsille olemme tehneet oman MäyräTV-jakson YouTubeen, josta käy enemmän ilmi, mitä Tasavallan Presidentti Niinistö halusi lapsille sanoa. MäyräTV-jakso on katsottavissa täältä.
Toivomme, että kampanja ei jää tähän. Tulemme jatkamaa keskusteluja syksyllä.
Mitä sinä voit tehdä, jotta lasten toiveet jokaista lasta yksilöllisesti kuulevasta lastensuojelusta toteutuisi? #LapsiaAuttavaLastensuojelu
Lämmin kiitos lapsille, mukana olleille aikuisille, yhteistyökumppaneillemme ja päättäjille.
Ensi syksynä jatkamme lasten vastausten parissa – pysykää kuulolla!
