Lattialla on kasa legopalikoita. ”Rakennetaanko Kirahvi Mainiolle koti?”, työntekijä kysyy. ”Joo”, vastaa poika ja aloittaa kokoamaan legoista seiniä. Legoilla rakentaminen on lapselle tuttua ja usein innostavaa. Voisimmeko käyttää tätä tuttua puuhaa lapsen ajatusten tutkimiseen myös lastensuojelutyössä?

”Minulla oli asiakkuudessa poika, jonka elämässä oli tapahtunut paljon muutoksia. Näiden asioiden käsittely pienen lapsen kanssa tuntui vaikealta. Ehkä hieman pelotti, että tekisin jotain väärin. Työskentelyn alussa jouduin kohtaamaan oman epämukavuusalueeni ja sen, ettei leikkiminen tule aikuiselle aivan niin luonnostaan kuin lapselle. Uskaltauduin kuitenkin mukaan. Jokaisella tapaamisella sain itse lisää varmuutta ja rohkeutta. Tapaamiset olivat palkitsevia, sillä huomasin, kuinka paljon ne lapselle merkitsivät. Nyt ajattelen, että leikki voi olla ammatillinen työmenetelmä, jolloin se tarkoittaa tavoitteellista leikkiä lapsen kanssa. Leikin avulla voi hahmottaa lapsen maailmaa ja käsitellä vaikeitakin teemoja.”

Näin Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän sosiaalityöntekijä Pauliina Planting kuvaa kokemustaan rakenteluleikin käynnistämisestä yhden asiakkaanaan olevan lapsen kanssa. Leikin mahdollisuuksien tutkiminen ja leikin kehittäminen on yksi osa lasten osallisuuden kehittämistä, Kirahvi-työtä. Leikkiä osana lapsen mielipiteen selvittämistä on kokeiltu Päijät-Hämeessä yhteistyössä lasten omien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Lego-leikki perustuu Kirahvi Mainion tarinaan, jossa Mainio asuu elefanttivanhempien luona ja tapaa kirahvivanhempiaan. Mainion kanssa elefanttiperheessä asuvat myös tiikerinpentu ja elefanttiveli. Kirahvi-vanhemmat asuvat vuorten takana.

Leikkitilanteessa työntekijä määrittelee leikin tavoitteen, käsiteltävän aihepiirin, joka on rakentamisen teema. Pauliinan asiakkaan kanssa legoilla rakennettiin kotia Kirahvi Mainiolle. Tavoitteena oli käsitellä lapsen sijaishuollon muutosta, lapsen muuttoa kodista toiseen.

Lapselle tärkeää oli voida samaistua Mainion tarinaan. Tarinaan lisättiin ja poistettiin hahmoja lapsen kokemuksen mukaan. Kotia rakennettiin usean tapaamisen aikana. Joka kerta leikki jatkui siitä, mihin se oli edellisellä kerralla päättynyt. Rakennelma sai koko ajan lisää yksityiskohtia ja tapahtumat saivat lisää sanoitusta. Tämän lapsen kohdalla leikissä näkyi lapsen elämäntilanne: rakennettiin sekä vanha että uusi koti.

”Minulle ammatillinen leikki avasi lapsen kokemusmaailmaa aivan eri tavoin. Leikkiminen on lapselle luontaista, minkä vuoksi lapsen on helpompi leikin avulla kertoa kokemusmaailmastaan ja havainnoistaan. Leikin lomassa lapselle luontaisessa ympäristössä viranomaisen rooli hälvenee ja pystyy asettumaan lapsen tasolle aivan toisin kuin toimistopöydän äärellä.”

Samoin kiinnostavaa oli havaita, miten lapsi, jonka sanavarasto on niukka, pystyy tuottamaan ajatuksensa esille rakennelman kautta. Lapsen maailma avautui rakennelman kautta uudella tavalla. Leikin kautta tuli esille asioita, joita tuskin olisi osannut esittää haastattelukysymyksinä. ”Kirahvi Mainio antoi paljon lapselle ja vähintään yhtä paljon lapsen sosiaalityöntekijälle. Mainion tarinoiden mielikuvituksellisuus herätti ajattelemaan uudella tavoin esimerkiksi ikävän käsittelystä lapsen kanssa.”

Työntekijälle tärkeä kokemus on henkilökohtaisen suhteen syntyminen ja vahvistuminen lapsen kanssa. Lapsesta tuli tutumpi ja elävämpi persoona, jonka kanssa yhteistyön jatkaminen on helpompaa. ”Myös lapsen luottamus minuun kasvoi selvästi tapaamisten myötä ja opin tuntemaan lasta paremmin. Työskentelyn kautta suhde lapseen syntyi ja lapsen kanssa käsiteltiin tärkeitä teemoja lapsen elämän varrelta. Tapaamiset vievät hetken aikaa, mutta käytetty aika opettaa paljon enemmän lapsesta kuin mitä papereista lukemalla ikinä voisi oppia.”

Leikin kehittäminen jatkuu. Tarkoituksena on pohtia lisää leikin mahdollisuuksia ja rajoja. Tavoitteena on miettiä, miten leikkiä voisi käyttää osana lapsen mielipiteen selvittämistä. Tämän hetkisen kokemuksen perusteella lapsi pystyy leikin jälkeen jäsentämään paremmin myös itseään koskevia ajatuksia.

”Lapsen tapaaminen on sosiaalityöntekijän tärkein tehtävä ja on hienoa, että Kirahvi Mainion avulla lapsi pystyy tutustumaan sosiaalityöntekijäänsä ja omaan historiaansa. Toivon, että tämä pieni poika muistaa Kirahvi Mainion ja viestivarpusen lisäksi myös oman sosiaalityöntekijänsä ja sen, että hänen asioistaan välitetään. ”

Sosiaalityöntekijä Pauliina Planting, Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä & Erityisasiantuntija Hanna Särkiö, Pesäpuu ry