Tampereella järjestettiin #Munperheet -seminaari Lapland Hotellissa 10.4. Seminaari täyttyi hetkessä osallistujista ympäri Suomea. Mielenkiintoiset puheenvuorot ja kokemusasiantuntijoiden paneeli puhututtivat osallistujia. Mitä se perheen jälleenyhdistäminen oikein on? Mikä on se perhe, jota yritämme yhdistää?

Tilaisuuden juonsivat Pirkanmaan perhehoitajien puheenjohtaja Sari Kiviranta ja asiantuntija Onni Westlund. Päivän aloitti Tampereen kaupungin palvelupäällikkö Minna Kuusela johdattelemalla kuulijat aiheeseen.

#Munperheet -seminaarissa pidetyssä paneelissa pohdittiin perheen jälleenyhdistämisen kysymyksiä perhehoidossa asuneen nuoren, syntymävanhemman, sijaisvanhemman ja sosiaalityöntekijän voimin. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että mahdollinen perheen jälleenyhdistäminen vaatii aikaa ja työtä. Eikä perheen jälleenyhdistämiseen pitäisi ryhtyä kevyin perustein. Tässä panelistien vinkkejä perheen jälleenyhdistämistä miettiville.

• Älä jätä yksin.
• Älä kokeile lapsen kustannuksella.
• Kaikki tarvitsevat tukea.
• Yhdessä lapsen asioita eteenpäin. Perhehoidossa ei ole kilpakumppaneita!
• Yhdessä tekeminen on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
• Perheen jälleenyhdistäminen on muutakin kuin muuttamista.
• Sosiaalityöntekijä tarvitsee aikaa kohtaamiseen nuoren kanssa.
• Ole avoin.
• Mieti mikä on lapsen edun mukaista.

Päivän muita mielenkiintoisia puheenvuoroja oli Tampereen yliopistosta Tuija Erosen katsaus perheen jälleenyhdistämiseen tutkimuksen valossa. Tuija totesi, että perheen jälleenyhdistämisestä löytyy enemmän kansainvälistä tutkimusta, joka ei ole verrattavissa suoraan Suomen tilanteeseen. Onneksi tänä vuonna aiheesta on valmistumassa kattava kirjallisuuskatsaus.

#Munperheet -hankkeen kehittämispäällikkö Pia Lahtinen kertoi kuulijoille hankkeen tavoitteista ja toiminnasta sekä julkaisi ensimmäisen infograafin.

Laura Linnamaa puolestaan kertoi yleisölle gradustaan ”Kun lapsella on ikävä. Sijaisperheissä asuvien lasten ajatuksia ikävästä.” Ikävää ja ikävän helpotuskeinoja on monenlaisia. Aikuinen voi yhdessä lapsen kanssa miettiä, mitä voi tehdä, jos on ikävä. Laura rohkaisi aikuisia kohtaamaan rohkeasti lapsen ikävän ja kysymään siitä!

Tarja Janhunen taas puhui otsikolla ”Sä oot mun – lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa”. Yhteydenpito, joka puhututti paljon päivän aikana, näkyi myös Tarjan esityksessä. Yhteydenpito on lapsen oikeus, aikuisen velvollisuus. Vanhempien pitäisi pystyä liittymään lapsen arkimaailmaan sijaisperheessä.  Pienen lapsen tärkein kehitystehtävä on luoda turvallinen kiintymyssuhde.

Päivän kruunasi Pesäpuu ry:n toiminnanjohtajan Jari Ketolan kiitossanat sekä Linnainmaan koulun 5.A musiikkiluokka esityksellään. Mielenkiintoiseen päivään saatiin huikea lopetus. Kiitos!

Kaikkien esitysten materiaalit löytyvät täältä.