Pesäpuussa kiintymyskeskeinen vuorovaikutus on monen toiminnon pohjalla vaikuttava teoreettinen kehys. Kiintymyskeskeinen vuorovaikutus perustuu vuorovaikutteiseen kehityspsykoterapiaan. Kiintymyskeskeisen vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen tavoitteena on hoitava arki lapselle tai nuorelle, joka on kokenut menetyksiä tai traumatisoitunut kiintymyssuhteissaan. Kiintymyskeskeinen vuorovaikutus lisää mahdollisuutta yhteyden ja kiintymyksen luomiseen lapsen kanssa. Vaikka sen juuret ovat kehityspsykoterapiassa, se sopii kenelle tahansa ja mihin tahansa vuorovaikutukseen.

Kiintymyskeskeinen vuorovaikutus – leikkisyys, rakkaus, hyväksyntä, myönteinen uteliaisuus ja empatia – on välillä helpompaa ja välillä vaikeampaa. Mentalisaatio, eli kyky pohtia omaa ja toisen ihmisen kokemusta ja näkökulmaa, auttaa tunnistamaan omia ajatuksia ja tunteita sekä veikkailemaan, mitä toisen mielessä mahtaa liikkua. Tällainen ajattelu tukee aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta ja sen havainnointia. Mentalisaatio on myös kiintymyskeskeisen vuorovaikutuksen pohja. Ei voida tietää, mitä toisen mielessä on, ellei kysy tai muutoin selvitä hänen kokemuksiaan.

Pesäpuun Tunnetyöskentelyn ohjaajakoulutuksessa sijaishuollon työntekijät ja perhehoitajat harjoittelevat mentalisaatiota ja kiintymyskeskeistä vuorovaikutusta arjessa. Aikuiset miettivät, mitä leikkisyys, rakkaus, hyväksyntä, uteliaisuus ja empatia heille käytännössä tarkoittavat. He myös harjoittelevat näitä lasten ja nuoruusikäisten kanssa välitehtävien avulla. Koulutuksen käyneet ohjaajat puolestaan vetävät tunnetyöskentelyryhmiä perhehoitajille ja sijaishuollon työntekijöille.

Tunnetyöskentelyn ohjaajakoulutus sijaishuollon työntekijöille ja perhehoitajille (tilauskoulutus)

PESÄPUUN AVOIMET KOULUTUKSET

Nuorten Turvasataman nuorten kokemuksia ja ajatuksia kiintymyskeskeisestä vuorovaikutuksesta

Tunnetyöskentelyn ohjaajakoulutus sijaishuollon työntekijöille ja perhehoitajille

Pesäpuun Tunnetyöskentelyn ohjaajakoulutuksessa sijaishuollon työntekijät ja perhehoitajat harjoittelevat mentalisaatiota ja kiintymyskeskeistä vuorovaikutusta arjessa. Aikuiset miettivät, mitä leikkisyys, rakkaus, hyväksyntä, uteliaisuus ja empatia heille käytännössä tarkoittavat. He myös harjoittelevat näitä lasten ja nuoruusikäisten kanssa välitehtävien avulla. Koulutuksen käyneet ohjaajat puolestaan vetävät tunnetyöskentelyryhmiä perhehoitajille ja sijaishuollon työntekijöille.

Koulutusta järjestetään sekä tilaus- että avoimina koulutuksina.

Materiaaleja

Nuorten Turvasataman nuorten kokemuksia ja ajatuksia kiintymyskeskeisestä vuorovaikutuksesta

Nuorten Turvasataman nuorten kokemuksia ja ajatuksia kiintymyskeskeisestä vuorovaikutuksesta -julkaisu Pesäpuun verkkokaupassa
Nuorten Turvasatama -yhteisö on Pesäpuu ry:n, Auta Lasta ry:n Veturoinnin ja Osallisuuden aika ry:n ylläpitämä digitaalinen yhteisö lastensuojelun piirissä oleville nuorille.

Nuorten Turvasataman ja Pesäpuun perhehoidon tiimin yhteisen julkaisun tarkoituksena on herkistää aikuisia nuorten erilaisille kokemuksille ja tarpeille sekä rohkaista heitä kysymysten avulla kiinnostumaan oman elämänpiirinsä nuorten kiintymyskeskeisistä tarpeista. Kaikki lapsen tai nuoren arjessa olevat aikuiset voivat vahvistaa lasten kokemuksia esimerkiksi rakkaudesta, välittämisestä tai hyväksynnästä.

Julkaisun teoreettisena viitekehyksenä on kiintymyskeskeinen vuorovaikutus, joka perustuu vuorovaikutteiseen kehityspsykoterapiaan.

Julkaisuun on kysytty lastensuojelun piirissä olevilta nuoruusikäisiltä, millaisia kokemuksia heillä on kiintymyskeskeisestä vuorovaikutuksesta. Nuorten Turvasataman nuorten ajatukset ovat niin ilmeikkäitä ja kuvaavia, että lopulliseen julkaisuun ne päädyttiin kirjaamaan sellaisenaan.

Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelun parissa toimiville perhehoitajille ja työntekijöille, mutta se sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kiintymyskeskeisestä vuorovaikutuksesta.

Jokainen lasten suojelun parissa toimiva aikuinen voi kysyä ensin itseltään julkaisun leikkisyyttä, rakkautta, hyväksyntää, uteliaisuutta ja empatiaa avaavia kysymyksiä. Itsenäisen pohdiskelun jälkeen kysymykset on helpompaa esittää nuoruusikäisille, joiden kanssa aikuinen elää tai työskentelee.

Julkaisun kysymykset sopivat suurimmalta osin myös leikki- ja alakouluikäisille lapsille.

Kysy lisää

Kehittämispäällikkö

Hanna
Piiroinen

040 700 0795

Erityisasiantuntija

Sari
Saaristo