Herään aamulla kello viisi. Minun on kerrottava nämä tarinat.

15-vuotias nuori puhuu ammattimaisesti huumeiden sekakäytöstä. Surullisesti, mutta määrätietoisesti hän luettelee nopeet, hitaat, dissot ja deelit. Hän tietää, millaisiin nousuihin rotanmyrkyllä jatketulla pirillä pääsee. Hän puhuu oloista. ”Jos haluut lähteä vauhdikkaasti kylille, niin piriä ja bisseä + kukkaa. Jos haluut olla kotona, niin dänkkiä. Jos haluut tutkia mieltä, happoa + sieniä.”

13-vuotiaan se alkoi. Tai aikaisemmin. Kuka tietää? Soitto vain ja miehet tuovat mitä vaan, huumeita ja tavaraa. Miehiä on useita. Nuori on myynyt itseään jo useamman vuoden. ”Mitä järkeä on käydä koulua, jos elämä on nyt jo niin helppoa?”, kysyy 14-vuotias. Oppimistesteihinkin pitää olla puoli vuotta käyttämättä, siksi testit ovat jääneet.

”Tämä on surullista työtä”, sanoo ammattilainen. Hoitokoneisto tulee perässä, kun huumeet vievät nuoria. Pitäisi olla osaamista sekä päihde- että mielenterveyspuolelta. Ymmärrystä siitä, että päihteitä käyttävien nuorten kanssa paras työkalu on kärsivällisyys ja aika. Kannabis poistuu kehosta vasta puolen vuoden jälkeen. Metukkaan voi tippua vuosien jälkeen helposti uudelleen. Huumeet muuttavat persoonallisuutta. Vasta niiden kehosta poistumisen jälkeen päästään kiinni nuoren persoonaan ja ymmärretään, kuka hän oikeasti on, millaista tukea hän tarvitsee.

*

Olemme järjestäneet Jyväskylässä toukokuun aikana viisi Päihteet? -minifoorumia. Rantauduttiin nuorisokoteihin ja Bostarille (avoin nuorisotila kauppakeskuksessa, Jyväskylän nuorisopalvelut). Levitettiin työskentelymatriisi nuorten eteen, ja alettiin yhdessä tunnustella päihteiden maailmaa. Moralisoimatta, syyttelemättä.

Nuoret tietävät tämän maailman liiankin hyvin. He tietävät, mistä ja keneltä saa muutamassa minuutissa mitä vain päihdyttävää. Kaikkia on tarjolla. Kaikkea on helppo saada. Huumeita on helpompi saada kuin nuuskaa.  ”Helpommin saa kukkaa kuin röökii tai kaljaa.” Laillisia lääkkeitä käytetään myös päihtymistarkoituksiin. Deepnetin kautta voi tilata mitä vain mihin vain. Kun kaveripiiri on laaja, niin aina on joku, joka tuntee jonkun. Helpoksi kaiken tekee se, että hinnat ovat laskeneet saatavuuden kasvaessa.

Mikä sitten ajaa päihteisiin? Mistä tulee sen vimma? Haetaanko apua pahaan oloon? Nuorten mukaan päihteet tuovat hetkellisen hyvän olon, joka näyttäytyy yksilöllisenä ja hyvin moninaisena ilmiönä. Hyvä olo voi tarkoittaa muun muassa sitä, että saa helpotusta, mielenrauhaa tai saa pään ihan sekaisin. Sekava olotila tulee normaaliksi. Muutamat nuoret totesivat, ettei elämällä ole merkitystä. Se on kyllästyttävää. Ei ole mitään menetettävää. Ammattilaiset painottavat kiintymyssuhdetta ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Samasta asiasta puhuvat myös nuoret: ”Ettei porukoitten kaa oo ehkä kovin läheisissä väleissä, eikä välttämättä näistä asioista paljoo puhella, tai sit se on pelkkää saarnaamista.” Nuoret näkivät vanhempien läsnäolon ja lapsilleen antaman ajan tärkeässä roolissa ennaltaehkäisyssä, mutta myös muissa vaiheissa.

