Pesäpuu on kehittänyt mallin sijaishoitajien valmennukseen yhdessä sijaishoitajien, perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden kanssa.

Sijaishoitajaa koskevat samat edellytykset kuin perhehoitajaa, joten sijaishoitajalla on oikeus saada valmennusta. Sijaishoitaja tarvitsee tietoa tehtävästä, johon on sitoutumassa. Sijaishoito on merkittävä osa perhehoidossa asuvan lapsen elämää. Sijaishoitajia tarvitaan, jotta yhä useampi lapsi voisi asua perhehoidossa. Lapsella on oikeus saada turvallista sijaishoitoa ja siten lapsen oikeus on saada valmennettu sijaishoitaja. Lastensuojelun perhehoidossa sijaishoitajat mahdollistavat perhehoitajille lakisääteisen vapaan pitämisen ja sitä myöten vaikuttavat perhehoitajan jaksamiseen.

Perhehoidossa asuvan lapsen sijaishoitajaksi tullaan monesta roolista käsin. Joku tuntee jo lapsen tai hänen sijaisperheensä, joku aloittaa tutustumisen tehtävään ryhtyessään. Joskus sijaishoitaja hoitaa lasta omassa kodissaan, joskus sijaisperheen kodissa. Sijaishoitaja voi toimia yhden tai useamman lapsen sijaishoitajana. Lähtökohdat ja sijaishoitajan tilanteet ovat yksilöllisiä. Joka tapauksessa sijaishoitajan rooli suhteessa lapseen muuttuu jollakin lailla tehtävän myötä, koska tehtävässä yksityinen ja julkinen elämänalue kohtaavat. Julkiseen puoleen liittyvät esimerkiksi sijaishoitajan salassapitovelvollisuus lapsen asioista ja ilmoitusvelvollisuus, jos lapsesta herää huoli.

Sijaishoitajien valmennus

Pesäpuun kehittämä sijaishoitajien valmennus sisältää aloitustapaamisen sijaishoitajan/ien kanssa, kolme ryhmämuotoista tapaamista ja yksilö- tai perhekohtaisen päätöstapaamisen. Ryhmämuotoisten tapaamisten teemoja ovat: Tutustuminen lastensuojelun perhehoitoon, perhehoidossa asuvan lapsen erityiset tarpeet ja sijaishoitajan tehtävä.

Valmennusmallissa lähdetään liikkeelle perhehoidossa asuvan lapsen tarpeista. Lapsen tarpeisiin pohjautuen avataan sijaishoitajan tarvitsemia valmiuksia, tietoja ja taitoja tehtäväänsä. Sijaishoitajan tehtävänä on vastata lapsen tarpeisiin ja huolehtia lapsen turvallisuudesta. Lisäksi sijaishoitajan tehtävään kuuluu yhteistyö lapsen ympärillä olevan verkoston kanssa lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kehittämistyössä mukana olleet sijaishoitajat korostavat valmennuksen merkitystä. Moni on kertonut hyötyvänsä erityisesti perhehoidossa asuvan lapsen tarpeiden ja sijaishoitajan tehtävän avaamisesta. Merkittävää on ollut myös tutustuminen siihen organisaatioon, jossa toimii sijaishoitajana.

Sijaishoitajat ovat pohtineet roolin muuttumista suhteessa perhehoidossa asuvaan lapsen ja perhehoitajiin. Moni on kertonut saaneensa perhehoitajilta tietoa, mutta he kaipasivat tietoa myös yleisemmällä tasolla. He toivovat yhteyttä perhehoitoa järjestävään organisaatioon, tietoa siitä, kuka on heidän työntekijänsä ja millaista täydennyskoulutusta on saatavilla.

Valmennusryhmä lisää pohdintaa omista valmiuksista vastata lapsen tarpeisiin. Yhteiset keskustelut avaavat uusia näkökulmia. Useampi valmennustapaaminen edistää asioiden jäsentymistä ja sisäistämistä.
Kehittämistyön pohjalta suosittelemme lämpimästi, että toinen sijaishoitajien valmentajista on itse sijaishoitaja ja toinen perhehoidon työntekijä. Tämä jo lisää valmennuksen vaikuttavuutta ja sijaishoitajien osallisuutta perhehoidon toimijoiden joukossa.

Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä, mikäli haluat lisätietoa aiheesta.