Pesäpuun visio on, että jokainen lapsi olisi turvassa, osallinen ja arvokas. Oletamme visiomme toteutuessa, että lapsilla on erinomaiset mahdollisuudet voida hyvin. Visioomme liittyen päätimme 2018 teemana haastaa itsemme, mutta myös kumppanimme tutkimaan, onko olemassa sellaisia asioita lasten elämässä, jota ilman on vaikea voida hyvin. Jotain, mikä ilmenee pysyvänä tarpeena ja jonka puute, huolimatta ympäristön muuttumisesta, johtaa haavoittuviin elämäntilanteisiin.

Assosioimme yhden kehittämispäivämme lopuksi muutaman minuutin ajan asioita, jotka mielestämme liittyvät siihen, mikä on lapselle luovuttamatonta. Oheisessa kuvassa mainintojen määrää kuvaa fonttikoko.

Luovuttamaton-sanaan on helppo tarttua, koska se edustaa jotain pysyvää ja turvallistakin tässä epävarmuuden maailmassa. Mutta ennen kuin julistamme luovuttamattomat asiat ja ryhdymme entistä pontevammin niitä lasten elämään tuottamaan, on paikallaan pohtia seikkoja, jotka ovat ehkä syytä ottaa huomioon ennen julistusta.

Ensimmäiseksi minua askarruttaa se, että onko kaikille lapsille samat asiat luovuttamattomia? Voisiko yksilöllisen kokemisen lisäksi myös tilanne vaikuttaa? Voisiko luovuttamattomilla asioilla olla yhteyksiä toisiinsa tai jopa kompensaatiovaikutuksia? Jos kannustus kotona puuttuu, niin korvaako harrastuksissa tai koulussa pärjääminen sitä? Turvataksemme lasten hyvinvointia tulee meillä aikuisilla olla hyvä käsitys siitä, mitkä asiat yleensä ovat luovuttamattomia, mutta Matin kasvua tukiessamme lienee hyödyllistä tuntea Matti ja Matin elämä tarkemmin. Mietin myös, että jos lapsen elämästä puuttuu paljon luovuttamattomia asioita, niin mitä asioita lähdetään ensimmäiseksi edistämään? Lepo, ravinto ja turva lienevät ensisijaisia ja sitten yleispätevien ohjeiden soveltaminen onkin vaikeaa, tuntematta tilannetta tarkemmin.

Joitakin luovuttamattomia asioita haluan kuitenkin nostaa jo tässä blokissa esiin. Lapset kasvavat ihmissuhteissa ja ilman toiseutta ei synny minuutta. Ihmissuhteessa on mahdollisuus syntyä turvallista kiintymystä, mikä taas edesauttaa mm. huomioimaan toiset ihmiset, synnyttää luottamusta, vahvistaa kykyä selvitä vastoinkäymisistä ja luo käyttäytymiselle ja teoille syy-seuraus-tiedostamisen. Lasten tasapainoista kehitystä turvaa se, että heillä on kokemus siitä, että he ovat arvokkaita sellaisina lapsina kuin ovat, että heidät huomioidaan merkityksellisinä ihmisinä lähiyhteisössä, ja että he voivat käyttää omia kykyjään toteuttaakseen itseään.

Tässä yhteydessä on tunnustettava sekin, että vaikka Suomi on suhteellisen edistyksellinen maa lasten oikeuksien näkökulmasta, niin on meillä melkoinen savotta edessäpäin luodaksemme yhteiskunnan, missä lasten oikeudet läpileikkaavat toimintamme aina budjetoinnista lakien säätämiseen sekä lapsiystävällisen ja lasten osallisuuden mahdollistavaan riippumattoman neuvonnan ja materiaalien tuottamiseen. Lasten oikeudet eivät todellakaan toteudu myöskään silloin, kun heitä huostaanotetaan siksi, että mielenterveyspalveluja ei ole ollut saatavissa riittävän nopeasti.

Se, mitä Pesäpuu aikoo seuraavaksi tehdä, on kysyä luovuttamattomia asioita lapsilta itseltään. Toimimme myös, että lapset olisivat yhdenvertaisessa asemassa sijaishuollossa perheenjäsenenä, ja että heillä on kasvava mahdollisuus osallisuuteen erityisesti sijaishuollossa. Lasten suojelussa tarvitaan monia toimijoita, meitä kaikkia, mutta jos valita pitää, niin eniten toivoisin lapsille ainakin yhtä luottamuksellista, välittävää ja pitkäaikaisesti rinnalla kulkevaa aikuista. Toivomme myös, että saamme kanssanne pohtia tämän vuoden kohtaamisissa luovuttamatonta.