Lastensuojelu nousee vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi säännöllisin väliajoin. Puheissa ja julkisuudessa toistuvat muun muassa erilaiset epäkohdat sijaishuollossa ja työntekijöiden jaksamisessa. On hyvä, että lasten hyvinvoinnin puutteet ylittävät herkästi uutiskynnyksen, sillä se kertoo siitä, että lasten oikeuksien toteutuminen on meille suomalaisille tärkeää.
Epäkohtia koskevan keskustelun keskellä on myös tärkeää muistuttaa, miksi lastensuojelu on olemassa: lastensuojelua tarvitaan viimesijaiseksi suojaksi lapsille. Me emme ole samalla lähtöviivalla elämän varhaisina vuosina. Kaikki lapset eivät ole saaneet syntyessään turvallisia aikuisia ympärilleen. Jokaisella lapsella on oikeuksia, mutta kaikkien lasten kohdalla ne eivät toteudu. Näissäkin tilanteissa lapsi on kaikkein tärkein ja häntä on yksilöllisten tarpeidensa mukaan tuettava.
Yhteiskunnassa on tunnettava lapsen oikeudet ja turvattava ne. Jokainen meistä voi edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Lastensuojelu on vain osa lapsille ja perheille suunnattujen palvelujen kokonaisuutta, eikä sen kuntoon laittaminen riitä, ellei muu kokonaisuus toimi lapsen edun ensisijaisuutta kunnioittaen.
On tärkeää tuoda lastensuojelukeskusteluun toivoa. Meidän tulee muistaa puhua julkisuudessa myös onnistumisista ja siitä, mitä epäkohtien korjaamiseksi voidaan tehdä. Lastensuojelun toimivuutta voidaan edistää monin tavoin, meistä jokainen voi tehdä jotain.
Suomessa tarvitaan edelleen aiempaa vankempaa varhaisempaa tukea, jotta yhä useampi saisi tarvitsemaansa tukea jo silloin, kun huolet ovat vielä pieniä. Samaan aikaan meidän täytyy kehittää lastensuojelua ja erityisesti sijaishuoltoa. Lastensuojelun pitää turvata lapsen hyvinvointi ja lapsen oikeuksien toteutuminen siinäkin tilanteessa, kun muut turvaverkot ovat pettäneet. Kun lapsella on takanaan pettymyksiä ja hänen itseluottamustaan ja luottamusta parempaan tulevaisuuteen on koeteltu, on entistä tärkeämpää, että aikuisten luottamus lastensuojelun onnistumiseen säilyy.
Haluan omalta osaltani vahvistaa tätä luottamusta. Hallitus tukee lastensuojelun toimivuutta säätämällä asteittain kiristyvästä vähimmäishenkilöstömitoituksesta lastensuojeluun. Vuonna 2022 yhdellä lastensuojelun ammattilaisella voi lain mukaisesti olla enintään 35 lasta asiakkaanaan ja vuonna 2024 enintään 30 lasta. Hallitusohjelman mukaisesti turvataan myös erityistä tukea tarvitsevien moniammatilliset palvelut, kehitetään jälkihuoltoa ja levitetään eri alojen ammattilaisten yhteistyöhön perustuvaa tiimimallia sekä vahvistetaan lasten ja perheiden palveluja. Maakuntien ja kuntien välisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti lasten ja nuorten, haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien ihmisten hyvinvointia.
Olemme juuri julkaisseet päivitetyn lastensuojelun laatusuosituksen yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa. Laatusuositus on tarkoitettu kuntien ja maakuntien tueksi laadukkaan lastensuojelun järjestämisessä. Se on tarkoitettu myös valvonnan tueksi ja alan opetuksessa hyödynnettäväksi. Laatusuositus on tarkoitettu myös lapsille, nuorille ja perheille itselleen peiliksi siihen, mitä laadukkaalta lastensuojelulta voi odottaa.
Suosituksen mukaisesti suojelutehtävä toteutuu parhaiten, kun lapset, nuoret ja heidän läheisensä sekä työntekijät luottavat toisiinsa ja tekevät yhteistyötä. Laadukas lastensuojelu toimii luotettavasti ja oikeudenmukaisesti ja lasta koskevat ratkaisut ja päätökset perustellaan. Jokaisessa tilanteessa lapsen kokema turvallisuuden tunne otetaan huomioon ja sitä edistetään.
Lasten hyvinvoinnin edistäminen on tärkein tulevaisuusinvestointimme.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru
Kirjoitus on osa Pesäpuun 20-vuotisjuhlavuoden blogisarjaa. Yhteistyötahojen tuottamat blogit kootaan vuoden päätteeksi julkaisuksi. #Pesäpuu20 #Rakkaudestalapseen
