Pesäpuu ry järjesti torstaina 22.10.2020 erätaukokeskustelun otsikolla ”Haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja nuorten elämä nyt ja tulevaisuudessa”. Keskustelu oli osa poikkeusajan dialogeja, joiden toteuttamista koordinoi Erätauko-säätiö yhdessä lukuisten kumppaneiden kanssa. Pesäpuu ry:n järjestämään etädialogissa oli kymmenen osallistujaa. Heistä neljä oli nuoria aikuisia, joilla on kokemusta lastensuojelusta ja sijaishuollosta ja kuusi eri näkökulmista aihetta tarkastelevia lastensuojelun ammattilaisia.
Tasavertaiseen keskusteluun virittäydyttiin lukemalla yhdessä nuorten kanssa keväällä poikkeusolojen vallitessa kirjoitettu mielipideteksti. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että vaikka jollain tasolla syksyn aikana elämä on palautunut tavanomaisiin uomiinsa, on kirjoitus ja siinä esiin nostetut huolet edelleen ajankohtaisia.
Keskustelijoita pohditutti mm. lasten ja nuorten mahdollisuudet tavata heille tärkeitä ihmisiä sekä se, saavatko kaikki lapset ja nuoret turvallisen kohtaamisen kokemuksia. Osa palveluista ei ole vieläkään palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle, asiakastyötä tekeviä on lomautettu tai siirretty toisiin tehtäviin, ja sijaishuollossa sosiaalityöntekijät sekä laitosten ohjaajat vaihtuvat tiheästi. Keskustelua herätti myös verkkovälitteisten palveluiden mahdollisuudet. Näiden välityksellä voidaan tavoittaa lapsia ja nuoria, jotka eivät muuten ole palveluiden piirissä.
Haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten ja nuorten tulevaisuudessa keskustelijoita huoletti kiristyvässä taloustilanteessa perheiden hyvinvointi sekä palveluiden riittämätön resurssointi. Tämän seurauksena turvalliset aikuiset ja kohtaamiset vähenevät lasten ja nuorten arjesta, vaikka niitä pitäisi saada lisää. Huolta tulevaisuuden suhteen kannettiin myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuudesta sekä palvelujärjestelmän kyvystä yleensäkin tukea erilaista tukea ja apua tarvitsevia lapsia ja nuoria riittävästi oikealla hetkellä.
Tulevaisuudessa nähtiin myös toivoa. Koettiin, että yhteiskehittämisen ja kokemusasiantuntijuuden avulla lastensuojelua voidaan kehittää, jolloin lastensuojelu tavoittaa paremmin sitä tarvitsevat. Kun jokainen voi olla mukana kehittämässä, tuki ja palvelut kohtaavat paremmin moninaiset ihmiset ja heidän tarpeensa. Haavoittuvissa olosuhteissakin elävien lasten ja nuorten ollessa tietoisempia oikeuksistaan, he tunnistavat paremmin niiden rikkomisen ja aikuisina osaavat myös itse edistää lastenoikeuksia itse. Mitä paremmin ammattilaiset pystyvät auttamaan nyt nuoria, sitä enemmän syntyy tulevaisuudessa uusia auttajia. Se, että pystyy olemaan osallinen oman elämänsä päätöksissä, lisää niihin sitoutumista sekä vahvistaa osallisuuden tunnetta yleisemminkin omassa elämässä ja yhteiskunnassa.
Keskustelussa koettiin tärkeänä, että jokaisella haastavissakin olosuhteissa elävällä lapsella ja nuorella olisi aikuinen, joka arvostaa häntä sellaisena kuin hän on. Aikuisen on tärkeää nähdä lapset ja nuoret kokonaisina. Hän voi myös auttaa lasta ja nuorta näkemään, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä ja mitä vahvuuksia lapselle tai nuorella on. Aikuisellakaan ei tarvitse olla kaikkeen vastausta. On tärkeää antaa nuorelle aikaa ja kysyä myös nuorelta itseltään, että mikä häntä auttaisi.
Kaikki osallistujat kokivat, että kiireetön pysähtyminen monia ihmisiä koskettavan asian äärelle oli tärkeää. Tällaiselle keskustelulle pysähtymiselle toivottiinkin jatkoa myös tulevaisuudessa.
Haluamme kiittää kaikkia osallistujia avoimesta, kunnioittavasta ja yhteistä ymmärrystä lisänneestä keskusteluhetkestä.
– Onni Westlund ja Riikka Huusko
Yhteisen asian äärelle pysähtyminen on tärkeää. Toive keskusteluiden jatkosta otettiinkin tosissaan ja osana vuoden 2021 sijaishuollon juhlapäivää Pesäpuussa tullaan järjestämään ja rohkaisemaan eri toimijoita järjestämään omia erätaukokeskusteluja sijaishuollosta, sijaishuollon onnistumisista ja tulevaisuuden toiveista. Seuraa Pesäpuun kanavia aiheeseen liittyen!