Nuorten tarinat nostavat monta kysymystä. Julkisuudessa puhutaan siitä, että parempaan suuntaan ollaan menossa, nuorethan raitistuvat enenevissä määrin. Näin varmasti onkin, mutta toisaalta taas tuntuu, etteivät aikuiset ole ehkä ihan kartalla päihteiden saatavuudesta ja käytöstä. Yksi tiimistämme pohtii: ”Tuudittaudutaan siihen harhaan, että koska alkoholin käyttö on vähentynyt, niin nuorten päihteidenkäyttö on vähentynyt. Vaikka tää näyttää nyt enemmän siltä, että se kannabis on se juttu. Ja se juttu on jotenkin niin kaukana monen vanhemman tai ammattilaisen omasta elämästä, että ei ole ehkä niitä keinoja ja työkaluja tunnistaa asioita oikea-aikaisesti. Tullaan monta askelta jäljessä, eikä oikein tiedä, miten niihin tarttua.”

”Mikä on yhteiskunnan vika, kun niin monet nuoret haluavat tiettyjä oloja?” Näin pohtii nuori minifoorumin osallistuja. Onko meillä toivoa? Olemmeko menettäneet ja menettämässä osan nuoristamme? Nuoret ovat toiveikkaita: ”Paskasta pääsee ylös.”

Hetkellinen olotila ei vie ongelmia pois, vaan joutuu entistä syvemmälle. ”Yksi eteen, 10 askelta taaksepäin.” Auttaminen on haasteellista. Nuoret sanovat, että apua on saatavilla, jos vain haluaa ottaa sitä vastaan. Mutta toisaalta päihdeyksiköt ovat täynnä. Mikä auttaisi lopettamaan? Miksi haluaisi lopettaa? Pystyykö elämään kohtuukäyttäjänä tai peräti ilman? Nuoret puhuvat reunasta. ”Mikä on sun reuna?” Joskus reunalla käyminenkään ei riitä. Joskus reuna tulee silloin vastaan, kun ymmärtää, ettei muista viimeisistä vuosista mitään. Muistikuvat ovat kuin valokuvia, mutta muuten ei muistissa ole mitään järkevää. Kaiken nähneet nuoret tietävät, mistä puhuvat.

Vanhemmat ovat kovilla, kun nuoret sanovat, että muutoksen on lähdettävä itsestä. Joku nuori puhuu siitä, että vanhemman pitää puuttua asioihin heti, jos näyttää siltä, että menee överiks, tai että nuori käyttää toistuvasti. Jonkun pitää uskoa nuoreen. Uskoa selviytymiseen, uskoa parempaan. ”Työntekijät olisi voineet luovuttaa mun suhteen. Mut ne taisteli mun kanssa alusta loppuun asti.”

*

Jos tapahtuisi ihme, eikä sulla olis enää tätä ongelmaa, niin mikä olisi toisin? 15-vuotias nuori on hetken hiljaa. ”Jos olisi joku ihminen, joka välittää susta ja sä välität hänestä. Hyvä ihmissuhde. Haluan itselleni jotain muuta kuin huume-elämän. Huume-elämä tarjoaa oravanpyörän ja hetkellistä helpotusta.”

Johanna Barkman

PS. Jos sinuakin asia pohdituttaa, niin tsekkaa alla olevat tilaisuudet!

Päihteet? -nuorten foorumi 16.6.2018 Jyväskylä
Nuorten foorumi on Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimin kehittämä nuorilta nuorille työskentelymalli, joka toimii vertaistukena ja vaikuttamisen välineenä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen.

Päihteet? -ammattilaisten koulutusfoorumi 4.9.2018 Veturitallit, Jyväskylä
Lisätiedot ja ilmoittautuminen.

*

Päihteet? -nuorten foorumikokonaisuus -tiimiin kuuluvat allekirjoittaneen lisäksi Marianne Ersta, Helena Inkinen, Katriina Nokireki ja Onni Westlund.

Yhteistyössä Jyväskylän Kaupungin Sijaishuoltoyksikkö, Nuorisopalvelut ja Keski-Suomen LAPE-muutosohjelma. Kokonaisuutta tukevat Lapsen Aika Säätiö & STEA.