Vanhemmillasi on vakavia vaikeuksia elämässään. Sinut on huostaanotettu. Olet seilannut viisi vuotta kodin ja väliaikaisten sijaishuoltopaikkojen välillä. Lopulta muutto sijaisperheeseen, sieltä ammatilliseen perhekotiin ja lopulta yksityiseen lastensuojelulaitokseen kauas kotipaikkakunnaltasi. Olet 11-vuotias, kokenut kovia, koulupolkusi on risainen ja luottamuksesi jatkuvuuteen on rikottu. Haluat kouluun, tavalliseen arkeen. Toivot, että nyt olisit tervetullut, turvassa ja hyväksytty. Ensimmäinen viikko uudessa lähikoulussa alkaa kesken lukuvuotta. Papereitasi ei kuulu edellisen kunnan koulusta, sosiaalityöntekijäsi on vaihtunut eikä uutta tavoiteta. Kukaan ei tiedä, mitä oppikirjoja on ollut käytössä, mitä opintoja olet suorittanut, miten pitkään koulunkäyntisi on ollut katkolla, onko sinulla oppimisen tuen päätöksiä, hoitosuhdetta. Koululle olet haaste. Sinun on vaikea keskittyä oppimiseen. Esität vahvaa. Opettaja ei huomaa, että sinua kiusataan. Kolmannen päivän jälkeen vatsaasi koskee, haluat jäädä peiton alle. Et suostu lähtemään kouluun. Ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että jonkun pitäisi tehdä jotain. Korona-pandemia sekoittaa pakkaa entisestään.
Kaikki lapset eivät ponnista elämään samoista lähtökohdista. Varhaiskasvatus ja koulu tuovat turvaa kaikkien lasten elämään, erityisesti niiden, jotka eniten tarvitsevat tukea. Koronapandemian keskellä perheiden kriisit voivat kärjistyä ja vaarantaa lasten asemaa virustakin vakavammin. Myös lastensuojelun piirissä ennestään olevien lasten ja nuorten maailma ja elämänhallinnan tunne horjuu. Nyt jos koskaan kysytään monialaisilta toimijoilta yhteistyötä ja uusia innovaatioita turvaverkon rakentamiseksi. Vastuuta ei voi vierittää toiselle ”pesemällä kädet” asiasta ja kääntämällä katseen pois. Lapsella on oikeus suojeluun ja oppimiseen poikkeuksellisissakin olosuhteissa.
Jyväskylä on lähtenyt turvaamaan sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten koulunkäyntiä palkkaamalla kaksi erityisopettajaa ja psykologin. Jyväskylän Sisukas-tiimi koordinoi ja tukee ulkopaikkakunnilta laitoksiin sijoitettujen lasten ja nuorten siirtymistä tuetusti kouluun. Sijoittavat kunnat osallistuvat toiminnan kustannuksiin. Toiminta on vastaus tositarpeeseen, sillä yksityisten laitosten määrä alueella on kasvanut ja sijoitukset lisääntyneet. Lyhyellä varoajalla, kesken lukuvuotta lähikouluihin tulevat oppilaat tuottavat rehtoreille päänvaivaa. Tilanne on lapselle epäedullinen ja haastava. Tarvittavaa tukea ei kenties ole tarjota. Puuttuu osaamista ja ymmärrystä. Tiedonsiirrossa on usein puutteita ja viivettä. Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää on vaikeaa tavoittaa. Lait, salassapitosäädökset, vastuut ja roolit sijoitetun lapsen asioissa ovat hakusessa, mikä vaikeuttaa arjen sujumista. Lastensuojelulaitoksen ja koulun välinen yhteistyö ja työnjako vaatii kirkastamista.
Jyväskylän Sisukas-toiminnassa luodaan yhtenäistä toimintamallia. Konsultoivan tiimin erityisopettaja-psykologipari rakentaa luottamussuhdetta sijaishuollossa asuvan lapsen/nuoren kanssa ja tapaa häntä sekä henkilöstöä sijaishuoltopaikassa. Lapsen paperit tilataan ja lähitoimijat selvitetään. Tämä ’salapoliisityö’ vie runsaasti aikaa. Yhteys lähikouluun luodaan. Koulunkäynti aloitetaan oppilaan yksilölliset tilanteet ja tarpeet kartoittaen pehmeällä laskulla, usein yksilöllisenä opetuksena. Sijoituksen alkuvaiheessa koulunkäyntikyky on monesti heikkoa. Lähikoululla järjestetään aloituspalaveri, johon kootaan lapsen lähiverkosto. Palaverissa tutustutaan, kuullaan oppilaan toiveita ja esitellään kunkin rooli lasta kannattelevassa verkostossa. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Erityisopettajan tuella oppilas siirtyy vähitellen lähikouluunsa, jossa hänellä on nimetty vastuuaikuinen. Tiimi jatkaa seurantapalavereita konsultoiden tarvittaessa lähikoulua kahden vuoden ajan. Tällä hetkellä Sisukas-toiminnassa on mukana kuusitoista 7–16-vuotiasta oppilasta, joille jokaiselle rakentuu omanlaisensa polku. Pandemiasta huolimatta yhteyttä oppilaisiin ylläpidetään ja opetus jatkuu. Vuoden alusta käynnistynyt kiitelty toiminta on ollut tuloksekasta ja sille haetaan vakinaistamista.
Sisukas-toiminta on osa Pesäpuu ry:n ”MindMe – koulu kuuluu kaikille”-kehittämis- ja koulutusprosessia 2019–20, jossa etsitään ratkaisuja sijaishuollon piirissä olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin sekä kouluakäymättömyyden haasteisiin. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii prosessissa kumppanina Opetushallituksen tuella. KYS- ja TAYS-alueilla viisi kuntaa kehittää monialaisissa kehittäjäryhmissä palvelupolkuja ja yhtenäisiä käytäntöjä, kirkastaa toimijoiden rooleja ja käy monialaista vuoropuhelua yhteistyön tiivistämiseksi. Kehittämistyö jatkuu joustavasti verkossa pandemiasta huolimatta. Tavoitteena on, että sijaishuollossa asuvat lapset ja nuoret saisivat tarvitsemansa tuen ja että kouluakäymättömyyteen ja koulupoissaoloihin löydettäisiin tehokkaita apukeinoja. Tiedetään, että arjen rutiinit ja kouluun kiinnittyminen tukevat lasten ja nuorten selviytyvyyttä luoden toivoa ja uskoa unelmiin.
Jyväskylä, Hankasalmi, Hämeenlinna, Lempäälä ja Ylöjärvi esittelevät monialaisen MindMe-kehittämisprosessinsa tuloksia Itä- Suomen AVI:n järjestämillä Kasvun- ja oppimisen tuen päivillä Savonlinnassa 12.–13.11.2020.
Lisätietoja ja linkkejä:
Sijoitettu lapsi koulussa -opas
Kouluakäymättömät oppilaat -opas
Kuntaliitossa on valmisteilla tietopaketti Sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten koulunkäynnin järjestämiseen.
